Ero sivun ”Verkkoliitynnät monipuolisemmin” versioiden välillä

=Monimutkaisemmat yhteysratkaisut=

==Yhteysnopeuden kasvattaminen ryhmittämällä==

[[Kernel|Kernelissä]] on tarjolla bonding tuki. Bonding ajurilla voidaan määrätä verkkokortteja "orjiksi" bond laitteelle. Yksinkertaisimmin, yritys voi ottaa samalta operaattorilta neljä 1Mbit/1Mbit ADSL liittymää ja kytkeä niiden päätelaitteet siltaaviksi. Reititinkoneena toimivaan linux koneeseen laitetaan 5 verkkokorttia, joista 4 kytketään päätelaitteisiin, ja yksi sisäverkkoon päin.

Mikäli bonding modulia ei löydy, valitse se mukaan configista ja käännä moduulit uudelleen (<tt>make modules modules_install</tt>).

Verkkokortit määritetään bond0 laitteelle orjiksi:

Nyt bond0 laitteelle voidaan hakea ip operaattorilta:

==Varayhteydet==

Varayhteys voidaan toteuttaa joko reitityksillä tai bonding ajurilla.

===Bonding===

Jotta kerneli tunnistaisi rikkoutuneen linkin tulee käyttöön ladata myös modulit miimon, tai arp_interval ja arp_ip_target.

Bonding ajuri ladataan kerneliin, mutta toimintatila vaihdetaan kuormantasauksesta varalinkkiin:

===Reititys===

=Palvelunlaatu=

==QoS Ratkaisut==

QoS ratkaisuilla pyritään takaamaan käyttäjien käyttöön aina määrätyn verran kaistaa.

===Wondershaper===

[http://lartc.org/wondershaper/ Wondershaper] on yksi parhaista QoS ohjelmistoista linuxille. Sen tavoitteena on saada asymmetriset linkit, kuten kaapelimodeemit ja ADSL, toimimaan pienellä latenssilla käytettäessä SSH, WWW, tai telnet protokollia, vaikka yhteydessä olisikin muuta kaistaa aktiivisesti varaavaa liikennettä.

===Iproute2===

[http://lartc.org/howto/index.html Iproute2 manuaali]

=VPN Yhteydet=

VPN yhteyttä käytetään normaalisti kun yrityksellä on kaksi erillistä toimipistettä, ja niiden välillä ei ole kiinteää datayhteyttä. On kuitenkin tarve vaihtaa asiakirjoja ja muuta tietoa toimipisteiden välillä, joten olemassaolevien internet yhteyksien läpi voidaan rakentaa VPN-tunneli jolla eri toimistojen lähiverkot voidaan yhdistää samaksi verkoksi salatun tunnelin suojaamana.

==Free S/WAN==

[http://www.freeswan.org/ Free S/WAN] on tällä hetkellä yleisimmin käytetty vpn-ratkaisu linux ympäristöissä.

Config osassa asetetaan IPSEC perusasetuksia, käytössä oleva verkkosovitin ja plutolle määriteltäviä asetuksia.

Conn %default osassa määritellään kaikille yhteyksille käytettäviä asetuksia kuten käytössä olevan avaimen elinikä ja uuden avaimen vaihtotapa.  

Conn osiossa VPN yhteys jaetaan left ja right puoliin, joilla määritellään valintoja niin vastaanottavalle kuin lähettävällekkin puolelle tunnelia.

VPN yhteydellä voi salata esim [[WLAN]] liikenteen. Tiedostot ovat lähes samanlaisia, niin tukiasemalla kuin kannettavallakin. Tukiasemalla pitää vain määrittää käytettävä interface.

   #debug asetukset

   #pluton asetukset

   #muuta mtu arvoa

   # kaytetaan IKEa avaimen vaihtoon

Käynnistä ipsec palvelu uudelleen ja yhdistä VPN kannettavalta tukiasemalle.

  '''Huom!''' FreeS/WAN:n kehitystyö on loppunut jo vuonna 2004. FreeS/WAN:n työn jatkajana pidetään  

==ISAKMP==

[http://web.mit.edu/network/isakmp/ DOD ISAKMP] toimi Ciscon ja MIT:n projektina jota rahoitettiin puolustusministeriön toimesta. Projektissa toteutettiin ISAKMP referenssimallia noudattava ohjelmistototeutus.

==OpenVPN==

[http://openvpn.net/ OpenVPN] ei perustu IPSEC protokollaan kuten perinteiset VPN:t vaan se käyttää web-selaimista tuttua SSL salausta. Ohjelmasta löytyy sekä mm. Windows ja Linux versiot, jotka toimivat yhteen mainiosti. OpenVPN on ehkä helpompi konfiguroida kuin perinteiset IPSEC perustaiset VPN:t. Myös vpn serverin konfigurointi (palvelee montaa vpn asiakasta) on mahdollista. OpenVPN on kätevä mm. lisäsuojana turvattoman wlan:n kanssa.

Tietoturva guru Peter Gutmann on analysoinut [http://www.cs.auckland.ac.nz/~pgut001/pubs/linux_vpn.txt Linuxin VPN toteutuksia], eikä hänellä ollut OpenVPN:stä pahaa sanottavaa. Tälläkin perusteella voinemme pitää sitä erittäin turvallisena.

=Ulkoiset linkit=

[http://www.ssi.bg/~ja/ Julian Anastasovin paikkauksia] iprouteen.