4 175
muokkausta
p (→Lähteet: ennemmin näin) |
p (siistintää (vaatisi enemmän)) |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
DHCP eli Dynamic Host Configuration Protocol on protokolla, jonka avulla tietokoneille voidaan mm. määrittää IP-osoite automaattisesti. Jos haluat määrittää verkkokortille eth0 asetukset dhcp:llä, komenna | DHCP eli Dynamic Host Configuration Protocol on protokolla, jonka avulla tietokoneille voidaan mm. määrittää IP-osoite automaattisesti. Jos haluat määrittää verkkokortille eth0 asetukset dhcp:llä, komenna | ||
dhclient eth0 | dhclient eth0 | ||
Rivi 9: | Rivi 7: | ||
Huomaa että tuolla kullekin verkkokortille saa olla vain yksi iface-alkuinen rivi. | Huomaa että tuolla kullekin verkkokortille saa olla vain yksi iface-alkuinen rivi. | ||
== DHCP yleisesti == | |||
DHCP eli ''Dynamic Host Configuration Protocol'' on protokolla jonka avulla voidaan jakaa automaattisesti IP-osoitteet verkossa toimiville verkkolaitteille. IP-osoitteen lisäksi DHCP:lla annetaan yleensä muitakin verkkoa koskevia asetuksia, mm. ''aliverkon peite'', ''oletusreititin'' (''gateway'') ja ''DNS''- eli ''nimipalvelimet''. Tällöin verkon ylläpitäjän ei tarvitse asettaa verkkoasetuksia jokaisella työasemalla. | DHCP eli ''Dynamic Host Configuration Protocol'' on protokolla jonka avulla voidaan jakaa automaattisesti IP-osoitteet verkossa toimiville verkkolaitteille. IP-osoitteen lisäksi DHCP:lla annetaan yleensä muitakin verkkoa koskevia asetuksia, mm. ''aliverkon peite'', ''oletusreititin'' (''gateway'') ja ''DNS''- eli ''nimipalvelimet''. Tällöin verkon ylläpitäjän ei tarvitse asettaa verkkoasetuksia jokaisella työasemalla. | ||
Rivi 17: | Rivi 15: | ||
Suuressa osassa kuluttajille suunnatuista Internet-liittymistä käytetään DHCP:tä osoitemäärittelyihin juuri sen helppouden vuoksi. ''ADSL-'' tai ''WLAN-reitittimet'' toimivat yleensä myös DHCP-palvelimina mikäli internet-yhteys halutaan jakaa usealle koneelle sisäverkossa ''NAT''in läpi. | Suuressa osassa kuluttajille suunnatuista Internet-liittymistä käytetään DHCP:tä osoitemäärittelyihin juuri sen helppouden vuoksi. ''ADSL-'' tai ''WLAN-reitittimet'' toimivat yleensä myös DHCP-palvelimina mikäli internet-yhteys halutaan jakaa usealle koneelle sisäverkossa ''NAT''in läpi. | ||
== DHCPD == | |||
DHCPD on palvelu, joka mahdollistaa tietokoneen toimimisen DHCP-palvelimena. Linuxissa yleisimmin käytetty DHCP-toteutus on Internet Systems Consortiumin kehittämä. DHCPD:n kanssa voi helposti sotkea suurenkin verkon toiminnan, mikäli laittaa palvelimen kuuntelemaan väärään verkkoliityntään ja jos verkon palomuureja ei ole säädetty huolella (esim. JYU:n opiskelijaverkko). | DHCPD on palvelu, joka mahdollistaa tietokoneen toimimisen DHCP-palvelimena. Linuxissa yleisimmin käytetty DHCP-toteutus on Internet Systems Consortiumin kehittämä. DHCPD:n kanssa voi helposti sotkea suurenkin verkon toiminnan, mikäli laittaa palvelimen kuuntelemaan väärään verkkoliityntään ja jos verkon palomuureja ei ole säädetty huolella (esim. JYU:n opiskelijaverkko). | ||
Rivi 29: | Rivi 27: | ||
Dhcpd:n käyttämät tiedostot ovat ''dhcpd.conf'', ''dhcpd.leases(~)'' ja ''dhcpd.pid'' joista .conf sisältää käyttäjän tekemät määrittelyt. Palvelu tallettaa leaset ja niiden kestoajat ''dhcpd.leases(~)''-tiedostoon. Myös komentoriviltä voidaan antaa parametrejä. Ajettavan binäärin nimi on '''dhcpd'''. | Dhcpd:n käyttämät tiedostot ovat ''dhcpd.conf'', ''dhcpd.leases(~)'' ja ''dhcpd.pid'' joista .conf sisältää käyttäjän tekemät määrittelyt. Palvelu tallettaa leaset ja niiden kestoajat ''dhcpd.leases(~)''-tiedostoon. Myös komentoriviltä voidaan antaa parametrejä. Ajettavan binäärin nimi on '''dhcpd'''. | ||
== | == Komentorivioptiot == | ||
Kuunneltavat interfacet voi asettaa komentoriviltä kirjoittamalla niiden nimet komennon perään (esim: '''dhcpd''' ''eth0''). Mikäli interfaceja ei ole listattu, kuunnellaan kaikkia broadcastiin kykeneviä liityntöjä. DHCP-palvelimen standardin mukainen portti on '''67''', mutta senkin voi halutessaan vaihtaa '''-p''' ''port'':llä. Komentoriviltä voi myös määrittää manuaalisesti asetustiedoston sijainnin ('''-cf''' ''config-file''), leasetiedoston ('''-lf''' ''lease-file'') ja dhcpd-prosessin ID:n sisältävän tiedoston ('''-pf''' ''pid-file''). | Kuunneltavat interfacet voi asettaa komentoriviltä kirjoittamalla niiden nimet komennon perään (esim: '''dhcpd''' ''eth0''). Mikäli interfaceja ei ole listattu, kuunnellaan kaikkia broadcastiin kykeneviä liityntöjä. DHCP-palvelimen standardin mukainen portti on '''67''', mutta senkin voi halutessaan vaihtaa '''-p''' ''port'':llä. Komentoriviltä voi myös määrittää manuaalisesti asetustiedoston sijainnin ('''-cf''' ''config-file''), leasetiedoston ('''-lf''' ''lease-file'') ja dhcpd-prosessin ID:n sisältävän tiedoston ('''-pf''' ''pid-file''). | ||
Rivi 58: | Rivi 56: | ||
</code> | </code> | ||
== DHCP-client == | |||
DHCP-Asiakasohjelma mahdollistaa IP-osoitteen ja muiden tietojen automaattisen hakemisen. Se lähettää asiakasportista ''68'' verkon ''broadcast''-osoitteeseen porttiin ''67'' pyynnön saada palvelimelta IP-osoite (''DHCPDISCOVER''). Mikäli palvelin tarjoaa laitteelle osoitetta, vastaa se ''DHCPOFFER'':lla, minkä jälkeen client lähettää ''DHCPREQUEST'':in (pyydetään osoitetta). Palvelin vastaa ''DHCPACK'':illa, mikäli kaikki meni hyvin. Tämän jälkeen asiakaskone saa alkaa käyttää tarjottua IP-osoitetta. | DHCP-Asiakasohjelma mahdollistaa IP-osoitteen ja muiden tietojen automaattisen hakemisen. Se lähettää asiakasportista ''68'' verkon ''broadcast''-osoitteeseen porttiin ''67'' pyynnön saada palvelimelta IP-osoite (''DHCPDISCOVER''). Mikäli palvelin tarjoaa laitteelle osoitetta, vastaa se ''DHCPOFFER'':lla, minkä jälkeen client lähettää ''DHCPREQUEST'':in (pyydetään osoitetta). Palvelin vastaa ''DHCPACK'':illa, mikäli kaikki meni hyvin. Tämän jälkeen asiakaskone saa alkaa käyttää tarjottua IP-osoitetta. | ||
Rivi 66: | Rivi 64: | ||
''dhclient.conf'' sisältää käyttäjän antamia asetuksia, esim. tiedon siitä mitä kaikkea lisätietokenttiä palvelimelta pyydetään (esim. netbios-palvelin). Asiakas pitää myös kirjaa siitä mitkä leaset se on saanut ja kuinka kauan ne ovat voimassa. Nämä löytyvät tiedostosta ''dhclient.<interface>.leases'' tai ''dhclient.leases''. | ''dhclient.conf'' sisältää käyttäjän antamia asetuksia, esim. tiedon siitä mitä kaikkea lisätietokenttiä palvelimelta pyydetään (esim. netbios-palvelin). Asiakas pitää myös kirjaa siitä mitkä leaset se on saanut ja kuinka kauan ne ovat voimassa. Nämä löytyvät tiedostosta ''dhclient.<interface>.leases'' tai ''dhclient.leases''. | ||
== Linkkejä == | |||
* http://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Dynamic_Host_Configuration_Protocol | * http://en.wikipedia.org/w/index.php?title=Dynamic_Host_Configuration_Protocol | ||
* http://www.madboa.com/geek/dhcp-failover/ | * http://www.madboa.com/geek/dhcp-failover/ | ||
*[[wikipedia:fi:DHCP|DHCP:stä lisää Wikipediassa]] | *[[wikipedia:fi:DHCP|DHCP:stä lisää Wikipediassa]] | ||
[[Luokka:Verkko]] | [[Luokka:Verkko]] | ||
[[Luokka:Käsitteet]] | [[Luokka:Käsitteet]] |