Ero sivun ”Käyttäjien hallinta” versioiden välillä

Linuxissa jokaisella käyttäjällä ('maija', 'matti') on oma käyttäjätunnus. Lisäksi on aina vähintään pääkäyttäjän root -tunnus, ja toisinaan luodaan myös jotain tehtävää varten omia ei-henkilökohtaisia käyttäjätunnuksia ('myynti', 'kanslia'). Järjestelmässä on myös teknisiä tunnuksia mm. erilaisia palveluita varten ('mail', 'wwwdata').

Jokainen käyttäjä kuuluu yhteen tai useampaan ryhmään. Ryhmät vastaavat yleensä reaalimaailman ryhmiä, esimerkiksi jonkin projektin osallistujia tai yrityksen tietyn osaston työntekijöitä.

Jokaisella tiedostolla ja hakemistolla on joku käyttäjä omistaja ja täsmälleen yksi ryhmä. Siis yksi käyttäjä voi kuulua moneen ryhmään, yksi tiedosto ei. Tämä kirjoitus ei selitä tiedostojen oikeuksia, tarvittaessa lue [http://www.flug.fi/ohjeita/oikeudet.html Opi Linux ja tiedostojen oikeudet Akun ja Iineksen kanssa].

Käyttäjätunnuksia ja ryhmiä voi hallita vain root. Seuraavat komennot antavat virheilmoituksen, jos muu kuin root käyttää niitä.

Käyttäjätunnus lisätään useradd-komennolla. Tämän jälkeen tunnukselle asetetaan salasana passwd-komennolla. Käytännössä kannattaa myös lisätä finger-tietoihin käyttäjän nimi chfn-komennolla.

Useradd on äärimmäisen yksinkertainen: useradd tunnus lisää käyttäjätunnuksen "tunnus". Jos komento onnistuu, se ei tulosta mitään. Tunnuksen on hyvä olla korkeintaan 8 merkkiä pitkä ja koostua pienistä kirjaimista a-z. Numerot ja väliviiva ovat myös "turvallisia" merkkejä, mutta esimerkiksi kirjaimet 'ä' ja 'ö' ovat vältettäviä.

passwd tunnus kysyy salasanan juuri luodulle käyttäjälle, kirjoitusvirheiden varalta kahteen kertaan. chfn tunnus kysyy ns. finger-tiedot, jotka näet komennolla finger tunnus. Nimi kannattaa aina lisätä heti luonnin jälkeen, jotta vielä ensi vuonna tietää kenen tunnus "vpvirt" olikaan.

Käyttäjien poisto tapahtuu userdel-komennolla, joko userdel tunnus tai userdel -r tunnus. Viimeksimainittu poistaa myös kotihakemiston. Silti on mahdollista että käyttäjän omistamia tiedostoja jää jonnekin - ne löytyvät ennen käyttäjän poistoa komennolla find / -user tunnus. Jos käyttäjä ehdittiin jo poistaa, pitää komennolla find / -nouser etsiä tiedostot joilla ei ole enää omistajaa.

Tämä(kin) on helppoa: groupadd ryhma lisää ryhmän ja groupadd ryhma poistaa ryhmän.

Jos tahtoo ensin etsiä ryhmälle kuuluvat tiedostot, se onnistuu sanomalla find / -group ryhma. Jos tämä unohtui, voi sanoa find / -nogroup myöhemmin hakeakseen tiedostot joilta puuttuu ryhmä.

Myöskään käyttäjien lisääminen ja poistaminen ryhmistä ei rasita paljoa: gpasswd -a tunnus ryhma lisää ryhmään ja gpasswd -d tunnus ryhma poistaa ryhmästä.

Ylläpitäjä voi delegoida ryhmän hallinnan jollekin ryhmän jäsenistä. gpasswd -A tunnus ryhma tekee tunnuksesta "tunnus" ryhmän ylläpitäjän, joka voi käyttää gpasswd-komentoa liittääkseen tai poistaakseen käyttäjiä ryhmästä. Ryhmän ylläpitäjä voi antaa ylläpito-oikeuden eteenpäin samalla gpasswd -A -komennolla. Ryhmän ylläpito-oikeuksia ei voi suoraan poistaa, mutta toinen ylläpitäjä voi poistaa ylläpitäjän ryhmästä ja liittää takaisin, jolloin ylläpito-oikeus poistuu.

Fedora Core -linuxjakelussa jokaista käyttäjää vastaa henkilökohtainen ryhmä. Tämä on tavallaan kierto sille Linuxin rajoitukselle, että jokaisella tiedostolla pitää olla jokin ryhmä, vaikka se olisi tarkoitettukin vain yhden tunnuksen käyttöön.

Käyttäjätietoja on mahdollista hallita myös muokkaamalla suoraan tiedostoja /etc/passwd (käyttäjät), /etc/group (ryhmät) ja /etc/shadow (salasanat). Tämä on joskus nopeampaa, mutta ei suositeltavaa jos ylläpitäjiä on useampia.