Ero sivun ”Ed” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
724 merkkiä poistettu ,  5. maaliskuuta 2021
p
p (→‎Lista komennoista: stdin isolla)
 
(11 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Ed on tekstitilassa toimiva [[rivieditori]] jolla tiedostoa käsitellään rivi kerrallaan. Siitä on nykyään hyötyä lähinnä [[Bash-skriptaus|skripteissä]] ja tilanteessa, jossa päätteet asetukset ovat niin sekaisin etteivät kehittyneemmät esim. [[ncurses]]ia käyttävät kokoruudun tekstieditorit toimi. Ed löytyy käytännössä jokaisesta [[Unix]]-järjestelmästä. Ed löytyy myös mm. [[Vim]]-editorin pohjalta ja se on vaikuttanut esimerkiksi [[grep]]in ja [[awk]]:n kehitykseen.
{{DISPLAYTITLE:{{lcfirst:{{PAGENAME}}}}}}
'''ed''' on [[tekstitila]]ssa toimiva [[rivieditori]], jolla tiedostoa käsitellään rivi kerrallaan. Siitä on nykyään hyötyä lähinnä [[Bash-skriptaus|skripteissä]] ja tilanteessa, jossa [[pääte|päätteen]] asetukset ovat niin sekaisin etteivät kehittyneemmät esim. [[ncurses]]ia käyttävät kokoruudun tekstieditorit toimi. <tt>ed</tt> löytyy käytännössä jokaisesta [[Unix]]-järjestelmästä.  
 
[[vi]]-editorin taustalla oleva [[ex]]-rivieditori pohjautuu <tt>ed</tt>iin. <tt>ed</tt> on lisäksi vaikuttanut esimerkiksi [[grep]]in ja [[awk]]:n kehitykseen.


== Perustietoa ==
== Perustietoa ==
Ed oli Unix-järjestelmän perustekstieditori. Sen alkuperäisellä [[man]]-sivulla lukikin ''"Ed is the standard text editor"'', "''Ed on oletustekstieditori''". Ken Thompson kirjoitti ensimmäisen version siitä assembly-kielellä vuonna 1969. Jo tällöin mukana oli yksi Edin tärkeimmistä ominaisuuksista: tuki [[säännöllinen lauseke|säännöllisille lausekkeille]].
<tt>ed</tt> oli Unix-järjestelmän perustekstieditori. Sen alkuperäisellä [[man]]-sivulla lukikin ''"Ed is the standard text editor"'', "''Ed on oletustekstieditori''". [[wikipedia:fi:Ken Thompson|Ken Thompson]] kirjoitti ensimmäisen version siitä [[wikipedia:fi:Assembly_(ohjelmointikieli)|assembly]]-kielellä vuonna 1969. Jo tällöin mukana oli yksi <tt>ed</tt>in tärkeimmistä ominaisuuksista: tuki [[säännöllinen lauseke|säännöllisille lausekkeille]].


Ed on kuuluisa taloudellisuudestaan: se ei näytä mitään ellei sitä käsketä tekemään jotain. Virheilmoituksetkin ovat vain kysymysmerkkejä (tosin ihan niin huono Ed ei kuitenkaan ole, virheilmoitukset saa päälle komennolla H). Tämä oli hyvä ominaisuus Edin ensimmäisten versioiden aikoihin jolloin ohjelman tuloste tuli kirjoittimelle ja levytila ja muistin määrä olivat rajalliset. Tänä päivänä tämä ominaisuus ei enää ole tärkeä.
<tt>ed</tt> on kuuluisa taloudellisuudestaan: se ei näytä mitään ellei sitä käsketä tekemään jotain. Virheilmoituksetkin ovat vain kysymysmerkkejä (tosin ihan niin huono <tt>ed</tt> ei kuitenkaan ole, virheilmoitukset saa päälle komennolla H). Tämä oli hyvä ominaisuus <tt>ed</tt>in ensimmäisten versioiden aikoihin jolloin ohjelman tuloste tuli kirjoittimelle ja levytila ja muistin määrä olivat rajalliset. Tänä päivänä tämä ominaisuus ei enää ole tärkeä.


== Yksinkertainen muokkaus ==
== Yksinkertainen muokkaus ==
Ed on rivieditori, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki työskentely kohdistuu aina yhteen tai useampaan riviin tai rivin osaan. Sillä, mitä ruudulla näkyy, ei ole väliä.
<tt>ed</tt> on rivieditori, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki työskentely kohdistuu aina yhteen tai useampaan riviin tai rivin osaan. Sillä, mitä ruudulla näkyy, ei ole väliä.


Ediä käytetään kahdessa eri tilassa, on ''komentotila'' ja ''kirjoitustila''. Käynnistyksen jälkeen Ed on komentotilassa jolloin se lukee käyttäjän kirjoittamia komentoja ja suorittaa niitä. Kaikki komennot ovat yhden merkin mittaisia mutta jotkut vaativat myös erillisiä parametrejä. Komento voi esimerkiksi tarkoittaa "''tallenna ja lopeta''".
<tt>ed</tt>iä käytetään kahdessa eri tilassa, on ''komentotila'' ja ''kirjoitustila''. Käynnistyksen jälkeen <tt>ed</tt> on komentotilassa jolloin se lukee käyttäjän kirjoittamia komentoja ja suorittaa niitä. Kaikki komennot ovat yhden merkin mittaisia, mutta jotkut vaativat myös erillisiä parametrejä. Komento voi esimerkiksi tarkoittaa "''tallenna ja lopeta''".


Tietyllä komennolla Ed siirtyy kirjoitustilaan. Näitä ovat a (lisää tekstiä valitun kohdan perään), i (lisää tekstiä ennen valittua kohtaa) ja c (muuta valittuja rivejä).
Tietyillä komennoilla <tt>ed</tt> siirtyy kirjoitustilaan. Näitä ovat a (lisää tekstiä valitun kohdan perään), i (lisää tekstiä ennen valittua kohtaa) ja c (muuta valittuja rivejä).


=== Tiedostoon kirjoittaminen ja tiedoston tallentaminen ja avaaminen ===
=== Tiedostoon kirjoittaminen ja tiedoston tallentaminen ja avaaminen ===
Luodaan aluksi yksinkertainen tiedostoa Ediä käyttäen. Käynnistetään Ed ensin komennolla  
Luodaan aluksi yksinkertainen tiedostoa <tt>ed</tt>iä käyttäen. Käynnistetään <tt>ed</tt> ensin komennolla  
  $ ed
  $ ed
Tämän jälkeen kirjoitetaan tiedostoon tekstiä. Aluksi siirrytään kirjoitustilaan ja kirjoitetaan nykyisen kohdan (tiedoston alun) perään antamalla komento a ja painamalla tämän jälkeen enteriä. Tämän jälkeen voidaan kirjoittaa haluttua sisältöä tiedostoon. Rivinvaihto tapahtuu enterillä. Kirjoittaminen lopetetaan kirjoittamalla enterin painamisen jälkeen aukeavalle riville vain piste ja painamalla enteriä:
Tämän jälkeen kirjoitetaan tiedostoon tekstiä. Aluksi siirrytään kirjoitustilaan ja kirjoitetaan nykyisen kohdan (tiedoston alun) perään antamalla komento a ja painamalla tämän jälkeen {{Näppäin|enter}}. Tämän jälkeen voidaan kirjoittaa haluttua sisältöä tiedostoon. Rivinvaihto tapahtuu {{Näppäin|enter}}. Kirjoittaminen lopetetaan kirjoittamalla {{Näppäin|enter}} painamisen jälkeen aukeavalle riville vain piste ja painamalla {{Näppäin|enter}}:
  a
  a
  Ed on monipuolinen tekstieditori.
  <tt>ed</tt> on monipuolinen tekstieditori.
  Ehkä tätä ei kuitenkaan kannata käyttää wikin muokkaamiseen?
  Ehkä tätä ei kuitenkaan kannata käyttää wikin muokkaamiseen?
  .
  .
Pisteen antamisen jälkeen Ed siirtyy takaisin komentotilaan mutta ei ilmoita siitä mitenkään. Seuraavaksi tallennetaan luotu tiedosto komennolla w. Komennolle annetaan parametrina tallennettavan tiedoston nimi:
Pisteen antamisen jälkeen <tt>ed</tt> siirtyy takaisin komentotilaan mutta ei ilmoita siitä mitenkään. Seuraavaksi tallennetaan luotu tiedosto komennolla w. Komennolle annetaan parametrina tallennettavan tiedoston nimi:
  w tiedosto
  w tiedosto
Komennon perään Ed tulostaa tiedostoon kirjoitettujen merkkien lukumäärän:
Komennon perään <tt>ed</tt> tulostaa tiedostoon kirjoitettujen merkkien lukumäärän:
  w tiedosto 101
  w tiedosto 101
Lopuksi Ed voidaan lopettaa komennolla q. Jos tiedostoa ei oltaisi tallennettu, Ed antaisi tässä tapauksessa virheilmoituksen (eli tulostaisi kysymysmerkin). Virheilmoituksen syyn näkee komennolla h. Tässä tapauksessa se olisi ''Warning: file modified''. Jos tämän jälkeen annetaan uudelleen komento q, Ed sulkeutuu eikä muutoksia tallenneta. Komennolla Q Ed sulkeutuu joka tapauksessa riippumatta siitä, onko muutoksia tallentamatta.
Lopuksi <tt>ed</tt> voidaan lopettaa komennolla q. Jos tiedostoa ei oltaisi tallennettu, <tt>ed</tt> antaisi tässä tapauksessa virheilmoituksen (eli tulostaisi kysymysmerkin). Virheilmoituksen syyn näkee komennolla h. Tässä tapauksessa se olisi ''Warning: file modified''. Jos tämän jälkeen annetaan uudelleen komento q, <tt>ed</tt> sulkeutuu eikä muutoksia tallenneta. Komennolla Q <tt>ed</tt> sulkeutuu joka tapauksessa riippumatta siitä, onko muutoksia tallentamatta.


Avataan seuraavaksi äsken luotu tiedosto komennolla
Avataan seuraavaksi äsken luotu tiedosto komennolla
Rivi 34: Rivi 37:
  e tiedosto
  e tiedosto
  101
  101
Komennon jälkeen Ed käynnistyy ja tulostaa tiedostossa olevien merkkien määrän. Nyt tiedoston perään voitaisiin lisätä tekstiä komennolla a tai i (tiedoston lataamisen jälkeen "kursori" on tiedoston lopussa, joten on ihan sama, lisätäänkö teksti ennen tiedoston loppua vai sen jälkeen).
Komennon jälkeen <tt>ed</tt> käynnistyy ja tulostaa tiedostossa olevien merkkien määrän. Nyt tiedoston perään voitaisiin lisätä tekstiä komennolla a tai i (tiedoston lataamisen jälkeen "kursori" on tiedoston lopussa, joten on ihan sama, lisätäänkö teksti ennen tiedoston loppua vai sen jälkeen).


Tässä tapauksessa kun tiedosto on avattu, se voidaan tallentaa normaalisti komennolla w. Ed tulostaa taas tallennettujen merkkien määrän.
Tässä tapauksessa kun tiedosto on avattu, se voidaan tallentaa normaalisti komennolla w. <tt>ed</tt> tulostaa taas tallennettujen merkkien määrän.


Kun Ed on käynnissä, komennolla f nähdään tiedoston oletusnimi (jolle tiedosto tallennetaan komennolla w, aluksi avatun tiedoston nimi):
Kun <tt>ed</tt> on käynnissä, komennolla f nähdään tiedoston oletusnimi (jolle tiedosto tallennetaan komennolla w, aluksi avatun tiedoston nimi):
  f
  f
  tiedosto
  tiedosto
Rivi 72: Rivi 75:
Tiedoston viimeiseen riviin viitataan dollarimerkillä $. Siispä koko tiedoston sisältö tulostettaisiin komennolla
Tiedoston viimeiseen riviin viitataan dollarimerkillä $. Siispä koko tiedoston sisältö tulostettaisiin komennolla
  1,$p
  1,$p
Myös negatiivisa rivinumeroita voidaan käyttää. Tällöin esimerkiksi -1 viittaa toiseksiviimeiseen riviin, -2 kolmanneksiviimeiseen jne. Esimerkiksi kaksi viimeistä riviä tulostetaan komennolla  
Myös negatiivisa rivinumeroita voidaan käyttää. Tällöin esimerkiksi -1 viittaa toiseksi viimeiseen riviin, -2 kolmanneksi viimeiseen jne. Esimerkiksi kaksi viimeistä riviä tulostetaan komennolla  
  -1,$p
  -1,$p


Ed pitää muistissa, mitä riviä on viimeksi käsitelty (esimerkiksi kirjoitettu tai tulostettu). Esimerkiksi rivi 2 valittaisiin vaikkapa tulostamalla se:
<tt>ed</tt> pitää muistissa, mitä riviä on viimeksi käsitelty (esimerkiksi kirjoitettu tai tulostettu). Esimerkiksi rivi 2 valittaisiin vaikkapa tulostamalla se:
  2p
  2p
Tällä hetkellä valittuna oleva rivi näkyy komennolla  
Tällä hetkellä valittuna oleva rivi näkyy komennolla  
Rivi 82: Rivi 85:
  $=
  $=


Tiedostossa voidaan liikkua eteen ja taaksepäin enterillä ja + ja - -merkeillä. Esimerkiksi jos meillä on 4-rivinen tiedosto jonka sisältö on:
Tiedostossa voidaan liikkua eteen ja taaksepäin {{Näppäin|enter}} ja {{Näppäin|+}} ja {{Näppäin|-}} -merkeillä. Esimerkiksi jos meillä on 4-rivinen tiedosto jonka sisältö on:
  rivi 1
  rivi 1
  rivi 2
  rivi 2
Rivi 90: Rivi 93:
  1
  1
  rivi 1
  rivi 1
  [ENTER]
  {{Näppäin|enter}}
  rivi 2
  rivi 2
  [ENTER]
  {{Näppäin|enter}}
  rivi 3
  rivi 3
  -
  -
Rivi 146: Rivi 149:
  Rivi 2
  Rivi 2


=== Alueen korvata ===
=== Alueen korvaaminen ===
Komennolla c (''change'') voidaan korvata tiettyjen rivien tekstit toisella tekstillä. Esimerkiksi rivien 2-3 paikalle lisätään käyttäjän kirjoittama teksti (jossa voi olla haluttu määrä rivejä) komennolla
Komennolla c (''change'') voidaan korvata tiettyjen rivien tekstit toisella tekstillä. Esimerkiksi rivien 2-3 paikalle lisätään käyttäjän kirjoittama teksti (jossa voi olla haluttu määrä rivejä) komennolla
  2,3c
  2,3c
Tämän jälkeen tekstiä kirjoitetaan kuten komennon a jälkeen ja kirjoittaminen lopetetaan kirjoittamalla tyhjälle riville piste ja painamalla enteriä. Esimerkiksi muokkaamme taas samaa tiedostoa:
Tämän jälkeen tekstiä kirjoitetaan kuten komennon a jälkeen ja kirjoittaminen lopetetaan kirjoittamalla tyhjälle riville piste ja painamalla {{Näppäin|enter}}. Esimerkiksi muokkaamme taas samaa tiedostoa:
  1c
  1c
  1.1
  1.1
Rivi 179: Rivi 182:
Jos rivejä ei aseteta, komento kohdistuu tällä hetkellä valitulle riville.
Jos rivejä ei aseteta, komento kohdistuu tällä hetkellä valitulle riville.


Viimeisen kauttaviivan jälkeen voidaan lisätä kirjain p, jolloin Ed tulostaa komennon vaikutuksen. Esimerkiksi:
Viimeisen kauttaviivan jälkeen voidaan lisätä kirjain p, jolloin <tt>ed</tt> tulostaa komennon vaikutuksen. Esimerkiksi:
  1,2p
  1,2p
  Rivi 1
  Rivi 1
Rivi 188: Rivi 191:
  RIvi 1
  RIvi 1
  TekstI 2
  TekstI 2
Huomataan, että korvaamisen jälkeen Ed tulosti vain viimeisimmän muokkauksen tuloksen ja että muokkaus kohdistui vain jokaisen rivin ensimmäiseen osumaan. Jotta kaikki osumat korvattaisiin, on viimeisen kauttaviivan jälkeen lisättävä komento g (''global''):
Huomataan, että korvaamisen jälkeen <tt>ed</tt> tulosti vain viimeisimmän muokkauksen tuloksen ja että muokkaus kohdistui vain jokaisen rivin ensimmäiseen osumaan. Jotta kaikki osumat korvattaisiin, on viimeisen kauttaviivan jälkeen lisättävä komento g (''global''):
1,2s/i/I/gp
1,2s/i/I/gp


Rivi 194: Rivi 197:
Halutun rivin etsiminen on tärkeä ominaisuus. Haku onnistuu komennolla <tt>/hakusana/</tt>. Komento etsii ensimmäisen rivin jolta haettava sana löytyy, asettaa sen nykyiseksi riviksi (kts. .=) ja tulostaa kyseisen rivin sisällön.
Halutun rivin etsiminen on tärkeä ominaisuus. Haku onnistuu komennolla <tt>/hakusana/</tt>. Komento etsii ensimmäisen rivin jolta haettava sana löytyy, asettaa sen nykyiseksi riviksi (kts. .=) ja tulostaa kyseisen rivin sisällön.


Tekstin etsiminen voidaan yhdistää tekstin korvaamiseen: seuraavassa haetaan seuraava rivi, jolta löytyy sana "Vim", asetetaan se (automaattisest) nykyiseksi riviksi ja korvaltaan kyseiseltä riviltä sana "Vim" sanalla "Ed":
Tekstin etsiminen voidaan yhdistää tekstin korvaamiseen: seuraavassa haetaan seuraava rivi, jolta löytyy sana "Vim", asetetaan se (automaattisest) nykyiseksi riviksi ja korvaltaan kyseiseltä riviltä sana "Vim" sanalla "ed":
  /Vim/s/Vim/Ed/gp
  /Vim/s/Vim/ed/gp
Yhdistäminen toimii myös muiden komentojen kanssa, esimerkiksi löydettyä riviä seuraava rivi tulostetaan komennolla
Yhdistäminen toimii myös muiden komentojen kanssa, esimerkiksi löydettyä riviä seuraava rivi tulostetaan komennolla
  /Hakusana/+1 p
  /Hakusana/+1 p
Rivi 213: Rivi 216:


== Säännölliset lausekkeet ==
== Säännölliset lausekkeet ==
Haettaessa tiedostosta tiettyjä rivejä ei tarvitse tyytyä pelkkään hakuun hakusanoilla, vaan voidaan myös käyttää säännöllisiä lausekkeita. Tämä tarkoittaa sitä, että hakusanaksi voidaan laittaa lauseke, josta löytyy seuraavia erikoismerkkejä:
Haussa voi käyttää [[Säännöllinen lauseke|säännöllisiä lausekkeita]].
. ^ $ [ * \
Piste tarkoittaa, että sen paikalle käy mikä tahansa merkki. Esimerkiksi kaikki merkkijonot, joissa on merkkijonojen "10" ja "11" välissä yksi merkki (esim. "10+11" ja "10Ö11", mutta ei "10++11"), toteuttavat haun
/10.11/
Pisteitä voi olla myös peräkkäin useita, esim. "l...x"-ehtoon täsmäisi merkkijono "linux" tai myös "www.linux.fi" (merkkijonon jälkeen tai ennen sitä voi olla mitä vaan).
 
^ tarkoittaa rivin alkua ja $ rivin loppua. Esimerkiksi ehtoon
/^linux
täsmäisivät rivit "linux.fi" ja "linux on käyttöjärjestelmä", mutta ei esimerkiksi "debian gnu/linux". Esimerkiksi jokaisen rivin alkuun voitaisiin lisätä sana "linux" komennolla
1,$ s/^/linux/
 
Samassa lausekkeessa voidaan käyttää sekä ^ että $ -merkkejä, esimerkiksi seuraavaan ehtoon täsmäisivät vain sellaiset rivit, joilla on 4 merkkiä:
/^....$/
 
Hakasulkujen sisällä voidaan luetella tähän kohtaan sopivat merkit, esimerkiksi ehtoon
/[23] autoa/
täsmäisivät merkkjonot "2 autoa" ja "3 autoa". Lisäksi voidaan käyttää viivaa merkkaamaan suurempaa aluetta, esimerkiksi kaikki numerot voidaan merkitä joko luettelemalla ne ([0123456789]) tai lyhyemmin [0-9].
 
Tähti tarkoittaa, että sitä edeltävä merkki (tai joku merkeistä jos käytetään hakasulkeita) voi esiintyä ennalta tuntemattoman määrän peräkkäin.
 
Jos halutaan etsiä merkkijonoa, johon kuuluu jokin säännöllisissä lausekkeissa käytettävä erikoismerkki, on tämä merkki kirjoitettava eri tavalla hakuehtoon: sen eteen lisätään \-merkki. Esimerkiksi pistettä voidaan hakea komennolla
/\./
tai kauttaviivaa komennolla
/\//


== Järjestelmän komennot ==
== Ulkoiset komennot ==
<tt>ed</tt> mahdollistaa ulkoisten komentojen suorittamisen järjestelmän komentotulkilla ([[sh]]) ilman, että <tt>ed</tt> täytyy välillä sulkea. Komennot suoritetaan laittamalla niiden eteen huutomerkki. Esimerkiksi nykyisen hakemiston tiedostot listataan komennolla
!ls
Ulkoisten komentojen tuloste voidaan liittää muokattavaan tiedostoon komennolla
r !komento
Komennolle voidaan tietysti myös asettaa rivi, jonka perään tuloste lisätään. Oletuksena se lisätään valitun rivin perään (kts. .=). Esimerkiksi hakemiston tiedostot listattaisiin kolmannen rivin perään komennolla
3 r !ls


== Lista komennoista ==
== Lista komennoista ==
Seuraavassa listassa on listattu Edin komentoja ja selitetty mitä ne tekevät. Jos komennolle on mahdollista antaa rivi, josta käsittely alkaa, on komennon eteen merkitty (.). Jos komennolle voidaan antaa useammasta rivistä koostuva alue, on komennon eteen merkitty (.,.). Suluilla voidaan viitata myös muihin parametreihin. Suluissa olevat kohdat ovat vapaaehtoisia, jos niitä ei aseteta, komento vaikuttaa kyseisellä hetkellä valitulle riville.
Seuraavassa listassa on listattu <tt>ed</tt>in komentoja ja selitetty mitä ne tekevät. Jos komennolle on mahdollista antaa rivi, josta käsittely alkaa, on komennon eteen merkitty (.). Jos komennolle voidaan antaa useammasta rivistä koostuva alue, on komennon eteen merkitty (.,.). Suluilla voidaan viitata myös muihin parametreihin. Suluissa olevat kohdat ovat vapaaehtoisia, jos niitä ei aseteta, komento vaikuttaa kyseisellä hetkellä valitulle riville.


{| border="1"
{| border="1"
Rivi 296: Rivi 282:
| u || Kumoa. Toimii seuraavien komentojen kanssa: a, c, d, g, G, i, j, m, r, s, t, v ja V.
| u || Kumoa. Toimii seuraavien komentojen kanssa: a, c, d, g, G, i, j, m, r, s, t, v ja V.
|-
|-
| (1,$)v/lauseke/komento || Aja Edin komento kaikille hakulausekkeeseen täsmääville riveille
| (1,$)v/lauseke/komento || Aja <tt>ed</tt>in komento kaikille hakulausekkeeseen täsmääville riveille
|-
|-
| (1,$)V/lauseke/ || Sama kuin edellä mutta käyttäjältä kysytään joka rivillä suoritettava komento
| (1,$)V/lauseke/ || Sama kuin edellä mutta käyttäjältä kysytään joka rivillä suoritettava komento
Rivi 318: Rivi 304:
*[[Vim]]
*[[Vim]]
*[[Awk]]
*[[Awk]]
*[[Grep]]
*[[grep]]


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
*[http://www.unix.se/Ed Ed-artikkeli] unix.se-wikissä (ruotsiksi). Tämä artikkeli on osittain käännetty kyseisestä unix.se-wikin [http://creativecommons.org/licenses/by/2.0/ CC-BY]-lisensoidusta artikkelista.
*[http://www.unix.se/Ed <tt>ed</tt>-artikkeli] unix.se-wikissä (ruotsiksi), josta tämä artikkeli on osittain käännetty. [[Keskustelu:Ed|Lisätietoja]].




[[Luokka: Tekstieditorit]]
[[Luokka: Tekstieditorit]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]
[[Luokka:Komentorivin perustyökalut]]
3 173

muokkausta

Navigointivalikko