Rekisteröitymätön käyttäjä
Ero sivun ”Multimediatietokone” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
==Linux-pohjaisen multimediatietokoneen etuja == | |||
Markkinoilla on | Markkinoilla on useita edullisia tallentavia [[Digiboksit ja Linux|digibokseja]], joilla voi myös [[videon toisto|katsella videotiedostoja]] ja [[musiikin toisto|kuunnella]] esimerkiksi [[mp3]]-muodossa olevaa musiikkia. Periaatteessa ne ovat kaikki tietokoneita, mutta rajoitetun käyttöjärjestelmän takia niiden käyttö on myös rajoitettua. Oman multimediakeskuksen rakentamisen selkein etu on se, että yhdellä laitteella voidaan korvata kaikki vanhat digiboksit ja DVD-soittimet yms ja sen lisäksi sillä voi tehdä paljon uusia asioita, joihin muut kotielektroniikkalaitteet eivät taivu. | ||
Linuxin avulla voit rakentaa multimediatietokoneen, jolla voit esimerkiksi: | |||
Linuxin avulla voit rakentaa multimediatietokoneen, jolla voit: | |||
* katsella ja tallentaa televisio-ohjelmia kuten millä tahansa tallentavalla digiboksillakin | * katsella ja tallentaa televisio-ohjelmia kuten millä tahansa tallentavalla digiboksillakin | ||
* katsella DVD-elokuvia ja muita video-/musiikkitiedostoja suoraan CD/DVD-levyltä | * katsella DVD-elokuvia ja muita video-/musiikkitiedostoja suoraan CD/DVD-levyltä | ||
| Rivi 14: | Rivi 11: | ||
* kuunnella mitä tahansa äänitiedostoja ja hallita musiikkikokoelmaasi sekä ladata musiikkikokoelmastasi tiedostoja myös kannettavaan soittimeen | * kuunnella mitä tahansa äänitiedostoja ja hallita musiikkikokoelmaasi sekä ladata musiikkikokoelmastasi tiedostoja myös kannettavaan soittimeen | ||
* [[WWW-selaimet|selata nettiä]], lukea [[sähköposti]]a ja muutenkin tehdä mitä tahansa tietokoneella ylipäänsä voi. | * [[WWW-selaimet|selata nettiä]], lukea [[sähköposti]]a ja muutenkin tehdä mitä tahansa tietokoneella ylipäänsä voi. | ||
* | * aina päällä olevaa kodin mediakeskustietokonetta voi käyttää myös kodin muiden tietokoneiden tiedosto- ja varmuuskopiointipalvelimena | ||
* aina päällä oleva kodin mediakeskustietokone sopii erinomaisesti myös kodin hermokeskukseksi joka ohjaa kodin muita älykkäitä valaistus- ja turvajärjestelmiä ja jonka kiintolevylle voi vaikkapa tallentaa turvakameran kuvaa | |||
Lisäksi digiboksiin verrattuna Linux-multimediatietokoneen etuja ovat: | |||
* jos digi-TV-standardit muuttuvat (esim. teräväpiirtolähetykset alkavat) ei tarvitse ostaa uutta multimediatietokonetta, vaan riittää että päivittää ohjelmiston | |||
* jos laitteeseen haluaa lisää ominaisuuksia, sitä voi laajentaa uudella kiintolevyllä tai lisäkortilla, eikä koko laitetta tarvitse uusia kerralla | |||
== Linux-pohjaisen multimediatietokoneen haitat == | |||
* Rakentelu vaatii jonkin verran aikaa ja perehtymistä | |||
* Multimediatietokone on useimmiten kalliimpi hankkia kuin tavallisen tallentavan digiboksin hankinta | |||
* Sopivan Linux-yhteensopivan laitteiston etsiminen voi olla hankalaa | |||
* Useimmat multimediaohjelmistot ovat melko uusia ja niissä on vielä osittain paljonkin kehitettävää jäljellä | |||
= | =Multimediaohjelmistot= | ||
Linuxille löytyy lukuisa joukko erilaisia äänen ja videon toisto-ohjelmia sekä niiden hallintaan tarkoitettuja jukebox-tyyppisiä ohjelmia, katso esimerkiksi luokka [[:Luokka:Multimedia|Multimedia]]. | Linuxille löytyy lukuisa joukko erilaisia äänen ja videon toisto-ohjelmia sekä niiden hallintaan tarkoitettuja jukebox-tyyppisiä ohjelmia, katso esimerkiksi luokka [[:Luokka:Multimedia|Multimedia]]. | ||
| Rivi 36: | Rivi 44: | ||
* [http://www.cadsoft.de/vdr/ VDR], joka on erityisesti "digiboksiohjelmisto", mutta liitännäisten avulla sopii myös muun sisällön toistamiseen | * [http://www.cadsoft.de/vdr/ VDR], joka on erityisesti "digiboksiohjelmisto", mutta liitännäisten avulla sopii myös muun sisällön toistamiseen | ||
===Pohdintaa | =Laitteistot= | ||
Luonnollisesti laitteessa tulisi olla riittävästi potkua multimedian käsittelyyn, mutta toisaalta kaikissa nykyisin myytävissä tietokoneissa on varsin runsaasti tehoja. Tärkeämpää olisi ehkä hiljainen toiminta - olisi ikävää jos laitteen tuuletin häiritsisi muuten mukavaa mediankatseluelämystä. Pieni virrankulutus on myös plussaa ja yleensä korreloi hiljaisuuden kanssa. Isot kiintolevyt ovat halpoja, joten kannattaa ostaa suoraan nopea ja isokokoinen kiintolevy. Samoin RAM-muisti on halpaa, joten kannattaa ostaa täydet 4 GB mitä enempää 32-bittinen järjestelmä ei pysty hyödyntämään. Laitteeseen pitäisi mielellään saada kytkettyä kaksi PCI-paikkaista DVB-viritintä, että voi katsella ja nauhoittaa mitä tahansa ohjelmaa samaan aikaan. Toisaalta myös USB-liitäntäinen kakkosviritin voisi kelvata.. Langaton hiiri ja näppäimistö on ehdoton, kaukosäädin mukava lisä. Jotta laitteella voisi esim. kuunnella musiikkia ilman että TV/päänäyttö on päällä, pitäisi laitteen etupaneelissa olla VCD-näyttö, josta näkee mm. soivan kappaleen nimen (ja musiikkiohjelmaa pitää pystyä hallitsemaan kaukosäätimellä). Jotta laitteesta saisi täyden hyödyn irti, pitäisi sen olla 100 % Linux- | |||
==Pohdintaa laitteistosta== | |||
Luonnollisesti multimediatietokoneeksi sopivassa laitteessa tulisi olla riittävästi potkua multimedian käsittelyyn, mutta toisaalta kaikissa nykyisin myytävissä tietokoneissa on varsin runsaasti tehoja. Tärkeämpää olisi ehkä hiljainen toiminta - olisi ikävää jos laitteen tuuletin häiritsisi muuten mukavaa mediankatseluelämystä. Pieni virrankulutus on myös plussaa ja yleensä korreloi hiljaisuuden kanssa. Isot kiintolevyt ovat halpoja, joten kannattaa ostaa suoraan nopea ja isokokoinen kiintolevy. Samoin RAM-muisti on halpaa, joten kannattaa ostaa täydet 4 GB mitä enempää 32-bittinen järjestelmä ei pysty hyödyntämään. Laitteeseen pitäisi mielellään saada kytkettyä kaksi PCI-paikkaista DVB-viritintä, että voi katsella ja nauhoittaa mitä tahansa ohjelmaa samaan aikaan. Toisaalta myös USB-liitäntäinen kakkosviritin voisi kelvata.. Langaton hiiri ja näppäimistö on ehdoton, kaukosäädin mukava lisä. Jotta laitteella voisi esim. kuunnella musiikkia ilman että TV/päänäyttö on päällä, pitäisi laitteen etupaneelissa olla VCD-näyttö, josta näkee mm. soivan kappaleen nimen (ja musiikkiohjelmaa pitää pystyä hallitsemaan kaukosäätimellä). Jotta laitteesta saisi täyden hyödyn irti, pitäisi sen laiteajurit olla 100 % Linux-yhteensopivia. Kuvanlaadun kannalta on tärkeää että laitteessa on digitaalinen kuvaulostulo, eli DVI, HDMI tai displayport. Hifisti tarvitsee myös keskimääräistä paremmat äänen ulostulot. | |||
Jos laite on näkyvällä paikalla olohuoneessa, tulisi sen myös olla tyylikkään näköinen. | |||
===Multimediatietokoneeksi sopivia koteloita/runkoja=== | ===Multimediatietokoneeksi sopivia koteloita/runkoja=== | ||
| Rivi 45: | Rivi 57: | ||
* [http://eu.shuttle.com/dk/DesktopDefault.aspx/tabid-72/170_read-14269/ Shuttle SG31G5] (tarkistettu IRL olevan Linux-yhteensopiva) | * [http://eu.shuttle.com/dk/DesktopDefault.aspx/tabid-72/170_read-14269/ Shuttle SG31G5] (tarkistettu IRL olevan Linux-yhteensopiva) | ||
* [http://eu.shuttle.com/dk/DesktopDefault.aspx/tabid-72/170_read-14213/ Shuttle SG33G5M] (tarkistettu olevan Linux-yhteensopiva, myös kaukosäädin ja VCD) | * [http://eu.shuttle.com/dk/DesktopDefault.aspx/tabid-72/170_read-14213/ Shuttle SG33G5M] (tarkistettu olevan Linux-yhteensopiva, myös kaukosäädin ja VCD) | ||
* [http://www.psile.com/index.php?page=catalog_details&CID=2 Nexus Psile] (ei sisällä emolevyä, eli | * [http://www.psile.com/index.php?page=catalog_details&CID=2 Nexus Psile] (ei sisällä emolevyä, eli Linux-yhteensopivuudesta ei voi sanoa mitään) | ||
Tällä hetkellä suositeltavinta on ostaa [http://www.linuxkauppa.fi/tuote/3896 Linuxkauppa.fi:stä multimediakäyttöön räätälöity Shuttle], jonka Linux-yhteensopivuus on taattu ja laite on varmasti olohuoneeseen tervetullut. Paketissa ei valitettavasti ole mukana DVB-korttia ja kaukosäädintä, mutta esimerkiksi Ubuntu 8.10-versiossa suoraan toimivan Satelcon PCI-DVB-T/C/S-kortin ja kaukosäätimen voi ostaa ostaa [http://www.dvbshop.net/ saksalaisesta DVBShop.net:stä]. Kyseiselle mallille löytyy myös CI-moduuli, mutta sen Linux-yhteensopivuutta ei ole testattu kunnolla (vielä). | |||
== | ==Valmiita kokoonpanoja== | ||
Markkinoilla on valmiita multimediatietokoneita, joilla voi säilöä mediakokoelmiaan sekä katsella niitä, mutta ko. laitteista puuttuu [[Linux ja digi-tv|digi-TV:n]] katselu- ja tallennusmahdollisuus. Esimerkiksi: | |||
* [http://www-uk.linksys.com/servlet/Satellite?c=L_Product_C2&childpagename=UK%2FLayout&cid=1172713255586&pagename=Linksys%2FCommon%2FVisitorWrapper&lid= KiSS 1600 HD Media Player] (Linux-pohjainen) | |||
* [http://www.tvix.co.kr/eng/ Divico Tvix-sarja] | |||
* | |||
Muita hyviä esimerkkejä (käyttöjärjestelmää lukuunottamatta) ovat [http://www.hushtest.de/cgi-bin/hushshop/shop/shop_selection.pl?lang=en&kind=Endkunde&uid=1122.511.64.5709&site=005004 HUSH™ E1-Mini] ja [http://www.endpcnoise.com/cgi-bin/e/std/sku=mcubed_core2_htpc.html EndPCnoise.com FANLESS Core 2 Home Theater PC]. | |||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||