Ero sivun ”SSH-tunneli” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p
wikilinkkejä
p (luokitus) |
Pb (keskustelu | muokkaukset) p (wikilinkkejä) |
||
| (Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Tunnelointiin on Linuxissa lukuisia tapoja. Kaikkein helpoiten tunnelointi onnistuu [[SSH#Tunneli|SSH:n porttiohjauksella]], joka tarvitsee ainoastaan | Tunnelointiin on Linuxissa lukuisia tapoja. Kaikkein helpoiten tunnelointi onnistuu [[SSH#Tunneli|SSH:n porttiohjauksella]], joka tarvitsee ainoastaan tavallisen [[käyttäjä]]n oikeudet kumpaankin järjestelmään. | ||
Tässä ohjeessa sen sijaan keskitytään IP-liikenteen tunnelointiin. Se onnistuu helpoiten tun-tunnelin ja SSH:n välityksellä. IP-tason tunnelointi on tarpeen esimerkiksi, kun on tarvetta tunneloida UDP-liikennettä tai silloin, kun TCP-yhteys ei saa katketa, vaikka IP-osoite vaihtuisikin. Käyttökohde voi olla esimerkiksi | Tässä ohjeessa sen sijaan keskitytään IP-liikenteen tunnelointiin. Se onnistuu helpoiten tun-tunnelin ja SSH:n välityksellä. IP-tason tunnelointi on tarpeen esimerkiksi, kun on tarvetta tunneloida UDP-liikennettä tai silloin, kun TCP-yhteys ei saa katketa, vaikka IP-osoite vaihtuisikin. Käyttökohde voi olla esimerkiksi [[irssiproxy]]yn yhdistäminen tunnelin välityksellä, jolloin IRC-yhteys ei katkea, vaikka nettiyhteyden IP-osoite vaihtuisi. Tästä on hyötyä esimerkiksi epäluotettavien "mobiililaajakaistojen" kanssa. | ||
SSH-välitteisellä IP-tunnelilla saavutetaan seuraavat edut: | SSH-välitteisellä IP-tunnelilla saavutetaan seuraavat edut: | ||
* Helposti asetettavissa | * Helposti asetettavissa | ||
* Toimii kaikkien | * Toimii kaikkien [[palomuuri]]en kanssa, jotka läpäisevät tavallisen SSH-liikenteen | ||
* Ei tarvitse asentaa ohjelmia | * Ei tarvitse asentaa erillisiä ohjelmia | ||
Ratkaisulla on myös muutamia haittapuolia: | Ratkaisulla on myös muutamia haittapuolia: | ||
* Tarvitsee root-oikeudet molemmista koneista (kuten useimmat muutkin tunneloinnit) | * Tarvitsee [[root]]-oikeudet molemmista koneista (kuten useimmat muutkin tunneloinnit) | ||
* Ei ole verkkoliikenteen kannalta optimaalinen, koska tunneli toimii TCP-yhteyden välityksellä | * Ei ole verkkoliikenteen kannalta optimaalinen, koska tunneli toimii TCP-yhteyden välityksellä | ||
Tässä artikkelissa esitellään SSH-tunnelin asettelu siten, että se on otettavissa vaivatta käyttöön esimerkiksi | Tässä artikkelissa esitellään SSH-tunnelin asettelu siten, että se on otettavissa vaivatta käyttöön esimerkiksi kannettavassa koneessa. | ||
==Esiasettelu== | ==Esiasettelu== | ||
Luo ssh-avaimet tarvittaessa. Tätä tarkoitusta varten voit myös luoda omat avaimet. Tässä esimerkissä käytetään samoja avaimia kuin tavallisella käyttäjällä. | Luo ssh-avaimet tarvittaessa. Tätä tarkoitusta varten voit myös luoda omat avaimet. Tässä esimerkissä käytetään samoja avaimia kuin tavallisella käyttäjällä. | ||
Valitse IPv4-osoitteet, jotka eivät ole käytössä tunnelia varten. Tässä esimerkissä käytetään osoitetta ''192.168.24.1'' palvelimelle ja ''192.168.24.2'' asiakkaalle. Esimerkin osoitteet on valittu umpimähkäisesti sisäverkkojen osoitealueesta. Valitse osoitteet, joita ei ole lähiverkossasi käytössä. | Valitse [[IPv4]]-osoitteet, jotka eivät ole käytössä tunnelia varten. Tässä esimerkissä käytetään osoitetta ''192.168.24.1'' palvelimelle ja ''192.168.24.2'' asiakkaalle. Esimerkin osoitteet on valittu umpimähkäisesti sisäverkkojen osoitealueesta. Valitse osoitteet, joita ei ole lähiverkossasi käytössä. | ||
Valitse myös käyttämäsi tunnelinumero. Se voi olla oikeastaan mitä tahansa nollasta ylöspäin, jos käytössä ei ole muita tunneleita. Tässä esimerkissä käytetään onnennumeroa 3, jolloin verkkolaitteen nimeksi tulee ''tun3''. Se saa eri palvelimella ja asiakkaalla. | Valitse myös käyttämäsi tunnelinumero. Se voi olla oikeastaan mitä tahansa nollasta ylöspäin, jos käytössä ei ole muita tunneleita. Tässä esimerkissä käytetään onnennumeroa 3, jolloin verkkolaitteen nimeksi tulee ''tun3''. Se saa olla eri palvelimella ja asiakkaalla. | ||
==Palvelimen asettaminen== | ==Palvelimen asettaminen== | ||
Muokkaa [[asetustiedosto]]a <tt>~root/.ssh/authorized_keys</tt>. Lisää sinne rivi | |||
Muokkaa | |||
command="/root/tunnelip.sh",no-port-forwarding,no-pty,no-agent-forwarding,no-X11-forwarding AVAIMESI TIEDOT | command="/root/tunnelip.sh",no-port-forwarding,no-pty,no-agent-forwarding,no-X11-forwarding AVAIMESI TIEDOT | ||
Komento antaa oikeudet suorittaa vain komennon <tt>/root/tunnelip.sh</tt> palvelimella. | Komento antaa oikeudet suorittaa vain komennon <tt>/root/tunnelip.sh</tt> palvelimella. | ||
Muokkaa | Muokkaa asetustiedostoa <tt>/etc/ssh/sshd_config</tt> ja lisää sinne rivi | ||
PermitTunnel yes | PermitTunnel yes | ||
Luo uusi tiedosto <tt>~root/tunnelip.sh</tt>, | Luo uusi tiedosto <tt>~root/tunnelip.sh</tt>, ja lisää sinne seuraava sisältö: | ||
#!/bin/bash | #!/bin/bash | ||
| Rivi 50: | Rivi 48: | ||
fi | fi | ||
Mikäli haluat reitittää tunneloitavia paketteja myös lähiverkon | Mikäli haluat reitittää tunneloitavia paketteja myös lähiverkon ja Internetin välillä, lisää seuraava rivi iptablesiin: | ||
iptables -t nat -A POSTROUTING -s 192.168.24.2/32 -o eth0 -j MASQUERADE | iptables -t nat -A POSTROUTING -s 192.168.24.2/32 -o eth0 -j MASQUERADE | ||
| Rivi 56: | Rivi 54: | ||
==Asiakkaan asettaminen== | ==Asiakkaan asettaminen== | ||
Asiakaskoneena voi toimia esimerkiksi kannettava tietokone, jolta haluat päästä lähiverkkoon. Linux-käyttöjärjestelmässä on tuki tunneloinnille mukana. Tuen tunneloinnille voi asentaa erikseen myös Mac OS X:lle. Paketti on ladattavissa osoitteesta http://tuntaposx.sourceforge.net/ . | Asiakaskoneena voi toimia esimerkiksi kannettava tietokone, jolta haluat päästä lähiverkkoon. Linux-käyttöjärjestelmässä on tuki tunneloinnille mukana. Tuen tunneloinnille voi asentaa erikseen myös Mac OS X:lle. Paketti on ladattavissa osoitteesta http://tuntaposx.sourceforge.net/ . | ||
| Rivi 73: | Rivi 70: | ||
Esimerkissä olevat kolme palvelimen nimeä, esimerkiksi ''svn.cc.jyu.fi'', voidaan korvata niillä osoitteilla, jotka halutaan tunneloitavan osoitteen ''192.168.24.1'' lisäksi. Tämän avulla voidaan yksittäiseen IP-osoitteeseen menevä liikenne tunneloida samalla, kun muu liikenne kulkee normaalisti lyhintä reittiään. Ratkaisu on tarpeen palveluissa, joiden rajoitus perustuu IP-osoitteiden tarkistamiseen. | Esimerkissä olevat kolme palvelimen nimeä, esimerkiksi ''svn.cc.jyu.fi'', voidaan korvata niillä osoitteilla, jotka halutaan tunneloitavan osoitteen ''192.168.24.1'' lisäksi. Tämän avulla voidaan yksittäiseen IP-osoitteeseen menevä liikenne tunneloida samalla, kun muu liikenne kulkee normaalisti lyhintä reittiään. Ratkaisu on tarpeen palveluissa, joiden rajoitus perustuu IP-osoitteiden tarkistamiseen. | ||
Muokkaa | Muokkaa asetustiedostoa <tt>~root/.ssh/config</tt> ja lisää sen loppuun rivi | ||
host tunnel | host tunnel | ||
| Rivi 86: | Rivi 83: | ||
Muuta ''IdentityFile'' ja ''Hostname'' vastaamaan käyttämääsi ssh-avainta ja palvelimen osoitetta. | Muuta ''IdentityFile'' ja ''Hostname'' vastaamaan käyttämääsi ssh-avainta ja palvelimen osoitetta. | ||
Näillä asetuksilla | Näillä asetuksilla tarvitsisit rootin oikeudet joka kerta, kun haluat avata yhteyden. Tämän välttämiseksi asetetaan [[sudo]]-komento hyväksymään tunnelin avaaminen tavallisena käyttäjänä. Komenna <tt>[[visudo]]</tt> ja lisää tiedoston loppuun seuraava rivi: | ||
jaska ALL = NOPASSWD: /usr/bin/ssh -T tunnel | jaska ALL = NOPASSWD: /usr/bin/ssh -T tunnel | ||
| Rivi 96: | Rivi 93: | ||
==Yhdistäminen== | ==Yhdistäminen== | ||
Komenna komentorivillä <tt>tunneli</tt>. Tunneli avautuu. Tunneli voidaan lopettaa Control-C -näppäinyhdistelmällä. Mikäli tunneli on katkennut yllättäen, ensimmäinen suorituskerta katkaisee aiemman tunnelin ja toisella kertaa yhteys muodostuu. | |||
==Katso myös== | |||
*[[SSH]] | |||
*[[SSH-turvatoimet]] | |||
[[Luokka:Verkko]] | [[Luokka:Verkko]] | ||
[[Luokka:Ohjeet]] | [[Luokka:Ohjeet]] | ||