Ero sivun ”Komentorivivinkkejä” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
pikkulisiä: history, komentorivieditointi, "stty sane" yms.; mieluummin head kuin tail; ei tuhota tiedostoja vahingossa; yms.
(johdanto uusiksi) |
LP (keskustelu | muokkaukset) (pikkulisiä: history, komentorivieditointi, "stty sane" yms.; mieluummin head kuin tail; ei tuhota tiedostoja vahingossa; yms.) |
||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
# Jos olet tehnyt aliaksen, jolla on sama nimi kuin komennolla (<tt>alias ls='ls --color=tty'</tt>, esimerkiksi), mutta haluat suorittaa poikkeuksellisesti sen alkuperäisen, kirjoita komento muodossa <tt>\ls</tt>. | # Jos olet tehnyt aliaksen, jolla on sama nimi kuin komennolla (<tt>alias ls='ls --color=tty'</tt>, esimerkiksi), mutta haluat suorittaa poikkeuksellisesti sen alkuperäisen, kirjoita komento muodossa <tt>\ls</tt>. | ||
# Paina Ctrl-R komentokehotteessa ja kirjoita vaikka "ls", niin löydät viimeisimmän kirjoittamasi komennon jossa esiintyy kirjaimet "ls". Paina Ctrl-R uudelleen hakeaksesi kauempaa komentohistoriasta. | # Paina Ctrl-R komentokehotteessa ja kirjoita vaikka "ls", niin löydät viimeisimmän kirjoittamasi komennon jossa esiintyy kirjaimet "ls". Paina Ctrl-R uudelleen hakeaksesi kauempaa komentohistoriasta. | ||
# Ctrl-A vie rivin alkuun komentokehotteessa, Ctrl-E rivin loppuun. | # Ctrl-A vie rivin alkuun komentokehotteessa, Ctrl-E rivin loppuun. CTRL-F, CTR-B, CTRL-P ja CTRL-N (forward/backward/previous/next) korvaa nuolinäppäimet. ESC F ja ESC B liikuttaa sanoittain. CTRL-D, ESC-D, CTRL-K ja CTRL-U poistaa tekstiä, CTRL-Y palauttaa viimeksi poistetut merkit nykyiseen kohtaan. | ||
# Komentoja voi yhdistellä && ja || -operaattoreilla. <tt>[[tar]] cf paketti.tar /joku/hakemisto && rm -rf /joku/hakemisto</tt> suorittaa ensin tar-komennon, ja jos se onnistuu ongelmitta, suoritetaan [[rm]]-komento. || toimii toisinpäin, toinen komento suoritetaan vain jos ensimmäinen epäonnistui. | # Komentoja voi yhdistellä && ja || -operaattoreilla. <tt>[[tar]] cf paketti.tar /joku/hakemisto && rm -rf /joku/hakemisto</tt> suorittaa ensin tar-komennon, ja jos se onnistuu ongelmitta, suoritetaan [[rm]]-komento. || toimii toisinpäin, toinen komento suoritetaan vain jos ensimmäinen epäonnistui. | ||
# Komentokehotetta voi muuttaa. Esimerkiksi [[bash]]-komentotulkissa <tt>[[export]] PS1='[\u@\h \w]\$ '</tt> laittaa komentokehotteeseen käyttäjätunnuksen, koneen ja työhakemiston. Artikkelista [[zsh]] voi lukea kuinka tämä onnistuu zsh-komentotulkissa. | # Komentokehotetta voi muuttaa. Esimerkiksi [[bash]]-komentotulkissa <tt>[[export]] PS1='[\u@\h \w]\$ '</tt> laittaa komentokehotteeseen käyttäjätunnuksen, koneen ja työhakemiston. Artikkelista [[zsh]] voi lukea kuinka tämä onnistuu zsh-komentotulkissa. | ||
# Koneelle kirjauduttaessa ajetaan kotihakemistosta tiedosto jonka nimi on ".bash_profile" (muissa kuin [[bash]]-[[komentotulkki|komentotulkissa]] nimi on toinen, usein .profile tai .login). Sen loppuun voit kirjoittaa vaikka echo "Muista katsoa www.khdrive.fi/linkku/" | # Koneelle kirjauduttaessa ajetaan kotihakemistosta tiedosto jonka nimi on ".bash_profile" (muissa kuin [[bash]]-[[komentotulkki|komentotulkissa]] nimi on toinen, usein .profile tai .login). Sen loppuun voit kirjoittaa vaikka echo "Muista katsoa www.khdrive.fi/linkku/" | ||
# [[Virtuaalikonsoli]]ssa voi Shift+Page Up -näppäilyllä siirtyä pari ruudullista taaksepäin. Huomioi kuitenkin, että esimerkiksi [[X Window System|X]]:ssä käynti yleensä nollaa tämän ruutuhistorian. Sama näppäily toimii monessa [[terminaaliemulaattori]]ssa ([[xterm]] tms.). | # [[Virtuaalikonsoli]]ssa voi Shift+Page Up -näppäilyllä siirtyä pari ruudullista taaksepäin. Huomioi kuitenkin, että esimerkiksi [[X Window System|X]]:ssä käynti yleensä nollaa tämän ruutuhistorian. Sama näppäily toimii monessa [[terminaaliemulaattori]]ssa ([[xterm]] tms.), joissa taas ikkunan leveyden vaihto tuhoaa historiaa. | ||
# [[which]]-komennolla näkee mistä polussa oleva ohjelmatiedosto löytyy. Kokeile esim. <tt>which [[ldd]]</tt> | # [[which]]-komennolla näkee mistä polussa oleva ohjelmatiedosto löytyy. Kokeile esim. <tt>which [[ldd]]</tt> | ||
# Komento <tt>history</tt> tulostaa komentohistorian. | # Komento <tt>[[history]]</tt> tulostaa komentohistorian, <tt>history 5</tt> viisi viimeistä komentoa. Jos käyttää historiatoimintoa (esimerkiksi muodossa CTRL-R) kannattaa asentaa isompi puskuri, esimerkiksi <tt>HISTSIZE=5000</tt>. | ||
# Komennolla <tt>[[pwd]] -P</tt> saat selville missä hakemistossa "oikeasti" olet, eli symbolisten linkkien kautta kuljettu polku jätetään huomiotta. | # Komennolla <tt>[[pwd]] -P</tt> saat selville missä hakemistossa "oikeasti" olet, eli symbolisten linkkien kautta kuljettu polku jätetään huomiotta. | ||
# <tt>[[clear]]</tt> tyhjentää kuvaruudun. Kätevä joissakin skripteissä. Normaalikäytössä on helpompi painaa Ctrl + L. | # <tt>[[clear]]</tt> tyhjentää kuvaruudun. Kätevä joissakin skripteissä. Normaalikäytössä on helpompi painaa Ctrl + L. Jos näppäimistö tai ruutu käyttäytyy sekavasti, esimerkiksi binääritiedoston katsomisen tuloksena, myös <tt>[[stty]] sane</tt> tai <tt>reset</tt> voi olla kohdallaan. | ||
# Voit uudelleenkäyttää komennoille antamiasi parametrejä <tt>"ESC ."</tt>-näppäinyhdistelmällä. Esim. jos luit pitkää <tt>/home/pena/file</tt>-tiedostoa komennolla <tt>"cat /home/pena/file"</tt>, niin kokeile <tt>"less ESC ."</tt>. | # Voit uudelleenkäyttää komennoille antamiasi parametrejä <tt>"ESC ."</tt>-näppäinyhdistelmällä. Esim. jos luit pitkää <tt>/home/pena/file</tt>-tiedostoa komennolla <tt>"cat /home/pena/file"</tt>, niin kokeile <tt>"less ESC ."</tt>. | ||
# Jos siirryt <tt>cd</tt>-komennolla uuteen hakemistoon ja haluat jostakin syystä palata takaisin siihen aikaisempaan, voit tehdä sen komennolla <tt>cd -</tt>. | # Jos siirryt <tt>cd</tt>-komennolla uuteen hakemistoon ja haluat jostakin syystä palata takaisin siihen aikaisempaan, voit tehdä sen komennolla <tt>cd -</tt>. | ||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
==Tiedostonhallinta== | ==Tiedostonhallinta== | ||
# Komennolla <tt>[[df]] -h</tt> saat siistin esityksen levyosioiden täyttöasteesta. | # Komennolla <tt>[[df]] -h</tt> saat siistin esityksen levyosioiden täyttöasteesta. | ||
# Sano roottina <tt>[[du]] -s /home/* | [[sort]] -n | [[ | # Sano roottina <tt>[[du]] -s /home/* | [[sort]] -n -r | [[head]]</tt> ja löydät levyrohmut. | ||
# Komennolla <tt>[[find]] . -type f -name "*koira*" -print0 | [[xargs]] -0 [[grep]] -l "kissa"</tt> löydät kaikki ne tiedostot työhakemiston alla, joiden nimessä on sana "koira" ja joissa esiintyy sana "kissa". Käyttämällä -name:n sijasta valitsinta -iname löydät myös eri kirjainkoolla kirjoitetut merkkijonot. Saman tuloksen saat myös jos korvaat osion <tt>| [[xargs]] -0 [[grep]] -l "kissa"</tt> osiolla <tt><nowiki>-exec grep -l kissa '{}' ';'</nowiki></tt> | # Komennolla <tt>[[find]] . -type f -name "*koira*" -print0 | [[xargs]] -0 [[grep]] -l "kissa"</tt> löydät kaikki ne tiedostot työhakemiston alla, joiden nimessä on sana "koira" ja joissa esiintyy sana "kissa". Käyttämällä -name:n sijasta valitsinta -iname löydät myös eri kirjainkoolla kirjoitetut merkkijonot. Saman tuloksen saat myös jos korvaat osion <tt>| [[xargs]] -0 [[grep]] -l "kissa"</tt> osiolla <tt><nowiki>-exec grep -l kissa '{}' ';'</nowiki></tt> | ||
# MS-DOS -levykkeiden käsittely onnistuu [[mtools]] -paketilla. Kokeile mitä tekevät <tt>mdir a:</tt> ja <tt>mcopy tiedosto a:</tt>. | # MS-DOS -levykkeiden käsittely onnistuu [[mtools]] -paketilla. Kokeile mitä tekevät <tt>mdir a:</tt> ja <tt>mcopy tiedosto a:</tt>. | ||
# Haluatko kaikki työhakemiston tiedostonimet pienille kirjaimille? Sano <tt>for i in *; do mv $i `echo $i | [[tr]] A-Z a-z`; done</tt> | # Haluatko kaikki työhakemiston tiedostonimet pienille kirjaimille? Sano <tt>for i in *; do mv -i $i `echo $i | [[tr]] A-Z a-z`; done</tt> | ||
# Hakemiston saa pakattua näin <tt>[[tar]] cvzf paketti.tar.gz /joku/hakemisto</tt> . Purku onnistuu komennolla <tt>tar xvzf paketti.tar.gz</tt>. Korvaa komennon z-kirjaimet j:lla jos haluat käyttää [[gzip]]-pakkauksen sijasta tehokkaampaa [[bzip2]]-pakkausta. | # Hakemiston saa pakattua näin: <tt>[[tar]] cvzf paketti.tar.gz /joku/hakemisto</tt> . Purku onnistuu komennolla <tt>tar xvzf paketti.tar.gz</tt>. Korvaa komennon z-kirjaimet j:lla jos haluat käyttää [[gzip]]-pakkauksen sijasta tehokkaampaa [[bzip2]]-pakkausta. | ||
# [[locate]] on nopeampi kuin find. Kokeile esim. <tt>locate foobar</tt> löytääksesi tiedostot joiden nimissä on merkkijono "foobar". Locate käyttää tiedostojen nimistä kerättyä tietokantaa, joka päivittyy oletuksena joka yö ([[cron]]). | # [[locate]] on nopeampi kuin find. Kokeile esim. <tt>locate foobar</tt> löytääksesi tiedostot joiden nimissä on merkkijono "foobar". Locate käyttää tiedostojen nimistä kerättyä tietokantaa, joka päivittyy oletuksena joka yö ([[cron]]). | ||
# <tt>[[ls]] -S</tt> listaa tiedostot kokojärjestyksessä, <tt>ls -t</tt> muokkausajan mukaan järjestettynä. "-r" kääntää järjestyksen. | # <tt>[[ls]] -S</tt> listaa tiedostot kokojärjestyksessä, <tt>ls -t</tt> muokkausajan mukaan järjestettynä, <tt>ls -tu</tt> käyttöajan mukaan (kunhan [[atime]] on käytössä). "-r" kääntää järjestyksen. | ||
# <tt>[[file]] tiedostonnimi</tt> yrittää arvailla mitä tyyppiä tiedosto on. Roottina voit jopa sanoa <tt>file -s /dev/hda1</tt> ja näet sisältääkö laitetiedosto jotain joka näyttää tiedostojärjestelmältä. | # <tt>[[file]] tiedostonnimi</tt> yrittää arvailla mitä tyyppiä tiedosto on. Roottina voit jopa sanoa <tt>file -s /dev/hda1</tt> ja näet sisältääkö laitetiedosto jotain joka näyttää tiedostojärjestelmältä. | ||
# [[symbolinen linkki|Symboliset linkit]] ovat joskus käteviä. Jos /var/www on liian täynnä ja /home melkein tyhjä, sano <tt>mv /var/www /home</tt> ja <tt>ln -s /home/www /var/www</tt> | # [[symbolinen linkki|Symboliset linkit]] ovat joskus käteviä. Jos /var/www on liian täynnä ja /home melkein tyhjä, sano <tt>mv -i /var/www /home</tt> ja <tt>ln -s /home/www /var/www</tt> | ||
# [[mkdir]]-komennolla voit luoda hakemistorakenteenkin kerralla. Kokeile esim. <tt>mkdir -p eka/toka/kolmas.</tt> Sanomalla <tt>mkdir -p abc/def0{1..9}</tt> luot abc-kansion alle numeroidut alikansiot def01,def02..def09. | # [[mkdir]]-komennolla voit luoda hakemistorakenteenkin kerralla. Kokeile esim. <tt>mkdir -p eka/toka/kolmas.</tt> Sanomalla <tt>mkdir -p abc/def0{1..9}</tt> luot abc-kansion alle numeroidut alikansiot def01,def02..def09. | ||
# <tt>ls -F</tt> näyttää tiedostolistauksen niin, että nimen perässä on merkki joka kuvaa tiedoston tyyppiä. | # <tt>ls -F</tt> näyttää tiedostolistauksen niin, että nimen perässä on merkki joka kuvaa tiedoston tyyppiä. | ||
# Jos haluat ls:n tekevän saman värien avulla, anna komento <tt>ls --color=auto</tt>. | # Jos haluat ls:n tekevän saman värien avulla, anna komento <tt>ls --color=auto</tt> (tämä on oletus monessa jakelussa). | ||
# Komento <tt>find . -type f -mmin -30 -print</tt> hakee työhakemistosta alaspäin kaikki tiedostot, joita on muokattu viimeisen puolen tunnin sisään. | # Komento <tt>find . -type f -mmin -30 -print</tt> hakee työhakemistosta alaspäin kaikki tiedostot, joita on muokattu viimeisen puolen tunnin sisään. | ||
# Kaikki Microsoft Office -dokumentit löydät komennolla <tt>find . -type f -exec sh -c "file \"{}\" | grep -q \"Microsoft Office Document\" && echo \"{}\"" \;</tt> | # Kaikki Microsoft Office -dokumentit löydät komennolla <tt>find . -iname '*.doc*' -type f -exec sh -c "file \"{}\" | grep -q \"Microsoft Office Document\" && echo \"{}\"" \;</tt> (jos tiedosto on satettu siirtää eri nimelle, poista "iname ... doc*'", tiedostonimen käyttö karkeaan karsintaan kuitenkin nopeuttaa operaatiota huomattavasti) | ||
# Komennolla <tt>ls -l | [[colrm]] 10 30</tt> saat tiedostolistauksesta pois tiedoston omistajan ja ryhmän. | # Komennolla <tt>ls -l | [[colrm]] 10 30</tt> saat tiedostolistauksesta pois tiedoston omistajan ja ryhmän. GNU ls:llä <tt>ls -lgG</tt> tekee saman. | ||
# Ellet tiedä mitä /etc:n alla olevaa tiedostoa säätää, voit hakea jonkin sanan sisältäviä tiedostoja: <tt>grep --recursive "localdomain" /etc</tt> | # Ellet tiedä mitä /etc:n alla olevaa tiedostoa säätää, voit hakea jonkin sanan sisältäviä tiedostoja: <tt>grep --recursive "localdomain" /etc</tt> | ||
# <tt>[[dirname]] /joku/polku/tiedosto</tt> palauttaa arvon "/joku/polku". <tt>[[basename]] /joku/polku/tiedosto</tt> palauttaa arvon "tiedosto". | # <tt>[[dirname]] /joku/polku/tiedosto</tt> palauttaa arvon "/joku/polku". <tt>[[basename]] /joku/polku/tiedosto</tt> palauttaa arvon "tiedosto". | ||