Rekisteröitymätön käyttäjä
Ero sivun ”IPv6-tunneli” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{vanhentunut|Ainakin Xs26:n osuus vanhentunut}} | {{vanhentunut|Ainakin Xs26:n osuus vanhentunut}} | ||
IPv6 on Internetissä nykyisin yleisimmin käytetyn IP-protokolla version 4:n seuraaja, jonka tärkein uusi ominaisuus on suurempi osoiteavaruus. Ideaalitilanteessa operaattori tarjoaa käyttäjilleen IPv6-yhteyden IPv4:n rinnalla, mutta kuluttaja-asiakkaiden tapauksessa useinkaan näin ei ole. Tällöin voidaan IPv6-yhteys rakentaa myös tunneloimalla IPv6-liikenne IPv4-verkkojen yli, eli siirtämällä IPv6-liikenne paketoituna IPv4-pakettien sisällä. | |||
Eri tunnelointimekanismit eroavat toisistaan myös paketointimenetelmän suhteen. Yksinkertaisimmissa menetelmissä IPv6-paketti sijoitetaan suoraan IPv4-otsikon perään, mikä minimoi otsikkotietoihin hukkaantuvan datan määrän. Toisaalta nämä mekanismit toimivat vain rajoitetusti palomuurien ja erityisesti NAT:n lävitse | Tunnelit voivat olla joko kiinteästi määriteltyjä tai dynaamisia, jolloin tunneli muodostuu aina tarvittaessa automaattisesti. Kiinteät vaativat yleensä jonkinlaisen rekisteröinnin vastapuolen kanssa. Dynaamiset mekanismit taas perustuvat usein anycast-tekniikkaan, jolloin liikenne osoitetaan tunnettuun IPv4-osoitteeseen (esim. 192.88.99.1), joka on määritelty useampaan laitteeseen ympäri maailmaa, ja reitityksellä liikenne välitetään aina näistä lähimpään. | ||
Eri tunnelointimekanismit eroavat toisistaan myös paketointimenetelmän suhteen. Yksinkertaisimmissa menetelmissä IPv6-paketti sijoitetaan suoraan IPv4-otsikon perään, mikä minimoi otsikkotietoihin hukkaantuvan datan määrän. Toisaalta nämä mekanismit toimivat vain rajoitetusti palomuurien ja erityisesti NAT:n lävitse. Siksi onkin kehitetty myös menetelmiä, joissa IPv6 paketoidaan UDP-paketin sisään. | |||
Seuraavissa luvuissa on kuvattu tarkemmin yleisimpien tunnelointimekanismien käyttöä: | Seuraavissa luvuissa on kuvattu tarkemmin yleisimpien tunnelointimekanismien käyttöä: |