sh

sh on nykyaikaisissa Linux-jakelupaketeissa käytännössä aina symbolisesti linkitetty johonkin POSIX-yhteensopivaan komentotulkkiin. Usein käytettyjä komentotulkkeja ovat ash, bash, dash ja ksh. Vähemmän interaktiivisten komentotulkkien etu bashiin verrattuna on luonnollisesti pienempi koko, mikä saattaa olla oleellista pienellä juuriosiolla, asennusmedioilla (levyke, CD, muistitikku) tai sulautetuissa järjestelmissä. Skriptien suorittamisnopeus bashiin verrattuna on yhtä lailla huomattava. Myös POSIX-yhteensopivien skriptien kirjoittamisessa on se etu, että ne toimivat, useammassa järjestelmässä, kuin esimerkiksi Bash-skriptit.

Oman järjestelmän /bin/sh -polkuun linkitetyn komentotulkin voi selvittää esimerkiksi file-ohjelmalla:

$ file /bin/sh

Perinteisesti Bourne Shell, sekä sitä edeltäneet komentotulkit ovat löytyneet polusta /bin/sh.

Esimerkki sh-ohjelmasta:

#!/bin/sh         
printf "\nHei maailma\!\n"

Tulostaa komentoriville Hei maailma!