Muokataan sivua Asetustiedostojen perusteet

Unix/Linux-järjestelmissä ohjelmien asetukset sijaitsevat pääasiassa tekstipohjaisisssa asetustiedostoissa (engl. Configuration files). Asetustiedostojen etuna binääriseen järjestelmärekisteriin verrattuna on helppo muokattavuus minkä tahansa [[tekstieditorit|tekstieditorin]] avulla sekä helppo siirrettävyys järjestelmästä toiseen.

Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä [[Linuxin hakemistorakenne|/etc-hakemistoon]]. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja (piilotiedostoja) käyttäjän kotihakemistossa. Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot ajetaan yleensä ennen käyttäjäkohtaisia, joten käyttäjäkohtaisilla asetuksilla on usein mahdollista kumota järjestelmänlaajuiset asetukset. 

Esimerkiksi tiedosto ~/.emacs (~ tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa) sisältää [[Emacs]]-tekstieditorin asetukset. [[Fluxbox]]-[[ikkunointiohjelma]]n asetustiedostot taas pitävät majaa ~/.fluxbox-hakemiston alla. Mikäli käyttäjä haluaa nollata tai varmuuskopioida esimerkiksi henkilökohtaiset [[KDE]]-asetuksensa, tarvitsee hänen vain poistaa/kopioida ~/.kde-alkuiset tiedostot kotihakemistostaan.

Asetustiedostojen muokkaamiseen on käytettävä puhdasta tekstiä tuottavia [[tekstieditorit|tekstieditoreita]]. Näitä ovat esimerkiksi [[Nano]], [[Vim]], [[Emacs]], [[Kwrite]], [[Kate]] ja [[Gedit]]. Muokkaukseen ei saa käyttää [[OpenOffice.org Writer]]in tai [[KWord]]in kaltaisia [[tekstinkäsittely|tekstinkäsittelyohjelmia]] jotka lisäävät tekstiin muotoilukomentoja.

==Yleisiä järjestelmänlaajuisia asetustiedostoja==
*/boot/grub/[[grub|menu.lst]] 
:Grub-[[käynnistyslatain|käynnistyslataimen]] asetuksia. Joissakin järjestelmissä myös muodossa /boot/grub/grub.conf 
*/etc/[[autofs|auto.master]] 
:[[Automount]]-automaatti[[mount|liittäjän]] pääasetustiedosto. 
*/etc/[[bashrc]] 
:[[Bash]]-[[komentotulkki|komentotulkin]] interaktiivisten istuntojen aluksi ajama komentojono.
*/etc/[[NFS|exports]] 
:Järjestelmän NFS-jaot.
*/etc/[[fdprm]] 
:Eri levykeformaattien määrittelyjä.
*/etc/[[fstab]] 
:[[Tiedostojärjestelmä|Tiedostojärjestelmien]] [[mount|liittämis]]asetukset.
*/etc/[[group-tiedosto|group]] 
:Ryhmien määrittelyt. Vastaava tiedosto käyttäjien määrittelylle on /etc/[[passwd-tiedosto|passwd]].
*/etc/[[gshadow]] 
:Salattu ryhmämäärittelytiedosto. Vrt. /etc/[[shadow-tiedosto|shadow]]. Vain [[root|pääkäyttäjän]] luettavissa.
*/etc/[[host.conf]] 
:Nimipalvelun ([[wikipedia:fi:DNS|DNS]]) asetukset.
*/etc/[[hosts-tiedosto|hosts]] 
:[[IP]]-osoitteiden ja konenimien vastaavuudet. Isommissa verkoissa käytetään hosts-tiedoston sijaan DNS-palvelimia.
*/etc/[[hosts.allow]] 
:Koneen verkkopalvelujen käytön salliminen tietyille etäkoneille. 
*/etc/[[hosts.deny]] 
:Koneen verkkopalvelujen käytön esto tietyille etäkoneille.
*/etc/[[inittab]] 
:[[Init]]-ohjelman [[ajotaso]]ihin liittyviä asetuksia.
*/etc/[[inputrc]] 
:[[Readline]]-ohjelman asetuksia.
*/etc/[[issue-tiedosto|issue]] 
:[[Getty]]-ohjelman näyttämä tervehdysviesti joka näkyy kirjautumiskehotteen yläpuolella. Joissakin järjestelmissä issue-tiedosto sisältää binäärisesti toteutetun ruuduntyhjennyksen. 
*/etc/[[lilo|lilo.conf]] 
:Lilo--[[käynnistyslatain|käynnistyslataimen]] asetuksia. Lilo.confin muokkauksen jälkeen on aina ajettava /sbin/lilo. 
*/etc/[[modprobe.conf]] 
:[[Modprobe]]-ohjelman asetuksia. 
*/etc/[[Message of the day|motd]] 
:Message Of The Day eli pääkäyttäjän määrittelemä, sisäänkirjautumisen yhteydessä kaikille käyttäjille näytettävä viesti.
*/etc/[[mtab]] 
:Järjestelmään liitetyt tiedostojärjestelmät. Mtabia ei ole tarkoitus muokata käsin, vaan sen sisältö päivittyy dynaamisesti. 
*/etc/[[nologin]] 
:Estää olemassaolollaan muiden kuin pääkäyttäjän sisäänkirjautumisen.
*/etc/[[pacman.conf]] :
:[[Pacman]]-pakettienhallintaohjelman asetuksia. 
*/etc/[[pacman.d]]/ 
:Pacmanin käyttämien asennuslähteiden määrittelytiedostot.
*/etc/[[passwd-tiedosto|passwd]] 
:Käyttäjien määrittelyt. Vrt. [[groups-tiedosto]].
*/etc/[[printcap]] 
:Tulostinten määrittelyt.
*/etc/[[rc.conf]] 
:Järjestelmän käynnistykseen liittyviä asetuksia [[BSD]]-tyylistä [[init]]iä käyttävissä järjestelmissä kuten [[Arch Linux]]issa ja [[Slackware]]ssa. Sisältää mm. käynnistettävien palveluiden ja verkon asetuksia.
*/etc/[[rc.d]]/ 
:Järjestelmäpalveluiden käynnistykseen liittyviä skriptejä. System V -tyylistä initiä käyttävissä järjestelmissä skriptit sijaitsevat init.d-alihakemistossa ja rc?.d-mallin mukaan [[ajotaso]]ittain nimetyissä alihakemistoissa on [[symbolinen linkki|symbolisia linkkejä]] niihin sen mukaan, mitä palveluja kussakin ajotasossa on tarkoitus ajaa. Palvelun sulkemiseen liittyvä tiedosto alkaa K-kirjaimella ja käynnistämiseen liittyvä S-kirjaimella. Palvelut ajetaan numerojärjestyksessä.
*/etc/[[rc.local]] 
:Initin järjestelmän käynnistyksen lopuksi ajama komentojono.
*/etc/[[resolv.conf]] 
:Käytettäviin [[wikipedia:fi:DNS|DNS]]-palvelimiin liittyvät asetukset.
*/etc/[[securetty]] 
:Lista virtuaalikonsoleista joilta [[root|pääkäyttäjän]] on sallittua kirjautua sisään. Tiedosto on vain pääkäyttäjän luettavissa.
*/etc/[[services-tiedosto|services]] 
:Verkkopalveluihin liittyviä porttinumeroita.
*/etc/[[shadow-tiedosto|shadow]] 
:Salatut käyttäjämäärittelyt (mm. salasanat). Vastaava tiedostoryhmämäärittelyille on /etc/[[gshadow]]. Shadow-tiedosto on vain [[root|pääkäyttäjän]] luettavissa.
*/etc/[[shells-tiedosto|shells]] 
:Hyväksytyt kirjautumis[[komentotulkki|komentotulkit]]. Shells-tiedostoa käyttää mm. kirjautumiskomentotulkkia vaihtava [[chsh]]-komento.
*/etc/[[skel]]/ 
:Uusien käyttäjien kotihakemistoihin kopioitavat tiedostot sisältävä hakemisto. Useimmat täältä löytyvät tiedostot ovat pisteellä alkavia  piilotiedostoja.
*/etc/[[SSH|ssh]]/ 
:SSH-asiakasohjelman ja -palvelun asetustiedostoja.
*/etc/[[sudoers]] 
:[[Sudo]]-ohjelman asetustiedosto. Ohjelman kehittäjät suosittelevat tiedoston muokkaamista [[visudo]]-komennon avulla. Sudoers on vain pääkäyttäjän luettavissa.
*/etc/[[sysctl.conf]] 
:Järjestelmän käynnistyksen yhteydessä asetettavia [[kernel|ytimen]] [[sysctl]]-parametreja. Parametrit löytyvät /[[proc]]/sys/-hakemiston alta.
*/etc/[[termcap]] 
:Saatavilla olevat terminaalityypit kapasiteetteineen.
*/etc/[[X Window System|X11]]/ 
:X-palvelimen asetuksia.
*/etc/X11/[[X.orgin asetukset|xorg.conf]] 
:[[X.org]]-X-palvelimen pääasetustiedosto.
*/etc/X11/[[XF86Config]] 
:[[XFree86]]-X-palvelimen pääasetustiedosto. 
*/etc/[[Zsh|zshrc]] 
:Zsh-[[komentotulkki|komentotulkin]] interaktiivisten istuntojen aluksi ajama komentojono.

[[Luokka:Asetustiedostot]]
@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
-Unix/Linux-järjestelmissä ohjelmien asetukset sijaitsevat pääasiassa tekstipohjaisisssa asetustiedostoissa (engl. configuration files). Asetustiedostojen etuna binääriseen järjestelmärekisteriin verrattuna on helppo muokattavuus minkä tahansa [[tekstieditorit|tekstieditorin]] avulla sekä helppo siirrettävyys järjestelmästä toiseen.
+Unix/Linux-järjestelmissä ohjelmien asetukset sijaitsevat pääasiassa tekstipohjaisisssa asetustiedostoissa (engl. Configuration files). Asetustiedostojen etuna binääriseen järjestelmärekisteriin verrattuna on helppo muokattavuus minkä tahansa [[tekstieditorit|tekstieditorin]] avulla sekä helppo siirrettävyys järjestelmästä toiseen.
-== Asetustiedostojen sijainnit ==
+Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä [[Linuxin hakemistorakenne|/etc-hakemistoon]]. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja (piilotiedostoja) käyttäjän kotihakemistossa. Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot ajetaan yleensä ennen käyttäjäkohtaisia, joten käyttäjäkohtaisilla asetuksilla on usein mahdollista kumota järjestelmänlaajuiset asetukset.
-Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä [[Linuxin hakemistorakenne|/etc-hakemistoon]]. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla on runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja ([[piilotiedosto]]ja) käyttäjän [[kotihakemisto]]ssa. Joskus ohjelman asetukset löytyvät jonkin suuremman kokonaisuuden hakemistossa, esimerkiksi /etc/[[X Window System|X11]]/fvwm/ tai ~/.kde/share/config/kmailrc (~ tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa).
-Esimerkiksi hakemisto ~/.emacs.d/ sisältää [[Emacs]]-tekstieditorin käyttäjäkohtaiset asetukset. [[Fluxbox]]-[[ikkunointiohjelma]]n asetustiedostot taas pitävät majaa hakemiston ~/.fluxbox alla. Mikäli käyttäjä haluaa nollata esimerkiksi henkilökohtaiset [[KDE]]-asetuksensa, tarvitsee hänen vain siirtää ~/.kde-alkuiset hakemistot toiselle nimelle (tai poistaa ne) ja vastaavasti asetukset varmuuskopioidaan kopioimalla oikea tiedosto tai hakemistopuu.
+Esimerkiksi tiedosto ~/.emacs (~ tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa) sisältää [[Emacs]]-tekstieditorin asetukset. [[Fluxbox]]-[[ikkunointiohjelma]]n asetustiedostot taas pitävät majaa ~/.fluxbox-hakemiston alla. Mikäli käyttäjä haluaa nollata tai varmuuskopioida esimerkiksi henkilökohtaiset [[KDE]]-asetuksensa, tarvitsee hänen vain poistaa/kopioida ~/.kde-alkuiset tiedostot kotihakemistostaan.
-Asetustiedostojen yhteydessä törmää usein komentojonotiedostoihin, joiden nimessä on "rc", joka tulee sanoista run commands eli aja komennot. Nimi tulee MIT CTSS-järjestelmän ohjelmasta runcom, joka suoritti komennot, jotka olivat säilöttynä tiedostossa. rc on myös Version 10 Unixin- ja Plan 9-käyttöjärjestelmien oletus[[komentotulkki]], jonka nimi juontaa juurensa samasta paikasta kuin rc-tiedostotkin.
-Monet ohjelmat eivät itse luo asetustiedostoja käyttäjien kotihakemistoihin: mikäli tiedostoa ei ole olemassa käytetään oletusasetuksia. Tarvittavan tiedoston nimi ilmenee yleensä kyseisen ohjelman [[man]]-sivulta.
-Käyttäjäkohtaisilla asetuksilla on yleensä mahdollista kumota järjestelmänlaajuiset asetukset. Komentorivin [[valitsin|valitsimilla]] tai [[ympäristömuuttuja]]lla on usein mahdollista, esimerkiksi kokeilua varten, määrätä käytettäväksi toista asetustiedostoa.
-== Tietoja muokkaamisesta ==
 Asetustiedostojen muokkaamiseen on käytettävä puhdasta tekstiä tuottavia [[tekstieditorit|tekstieditoreita]]. Näitä ovat esimerkiksi [[Nano]], [[Vim]], [[Emacs]], [[Kwrite]], [[Kate]] ja [[Gedit]]. Muokkaukseen ei saa käyttää [[OpenOffice.org Writer]]in tai [[KWord]]in kaltaisia [[tekstinkäsittely|tekstinkäsittelyohjelmia]] jotka lisäävät tekstiin muotoilukomentoja.
-Monien asetustiedostojen muokkaamiseen tarvittavat tiedot saa komennolla <tt>[[man]] 5 tiedostonimi</tt>, esimerkiksi tiedostoille <tt>/etc/fstab</tt>, /etc/crontab ja /etc/apt/preferences komennoilla
- man fstab
- man 5 crontab
- man apt_preferences
-Asetustiedostojen kuvaukset löytyvät luvusta 5. Jos samannimistä man-sivua ei ole muualla, numeroa ei tarvitse mainita.
-aptin preferences-tiedoston kohdalla pelkkä nimi ei riittäisi sen yksilöimiseen. Tällaisissa tapauksissa se löytyy useimmiten jonkin komennon man-sivun "katso myös"-osiosta tai tyyliin
- man -k preferences | less
-==Asetustiedostojen muokkaaminen pääkäyttäjän oikeuksilla==
-Useimmissa jakeluissa on esiasennettuna [[nano]]-niminen helppokäyttöisyyteen painottuva [[TUI|tekstipohjainen]] editori. Esimerkiksi [[fstab|/etc/fstab]]-tiedoston muokkaaminen sillä onnistuisi [[komentorivi]]komennolla
- [[su]] -c "nano /etc/fstab"
-Tässä kysytään ensimmäiseksi [[pääkäyttäjä]]n salasanaa. [[Ubuntu]]-pohjaisissa jakeluissa (joissa pääkäyttäjänä kirjautuminen on oletuksena estetty) on käytettävä komentoa
- [[sudo]] nano /etc/fstab
-Voit myös käyttää jotakin [[GUI|graafista]] tekstieditoria, kuten [[KDE]]:n [[Kwrite]]a:
-  [[su]] -c "kwrite /etc/fstab"
-tai useimpien [[Gnome]]-asennusten mukana tulevaa [[Gedit]]iä:
- [[su]] -c "gedit /etc/fstab"
-KDE:ssä on myös mahdollista avata tekstieditori pääkäyttäjän oikeuksilla K-valikon ''Suorita komento'' -toiminnon avulla. Komennoksi kirjoitetaan tällöin (esimerkiksi) <tt>kwrite</tt> ja ''Asetukset''-napin alta valitaan ''Aja toisena käyttäjänä'' sekä <tt>root</tt>.
-Useat jakelut tarjoavat myös mahdollisuutta avata [[:Luokka:Tiedostonhallinta|tiedostonhallintaohjelma]] pääkäyttäjän oikeuksilla, jolloin asetustiedosto voidaan avata suoraan kuvaketta klikkaamalla. Osa jakeluista saattaa myös tarjota pääsyä asetustiedostoihin oman asetuskeskussovelmansa kautta.
 ==Yleisiä järjestelmänlaajuisia asetustiedostoja==
 */boot/grub/[[grub|menu.lst]]
 :Grub-[[käynnistyslatain|käynnistyslataimen]] asetuksia. Joissakin järjestelmissä myös muodossa /boot/grub/grub.conf
-*/etc/apt/[[sources.list]]
-:[[Apt]]-[[paketinhallinta]]ohjelman käyttämät asennuslähteet
 */etc/[[autofs|auto.master]]
 :[[Automount]]-automaatti[[mount|liittäjän]] pääasetustiedosto.
@@ Rivi 66: / Rivi 32: @@
 */etc/[[hosts.deny]]
 :Koneen verkkopalvelujen käytön esto tietyille etäkoneille.
-*/etc/init.d/[[rc.local|boot.local]]
-:rc.local-tiedoston vastine [[openSUSE]]ssa.
 */etc/[[inittab]]
 :[[Init]]-ohjelman [[ajotaso]]ihin liittyviä asetuksia.
@@ Rivi 75: / Rivi 39: @@
 :[[Getty]]-ohjelman näyttämä tervehdysviesti joka näkyy kirjautumiskehotteen yläpuolella. Joissakin järjestelmissä issue-tiedosto sisältää binäärisesti toteutetun ruuduntyhjennyksen.
 */etc/[[lilo|lilo.conf]]
-:Lilo--[[käynnistyslatain|käynnistyslataimen]] asetuksia. Lilo.confin muokkauksen jälkeen on ajettava /sbin/lilo uusien asetusten aktivoimiseksi.
+:Lilo--[[käynnistyslatain|käynnistyslataimen]] asetuksia. Lilo.confin muokkauksen jälkeen on aina ajettava /sbin/lilo.
-*/etc/[[mailcap]]
-:Kertoo mitä komentoja [[sähköpostiohjelmat]] voivat käyttää eri tiedostomuotojen (liitteiden) esittämiseen ja luomiseen. Alun perin ohjelmalle [[metamail]]. Graafiset sähköpostiohjelmat käyttävät usein eri mekanismia.
 */etc/[[modprobe.conf]]
 :[[Modprobe]]-ohjelman asetuksia.
@@ Rivi 83: / Rivi 45: @@
 :Message Of The Day eli pääkäyttäjän määrittelemä, sisäänkirjautumisen yhteydessä kaikille käyttäjille näytettävä viesti.
 */etc/[[mtab]]
-:Järjestelmään liitetyt tiedostojärjestelmät. Mtabia ei ole tarkoitus muokata käsin, vaan sen sisältö päivittyy dynaamisesti. Joskus mtab on symlinkki muualle (usein /proc/mounts), jotta [[juuriosio]]lle kirjoittaminen voidaan estää.
+:Järjestelmään liitetyt tiedostojärjestelmät. Mtabia ei ole tarkoitus muokata käsin, vaan sen sisältö päivittyy dynaamisesti.
 */etc/[[nologin]]
 :Estää olemassaolollaan muiden kuin pääkäyttäjän sisäänkirjautumisen.
@@ Rivi 91: / Rivi 53: @@
 :Pacmanin käyttämien asennuslähteiden määrittelytiedostot.
 */etc/[[passwd-tiedosto|passwd]]
-:Käyttäjien määrittelyt. Vrt. [[group-tiedosto]].
+:Käyttäjien määrittelyt. Vrt. [[groups-tiedosto]].
 */etc/[[printcap]]
 :Tulostinten määrittelyt.
@@ Rivi 97: / Rivi 59: @@
 :Järjestelmän käynnistykseen liittyviä asetuksia [[BSD]]-tyylistä [[init]]iä käyttävissä järjestelmissä kuten [[Arch Linux]]issa ja [[Slackware]]ssa. Sisältää mm. käynnistettävien palveluiden ja verkon asetuksia.
 */etc/[[rc.d]]/
-:Järjestelmäpalveluiden käynnistykseen liittyviä skriptejä. System V -tyylistä initiä käyttävissä järjestelmissä skriptit sijaitsevat init.d-alihakemistossa ja rc?.d-mallin mukaan [[ajotaso]]ittain nimetyissä alihakemistoissa on [[symbolinen linkki|symbolisia linkkejä]] niihin sen mukaan, mitä palveluja kussakin ajotasossa on tarkoitus ajaa. Palvelun sulkemiseen liittyvä linkki alkaa K-kirjaimella ja käynnistämiseen liittyvä S-kirjaimella. Palvelut ajetaan numerojärjestyksessä.
+:Järjestelmäpalveluiden käynnistykseen liittyviä skriptejä. System V -tyylistä initiä käyttävissä järjestelmissä skriptit sijaitsevat init.d-alihakemistossa ja rc?.d-mallin mukaan [[ajotaso]]ittain nimetyissä alihakemistoissa on [[symbolinen linkki|symbolisia linkkejä]] niihin sen mukaan, mitä palveluja kussakin ajotasossa on tarkoitus ajaa. Palvelun sulkemiseen liittyvä tiedosto alkaa K-kirjaimella ja käynnistämiseen liittyvä S-kirjaimella. Palvelut ajetaan numerojärjestyksessä.
 */etc/[[rc.local]]
 :Initin järjestelmän käynnistyksen lopuksi ajama komentojono.
 */etc/[[resolv.conf]]
 :Käytettäviin [[wikipedia:fi:DNS|DNS]]-palvelimiin liittyvät asetukset.
-*/etc/samba/[[smb.conf]]
-:[[Samba]]n asetustiedostot
 */etc/[[securetty]]
-:Lista virtuaalikonsoleista ja päätelaitteista joilta [[root|pääkäyttäjän]] on sallittua kirjautua sisään suoraan. Tiedosto on vain pääkäyttäjän luettavissa.
+:Lista virtuaalikonsoleista joilta [[root|pääkäyttäjän]] on sallittua kirjautua sisään. Tiedosto on vain pääkäyttäjän luettavissa.
 */etc/[[services-tiedosto|services]]
-:Verkkopalveluihin liittyviä porttinumeroita: ohjelmat, jotka sallivat portin määrittämisen nimellä, yleensä käyttävät tätä tiedostoa porttinumeron selvittämiseen.
+:Verkkopalveluihin liittyviä porttinumeroita.
 */etc/[[shadow-tiedosto|shadow]]
 :Salatut käyttäjämäärittelyt (mm. salasanat). Vastaava tiedostoryhmämäärittelyille on /etc/[[gshadow]]. Shadow-tiedosto on vain [[root|pääkäyttäjän]] luettavissa.
@@ Rivi 121: / Rivi 81: @@
 :Järjestelmän käynnistyksen yhteydessä asetettavia [[kernel|ytimen]] [[sysctl]]-parametreja. Parametrit löytyvät /[[proc]]/sys/-hakemiston alta.
 */etc/[[termcap]]
-:Saatavilla olevat terminaalityypit kapasiteetteineen, ei kaikissa järjestelmissä. Vertaa [[terminfo]].
+:Saatavilla olevat terminaalityypit kapasiteetteineen.
 */etc/[[X Window System|X11]]/
-:X-palvelimen ja siihen liittyvien ohjelmien (ikkunamanagereita yms.) asetuksia.
+:X-palvelimen asetuksia.
 */etc/X11/[[X.orgin asetukset|xorg.conf]]
 :[[X.org]]-X-palvelimen pääasetustiedosto.
 */etc/X11/[[XF86Config]]
 :[[XFree86]]-X-palvelimen pääasetustiedosto.
-*/etc/[[yum.conf]]
-:[[Yum]]-[[paketinhallinta]]ohjelman pääasetustiedosto
-*/etc/[[yum.repos.d]]/
-:Yumin käyttämien pakettilähteiden määrittelytiedostot
 */etc/[[Zsh|zshrc]]
 :Zsh-[[komentotulkki|komentotulkin]] interaktiivisten istuntojen aluksi ajama komentojono.
+[[Luokka:Asetustiedostot]]
-[[Luokka:Asetustiedostot| ]]
-[[Luokka:Ohjeet]]