Fstab

Linux.fista
Versio hetkellä 26. syyskuuta 2008 kello 22.27 – tehnyt Heikki (keskustelu | muokkaukset) (→‎Dump: kh)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

/etc/fstab on asetustiedosto, jonka perusteella käynnistyksen yhteydessä yleensä liitetään tiedostojärjestelmät hakemistopuuhun.

Tiedoston jokaisella rivillä on kuusi kenttää, ja jokaisen välissä on joko välilyönti (tai useampia) tai tabulaattori. Kentät ovat:

  1. Liitettävä laite
  2. Liitoskohde
  3. Tiedostojärjestelmä
  4. Liitosasetukset
  5. Dump
  6. Tarkistus

Asetukset

Liitettävä laite

Laite on yleensä kiintolevyn osio, esimerkiksi /dev/hda5. Toisaalta, esimerkiksi proc-järjestelmää liitettäessä käytetään laitetta none. Laitteena voi olla myös verkko-osoite, tai ihan normaali tiedosto jonka sisään on tehty tiedostojärjestelmä.

Liitoskohde

Liitoskohde kertoo, mihin kohtaan hakemistopuuta laite liitetään. Esimerkiksi juuritiedostojärjestelmä liitetään kohtaan /. Swap-osio liitetään kohtaan none.

Tiedostojärjestelmä

Kertoo liitettävän tiedostojärjestelmän tyypin. Tyyppejä ovat esimerkiksi ext2, ext3, ntfs, reiserfs, swap ja iso9660 (CD-levyt). Tyyppi auto tarkoittaa, että tiedostojärjestelmä tunnistetaan automaattisesti. Tämä toimii lähes aina.

Liitosasetukset

Yleisin liitosasetus on defaults jolloin käytetään perusasetuksia. Epätäydellinen lista muista liitosasetuksista (tiedostojärjestelmäkohtainen):

  • async: Kirjoittaminen levylle hoidetaan asynkronisesti, eli fyysisesti data kirjoitetaan levylle vasta kun siihen on prosessoriaikaa vapaana (voi kestää pitkäänkin). Oletusasetus.
  • sync: Kirjoitusoperaatiot hoidetaan välittömästi eikä dataa jätetä väliaikaisesti muistiin. Hyödyllinen esim. levykkeiden kanssa.
  • noatime: Ei päivitetä tiedostojen atime-leimoja. Parantaa järjestelmän suorituskykyä.
  • noauto: Ei liitetä automaattisesti käynnistyksen yhteydessä. Käytännössä pakollinen esimerkiksi cd-asemien kanssa, mikäli asemassa ei aina ole levy sisällä.
  • nodev: Tiedostojärjestelmän laitetiedostoja ei käsitellä.
  • noexec: Tiedostojärjestelmän tiedostoja ei saa suorittaa.
  • owner: Tavallinen käyttäjä voi liittää tiedostojärjestelmän mikäli hän on laitteen omistaja.
  • ro, rw: Vain luku (ro), sekä luku- että kirjoitus (rw).
  • user: Tavallisilla käyttäjillä on oikeus liittää tiedostojärjestelmä.
  • users: Sallii tavallisten käyttäjien liittää tiedostojärjestelmiä sekä myös irrottaa toisten käyttäjien liittämiä tiedostojärjestelmiä. Tämä on tarpeen esimerkiksi silloin, kun halutaan käyttäjän voivan irrottaa (ja poistaa asemasta) toisen ehkä jo uloskirjautuneen käyttäjän liittämä cd-levy.
  • uid=käyttäjänimi: Liittää tiedostojärjestelmän siten, että käyttäjällä käyttäjänimi on oikeudet käyttää sitä. Hyödyllinen esim. ntfs-osioita käytettäessä. Ei toimi käyttöoikeuksia tukevien tiedostojärjestelmien (kuten ext3 ja ReiserFS) kanssa.

Dump

Dump-komento käyttää tätä kenttää saadakseen selville, pitääkö kyseinen tiedostojärjestelmä varmuuskopioida vai ei. Kentän arvon ollessa '0' tai arvon puuttuessa kokonaan tiedostojärjestelmää ei varmuuskopioida. Asetus koskee ikivanhoja dump- ja restore-ohjelmia, ja kenttä on mukana lähinnä historiallisista syistä. Nykyään on tarjolla huomattavasti kehittyneempiäkin menettelyitä (kts. varmuuskopiointi).

Tarkistus

Viimeisenä rivillä on luku 0, 1 tai 2, joka kertoo tarkistetaanko tiedostojärjestelmä odottamattoman sammutuksen (esimerkiksi kaatumisen) jälkeen. 0 tarkoittaa että tarkistusta ei tehdä, 1 ja 2 tarkoittavat että tarkistus tehdään. Yleensä juuritiedostojärjestelmälle kannattaa laittaa arvo 1 ja muille 2. Swap-osioille tämä kenttä kertoo prioriteetin millä sivutustietostoa käytetään. 0-käytetään paljon, 3-käytetään harvemmin.

Muu käyttö

Esimerkiksi CD-levyjä ja ulkoisia massamuisteja ei kannata yrittää liittää käynnistyksen yhteydessä. Tällöin liittämistä voidaan helpottaa lisäämällä laitteen tiedot fstabiin ja laittamalla asetukset-kohtaan asetus noauto, jolloin liitosta ei tehdä automaattisesti, mutta komennettaessa mount /dev/laite tai mount /liitoshakemisto liittäminen tapahtuu fstabissa mainituin asetuksin.

Esimerkki CD-asemalle voitaisiin kirjoittaa seuraavanlainen rivi:

 /dev/cdrw               /mnt/cdrom      iso9660         noauto,ro,uid=käyttäjä    0 0

Jonka jälkeen se voitaisiin liittää komennoilla

mount /dev/cdrw

ja

mount /mnt/cdrom

Muutosten ottaminen käyttöön

Tiedostoon tehdyt muutokset otetaan automaattisesti käyttöön kun järjestelmä käynnistetään uudelleen, mutta asian voi hoitaa ilman uudelleenkäynnistystäkin käskyllä:

mount -a

Esimerkkejä

Boot-osio:

/dev/hda5       /boot           ext3    defaults        0       2

Ntfs-osio, johon on lukuoikeudet käyttäjällä ”kayttaja”:

/dev/hda8       /media/hda8     ntfs    defaults,nls=utf8,uid=kayttaja   0   0

XFS-osio jonka nimi (label) on stuff2:

LABEL=stuff2    /mnt/stuff2     xfs     defaults        0       0