Muokataan sivua Käyttäjien hallinta

Linuxissa jokaisella käyttäjällä ('maija', 'matti') on oma [[käyttäjä|käyttäjätunnus]]. Lisäksi on aina vähintään pääkäyttäjän [[root]]-tunnus, ja toisinaan luodaan myös jotain tehtävää varten omia ei-henkilökohtaisia käyttäjätunnuksia ('myynti', 'kanslia'). Järjestelmässä on myös teknisiä tunnuksia mm. erilaisia palveluita varten ('mail', 'wwwdata').

Jokainen käyttäjä kuuluu yhteen tai useampaan [[ryhmä]]än. Ryhmät vastaavat yleensä reaalimaailman ryhmiä, esimerkiksi jonkin projektin osallistujia tai yrityksen tietyn osaston työntekijöitä. Järjestelmä käsittelee sekä käyttäjiä että ryhmiä [[uid]]-numerotunnuksilla, mutta yleensä käyttäjälle näkyy ''uid''-numeroa vastaava nimi.

Jokaisella tiedostolla ja hakemistolla on joku käyttäjä omistaja ja täsmälleen yksi ryhmä. Siis yksi käyttäjä voi kuulua moneen ryhmään, yksi tiedosto ei. Tässä artikkelissa ei käsitellä tarkemmin tiedostojen oikeuksia, vaan niistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa [[tiedoston oikeudet]].

Käyttäjätunnuksia ja ryhmiä voi hallita vain pääkäyttäjä. Useimmat seuraavat komennot antavat virheilmoituksen, jos muu kuin root käyttää niitä. Poikkeuksena on mm. [[gpasswd]], jota voivat käyttää myös ryhmän ylläpitäjät, jos sellaisia on määritelty, joidenkin komentojen käyttö omia asetuksia muutettaessa sekä [[sudo]]n tai vastaavan järjestelyn kautta käytettävät [[bash-skriptaus|skriptit]].

Jos käytössä on [[NIS]], [[NFS]], [[Samba]] tms., tämä järjestely on huomioitava käyttäjähallinnassa. Alla kuvatut komennot eivät silloin välttämättä toimi odotetulla tavalla.

== Käyttäjien luonti ja poisto ==

Käyttäjätunnus lisätään komennolla [[useradd]]. Tämän jälkeen tunnukselle asetetaan [[salasana]] komennolla [[passwd]]. Käytännössä kannattaa myös lisätä [[finger]]-tietoihin käyttäjän nimi komennolla [[chfn]]. Komento [[adduser]] kysyy myös salasanan ja finger-tiedot. Sille voi antaa valitsimen <tt>--system</tt>, jolloin käytetään järjestelmäkäyttäjille (ei-ihmisille) sopivia oletuksia.

<tt>Useradd</tt> on äärimmäisen yksinkertainen: <tt>useradd ''tunnus''</tt> lisää käyttäjätunnuksen "tunnus". Jos komento onnistuu, se ei tulosta mitään. Tunnuksen on hyvä olla korkeintaan 8 merkkiä pitkä ja koostua pienistä kirjaimista a-z. Myös numeroita käytetään yleisesti, paitsi ensimmäisenä merkkinä. Muita merkkejä ei yleensä kannata käyttää; esimerkiksi kirjaimet 'ä' ja 'ö' saattavat aiheuttaa suuriakin ongelmia.

<tt>useradd</tt> ja <tt>adduser</tt> luovat haluttaessa [[kotihakemisto]]t ja kopioivat sinne tiedostot hakemistosta <tt>[[Skel|/etc/skel]]</tt>, muuttaen omistajaksi uuden tunnuksen.

<tt>passwd ''tunnus''</tt> kysyy salasanan juuri luodulle käyttäjälle, kirjoitusvirheiden varalta kahteen kertaan. chfn tunnus kysyy ns. finger-tiedot, jotka näet komennolla <tt>finger ''tunnus''</tt>. Nimi kannattaa aina lisätä heti luonnin jälkeen, jotta vielä ensi vuonna tietää kenen tunnus "vpvirt" olikaan.

Käyttäjien poisto tapahtuu komennolla [[userdel]], joko <tt>userdel ''tunnus''</tt> tai <tt>userdel -r ''tunnus''</tt>. Viimeksimainittu poistaa myös kotihakemiston (ja sähköpostitiedoston). Käyttäjän omistamia tiedostoja voi jäädä muuallekin &ndash; ne löytyvät ennen käyttäjän poistoa komennolla <tt>[[find]] / -user ''tunnus''</tt>. [[deluser]] huolehtii haluttaessa tästä. Jos käyttäjä ehdittiin jo poistaa, pitää komennolla <tt>find / -nouser</tt> etsiä tiedostot joilla ei ole enää omistajaa. Tämänkin jälkeen käyttäjän tiedostoja on esimerkiksi [[varmuuskopiointi|varmuuskopioissa]].

Ennen käyttäjän ja käyttäjän tiedostojen poistamista pitää varmistua siitä, etteivät muut käyttäjät tarvitse käyttäjän omistamia tiedostoja. Käytännössä tunnus kannattaa ensisijaisesti poistaa käytöstä lukitsemalla tunnus. Komento <tt>passwd -l ''tunnus''</tt> estää kirjautumisen salasanalla. Kirjautuminen muuta kautta (varsinkin [[SSH]]:n avaimet) saattaa vielä olla mahdollista. Komentotulkin vaihtaminen sellaiseen, joka ei löydy tiedostosta /etc/[[shells]], auttaa joidenkin palvelinten osalta. Tämä onnistuu esimerkiksi komennolla <tt>[[chsh]] -s /bin/[[false]] ''tunnus''</tt>

== Ryhmien luonti ja poisto ==

Tämä(kin) on helppoa:<tt> [[groupadd]] ''ryhma''</tt> lisää ryhmän ja <tt>[[groupdel]] ''ryhma''</tt> poistaa ryhmän. [[addgroup]] ja [[delgroup]] toimivat vastaavasti, komennolle <tt>addgroup</tt> voi lisäksi antaa valitsimen --system, luotaessa ryhmiä ohjelmien käyttöön. 

Jos ennen ryhmän poistamista tahtoo etsiä sille kuuluvat tiedostot, se onnistuu sanomalla <tt>find / -group ''ryhma''</tt>. Jos tämä unohtui, voi sanoa <tt>find / -nogroup</tt> myöhemmin hakeakseen tiedostot joilta puuttuu ryhmä.

== Käyttäjät ryhmiin ==

Myöskään käyttäjien lisääminen ja poistaminen ryhmistä ei rasita paljoa: <tt>[[gpasswd]] -a ''tunnus'' ''ryhma''</tt> lisää ryhmään ja <tt>gpasswd -d ''tunnus'' ''ryhma''</tt> poistaa ryhmästä.

Ylläpitäjä voi delegoida ryhmän hallinnan jollekin ryhmän jäsenistä. <tt>gpasswd -A ''tunnus'' ''ryhma''</tt> tekee tunnuksesta "tunnus" ryhmän ylläpitäjän, joka voi käyttää <tt>gpasswd</tt>-komentoa liittääkseen tai poistaakseen käyttäjiä ryhmästä. Ryhmän ylläpitäjä voi antaa ylläpito-oikeuden eteenpäin samalla <tt>gpasswd -A</tt> -komennolla. Ryhmän ylläpito-oikeuksia ei voi suoraan poistaa, mutta toinen ylläpitäjä voi poistaa ylläpitäjän ryhmästä ja liittää takaisin, jolloin ylläpito-oikeus poistuu.

Joissakin [[jakelu|linuxjakelussa]] jokaista käyttäjää vastaa henkilökohtainen ryhmä. Tämä on tavallaan kierto sille Linuxin rajoitukselle, että jokaisella tiedostolla pitää olla jokin ryhmä, vaikka se olisi tarkoitettukin vain yhden tunnuksen käyttöön. Käytäntöä voi muuttaa tiedostossa <tt>/etc/default/useradd</tt>, <tt>/etc/adduser.conf</tt> tai vastaavassa. Samalla on määriteltävä korvaava oletusryhmä (usein "users", [[GID|gid]] 100).

== Sekalaisia huomioita ==

Todellisuudessa tiedoston omistaja tallennetaan numerona, ja tiedostosta <tt>[[passwd-tiedosto|/etc/passwd]]</tt> katsotaan numeroa vastaava tunnus. Jos viimeksi luodun käyttäjän poistaa ja luo uuden, saa tämä uusi käyttäjä omistukseensa poistetun käyttäjän tiedostot. Ole siis varovainen! Omistajan tapaan myös tiedoston ryhmä on tallennettu numerona.

Käyttäjätietoja on mahdollista hallita myös muokkaamalla suoraan tiedostoja <tt>[[passwd-tiedosto|/etc/passwd]]</tt> (käyttäjät), <tt>[[group-tiedosto|/etc/group]]</tt> (ryhmät) ja <tt>[[shadow|/etc/shadow]]</tt> (salasanat). Tämä on joskus nopeampaa, mutta ei suositeltavaa, etenkään jos ylläpitäjiä on useampia. Tiedostoja voi myös silloin muokata komennoilla [[vipw]] ja [[vigr]], jotka huolehtivat lukituksista.

== Lyhyt tiivistelmä ==
Lyhyt tiivistelmä tärkeimmistä komennoista:

    * useradd kayttaja
    * userdel kayttaja
    * groupadd ryhma
    * groupdel ryhma
    * gpasswd -a kayttaja ryhma
    * gpasswd -d kayttaja ryhma 

[[Debian GNU/Linux|Debian]]issa on käytössä myös vastaavat, hieman monipuolisemmat komennot:

    * adduser käyttäjä
    * deluser käyttäjä
    * addgroup ryhmä
    * delgroup ryhmä
    * adduser käyttäjä ryhmä
    * deluser käyttäjä ryhmä

==Katso myös==
*[[Käyttäjä]]
*[[Ryhmä]]
*[[Salasana]]
*[[Kotihakemisto]]

[[Luokka:Käyttäjät ja ryhmät]]
[[Luokka:Ohjeet]]
{{Malline:Palvelin}}