Ero sivun ”Kustomointi” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Muokausta)
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(12 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Kustomointi''' (räätälöinti) tarkoittaa olemassa olevan Linuxim muuttelua ja pakkaammista .iso-tiedostoksi. Tässä tapauksessa ei välttämättä muuteta Linuxin ohjelmakoodia tai perusrakennetta. Yleensä muutetaan vain joitain asetuksia, lisätään ohjelmia ja vaihdetaan esim kieli ja työpöydän taustakuva. Tarkoituksena yleensä on, ettei Linuxin asennuksen jälkeen tehdä niin paljon työtä järjestelmän asetuksien mukauttamisessa käyttäjälle sopivaksi.
'''Kustomointi''' (räätälöinti) tarkoittaa olemassa olevan Linuxin muuttelua ja pakkaammista [[Levykuva|.iso]]-tiedostoksi. Tässä tapauksessa ei välttämättä muuteta Linuxin ohjelmakoodia tai perusrakennetta. Yleensä muutetaan vain joitain asetuksia, lisätään ohjelmia ja vaihdetaan esim kieli ja työpöydän taustakuva. Tarkoituksena yleensä on, ettei Linuxin asennuksen jälkeen tehdä niin paljon työtä järjestelmän asetuksien mukauttamisessa käyttäjälle sopivaksi. Esimerkiksi MX-Linuxissa on valmiina ohjelma, jolla
käynnissä olevan Linuxin saa pakattua .iso-levykuvaksi.


== Levyllä oleva Linux --> .iso ==
== Levyllä oleva Linux --> .iso ==


Yksi tapa kustoimoida on  pakata levyllä oleva ajettava käyttöjärjestelmä .iso-tiedostoon. Tämä tehdään Ubuntu-pohjaisessa jakelussa esim '''BodhiBuilder''' ja '''Pinguy Builder'''-ohjelmalla. Myös '''Linux Live Kitillä''' tämä onnistuu, mutta käynnistyvä
Yksi tapa kustoimoida on  pakata levyllä oleva ajettava käyttöjärjestelmä .iso-tiedostoon. Joissain harvoissa Linux-jakeluissa, esimerkiksi MX Linuxissa, on snapshot-toiminto jolla ajettavan käyttöjärjestelmän pakkaaminen käynnistetävään - iso-levykuvaan onnistuu helposti.
Linux ei muistuta live-tiedoston rakenteeltaan alkuperäistä Ubuntua. '''Distosharekin''' sopii tarkoitukseen.
Tämä tapa ei yleensä tuota niin hyvää lopputulosta kuin alla oleva. Mutta yleensä se on aloittelevammalle käyttäjälle helpompi.


Tämä tehdään Ubuntu-pohjaisessa jakelussa esim '''BodhiBuilder''' ja '''Pinguy Builder'''-ohjelmalla. ''Refracta Snapshot''-ohjelmaakin kannattaa kokeilla jos edelliset eivät toimi. Myös '''Linux Live Kitillä''' tämä onnistuu, mutta käynnistyvä
Linux ei muistuta live-tiedoston rakenteeltaan alkuperäistä Ubuntua. Tällöin monet multiboot-usb tikunteko ohjelmat (lähinnä Multibootusb, Multisystem) eivät tunnista ja asenna syntynyttä tuotosta. '''Distrosharekin''' sopii hyvin tarkoitukseen.
Uuden .iso-tiedoston luonti kiintolevyltä olevasta .iso-tiedostosta ei yleensä tuota niin hyvää lopputulosta kuin alla oleva. Mutta yleensä se on aloittelevammalle käyttäjälle helpompi.


== Hakemistossa oleva .iso --> chroot --> uusi .iso ==
== Hakemistossa oleva .iso --> chroot --> uusi .iso ==
Tämä vaatii komentorivin kohtuullista osaamista, mutta tuotata silloin helpommin hyvän lopputuloksen kuin ylläoleva.
Tämä vaatii komentorivin kohtuullista osaamista, mutta tuottaa silloin helpommin hyvän lopputuloksen kuin ylläoleva.


 
Varmin tapa luoda oma Linux lienee ladata Linuxin .iso-tiedosto
Varmin tapa luoda oma Linux lienee ladata linuxin .iso-tiedosto
levylle. Tämä puretaan kahteen kakemistoon esim "live" ja "rootfs". Rootfs sisältää
levylle. Tämä puretaan kahteen kakemistoon esim "live" ja "rootfs". Rootfs sisältää
kostomoitavan linuxin sellaisena kuin se ajateaan.  Niinpä sen voi kustomoida chroot-komennolla.
räätälöitävän Linuxin sellaisena kuin se ajateaan.  Niinpä sen voi kustomoida [[chroot]]-komennolla.


Ubuntussa tähän sopivia komentoja on esim Cubic.  Alkutoimien jälkeen ilmestyy kustomoitavan linuxin chroot-ikkuna.
Ubuntussa tähän sopivia ohjelmia on esim Cubic.  Alkutoimien jälkeen ilmestyy kustomoitavan linuxin chroot-ikkuna.


Niinpä käyttäjä voi asentaa sudo apt ... toiminnoilla uusia ohjelmia. Lisäksi voi esim. kopioida kotihakemiston  
Niinpä käyttäjä voi asentaa sudo apt ... toiminnoilla uusia ohjelmia. Lisäksi voi esim. kopioida kotihakemiston  
firefoxin ja työpöydän asetukset rootfs:in /ext/skel hakemistoon. Muutenkin voi muutella käynnistystiedostoja.
Firefoxin ja työpöydän asetukset rootfs:in /ext/skel hakemistoon. Muutenkin voi muutella käynnistystiedostoja.


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==


*[ https://launchpad.net/cubicubic Cubix]
* [https://launchpad.net/cubicubic Cubix]
*[ https://bodhibuilder.com/ Bodhibuilder]
* [https://bodhibuilder.com/ Bodhibuilder]
*[ https://www.linux-live.org/ Linux Live Kit]
* [https://www.linux-live.org/ Linux Live Kit]
* [https://github.com/Distroshare/distroshare-ubuntu-imager Distroshare]
* [https://sourceforge.net/projects/refracta/files/tools/ Reftacta Sourceforgessa] Lataa .deb paketit: uusin refractasnapshot-base ja refractasnapshot-gui ja asenna pakettienhallinnalla graafisella tai esim. dpkg-i komennolla komentoriviltä.
 
[[Luokka: Perustietoa]]
[[Luokka: Jakelut]]

Nykyinen versio 29. huhtikuuta 2021 kello 14.29

Kustomointi (räätälöinti) tarkoittaa olemassa olevan Linuxin muuttelua ja pakkaammista .iso-tiedostoksi. Tässä tapauksessa ei välttämättä muuteta Linuxin ohjelmakoodia tai perusrakennetta. Yleensä muutetaan vain joitain asetuksia, lisätään ohjelmia ja vaihdetaan esim kieli ja työpöydän taustakuva. Tarkoituksena yleensä on, ettei Linuxin asennuksen jälkeen tehdä niin paljon työtä järjestelmän asetuksien mukauttamisessa käyttäjälle sopivaksi. Esimerkiksi MX-Linuxissa on valmiina ohjelma, jolla käynnissä olevan Linuxin saa pakattua .iso-levykuvaksi.

Levyllä oleva Linux --> .iso[muokkaa]

Yksi tapa kustoimoida on pakata levyllä oleva ajettava käyttöjärjestelmä .iso-tiedostoon. Joissain harvoissa Linux-jakeluissa, esimerkiksi MX Linuxissa, on snapshot-toiminto jolla ajettavan käyttöjärjestelmän pakkaaminen käynnistetävään - iso-levykuvaan onnistuu helposti.

Tämä tehdään Ubuntu-pohjaisessa jakelussa esim BodhiBuilder ja Pinguy Builder-ohjelmalla. Refracta Snapshot-ohjelmaakin kannattaa kokeilla jos edelliset eivät toimi. Myös Linux Live Kitillä tämä onnistuu, mutta käynnistyvä Linux ei muistuta live-tiedoston rakenteeltaan alkuperäistä Ubuntua. Tällöin monet multiboot-usb tikunteko ohjelmat (lähinnä Multibootusb, Multisystem) eivät tunnista ja asenna syntynyttä tuotosta. Distrosharekin sopii hyvin tarkoitukseen. Uuden .iso-tiedoston luonti kiintolevyltä olevasta .iso-tiedostosta ei yleensä tuota niin hyvää lopputulosta kuin alla oleva. Mutta yleensä se on aloittelevammalle käyttäjälle helpompi.

Hakemistossa oleva .iso --> chroot --> uusi .iso[muokkaa]

Tämä vaatii komentorivin kohtuullista osaamista, mutta tuottaa silloin helpommin hyvän lopputuloksen kuin ylläoleva.

Varmin tapa luoda oma Linux lienee ladata Linuxin .iso-tiedosto levylle. Tämä puretaan kahteen kakemistoon esim "live" ja "rootfs". Rootfs sisältää räätälöitävän Linuxin sellaisena kuin se ajateaan. Niinpä sen voi kustomoida chroot-komennolla.

Ubuntussa tähän sopivia ohjelmia on esim Cubic. Alkutoimien jälkeen ilmestyy kustomoitavan linuxin chroot-ikkuna.

Niinpä käyttäjä voi asentaa sudo apt ... toiminnoilla uusia ohjelmia. Lisäksi voi esim. kopioida kotihakemiston Firefoxin ja työpöydän asetukset rootfs:in /ext/skel hakemistoon. Muutenkin voi muutella käynnistystiedostoja.

Aiheesta muualla[muokkaa]