Nykyinen versio |
Oma tekstisi |
Rivi 1: |
Rivi 1: |
| '''LTSP''' eli Linux Terminal Server Project kehittää [[Linux-pääteympäristö|pääteympäristöön]] sopivaa [[Palvelimet|palvelinohjelmistoa.]] Päätteisiin perustuvat järjestelmät ovat suosittuja helpon ylläpidettävyyden ja alhaisten kokonaiskustannusten takia.
| |
|
| |
|
| Suomessa tunnettuja LTSP-käyttäjiä on mm. Kauniaisten suomenkielinen koulutoimi, joka samalla budjetilla ja IT-henkilöstömäärällä pystyy ylläpitämään kaksinkertaista työasemamäärää verrattuna samankokoiseen Kauniaisten ruotsinkieliseen koulutoimeen. Suomen tunnetuin LTSP-järjestelmien toimittaja on [http://www.opinsys.fi/ Opinsys], jonka FLUG palkitsi vuonna 2009 vuoden Linux-tekijänä.
| |
|
| |
| == Edut ja heikkoudet ==
| |
| LTSP:n etuja:
| |
| * Päätteissä ei ole kiintolevyjä eikä mitään ylläpidettävää ohjelmistoa, vain palvelinta tarvitsee ylläpitää.
| |
| * Päätteeksi kelpaa melkein mikä tahansa tietokone, myös vanhat koneet.
| |
| * Jos hankkii uusia päätekoneita, on mahdollisuus käyttää erittäin pieniä koneita, jotka kuluttavat vähän virtaa (10W) ja ovat pitkäikäisiä (5-10 vuotta).
| |
| * Suorituskykyä tarvitaan vain palvelimelle, ja sielläkin resurssien kulutus on maltillista. Riittää, että kutakin päätettä kohden on 150-200 MB RAM-muistia.
| |
| * Tarvittessa (esimerkiksi videoeditoinnin tapauksessa) työasemassakin voidaan ajaa ohjelmia, jos työasemassa on suorituskykyä.
| |
| * LTSP-palvelin voidaan klusteroida, eli jakaa kuorma useammalla koneelle, jolloin saadaan hyvin tehokas ja vikasietoinen ympäristö.
| |
| * Linux-pohjaisena ratkaisuna tulee kaikki Linuxin yleiset edut, kuten riippumattomuus yksittäisestä toimittajayrityksestä ja virusimmuniteetti.
| |
|
| |
|
| LTSP:n heikkouksia: | | LTSP:n heikkouksia: |
Rivi 44: |
Rivi 32: |
|
| |
|
| === Debian === | | === Debian === |
| {{Varoitus|Ohje on vanhalle versiolle: lue ohjeet ja sovella tarpeen mukaan.}}
| |
|
| |
| Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan. | | Debian käyttää LTSP:n versiota 5 ja siten SSH-kirjautumista XDMCP:n sijaan. |
|
| |
|
Rivi 69: |
Rivi 55: |
|
| |
|
| ===Ubuntu=== | | ===Ubuntu=== |
| Ubuntun toteutus LTSP:stä on [https://help.ubuntu.com/community/UbuntuLTSP/Tour hieman paranneltu versio], jossa mm. verkkoliikenne on SSH-salattua, tosin LTSP5:n myötä suurin osa Ubuntun parannuksista on otettu osaksi LTSP-projektia itseään.
| | Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite ja oma osoiteavaruus, jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden Ubuntu 10.04 LTS:ssä muistin kulutus kasvaa 150-200 MB, joten sen verran kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden. |
| | |
| Pienimuotoinen LTSP-palvelin Ubuntulla kannattaa rakentaa siten, että siinä on kaksi verkkokorttia. Toisesta verkkokortista menee piuha ADSL-modeemiin ja se saa määrityksensä DHCP:llä. Toiseen verkkokorttiin tulee staattinen osoite 192.168.0.1 ja oma osoiteavaruus (192.168.0.x), jota LSTP itse jakaa DHCP-palvelimensa kautta. Jokaista sisäänkirjautumista kohden muistin kulutus kasvaa (Ubuntu 10.04 LTS:ssä 150-200 MB), joten kannattaa varata RAM-muistia kutakin päätettä kohden ainakin 200 MB. | |
|
| |
|
| Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin ubuntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin. | | Asennus kannattaa tehdä Ubuntun Alternate -asennuslevyltä, mutta periaatteessa voi asentaa minkä tahansa muunkin *buntun ja asentaa siihen jälkikäteen käsin ''ltps-server-standalone''-palvelin. |
|
| |
|
| # Käynnistä kone alternate-levyltä | | # Käynnistä kone alternate-levyltä |
Rivi 83: |
Rivi 67: |
| ## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla | | ## hyväksy kaikki muut valinnat oletusasetuksilla |
|
| |
|
| Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin määrittelemällä tiedostoon''/etc/default/isc-dhcp-server'' kohta tyyliin | | Kun asennus on valmis käynnistä kone uudelleen. Kirjaudu sisään ja aja esim. komento ''ifconfig'' nähdäksesi mitkä IP-osoitteet eri verkkokorteilla on. Varmista sitten että DHCP-palvelin on käynnissä sisäverkon verkkokortin suuntaan avamalla tiedosto ''/etc/default/dhcp3-server'' ja katso että siinä on kohta tyyliin |
|
| |
|
| INTERFACES="eth0" | | INTERFACES="eth0" |
|
| |
|
| Tarkista myös muut DHCP-asetukset tiedostossa ''/etc/ltsp/dhcpd.con''. Vakiona se tarjoaa PXE-laitteille käynnistyskuvaa polusta (/var/lib/tftpboot)''/ltsp/i386/pxelinux.0'' joka tulee muuttaa amd64:ksi jos koneet on 64-bittisiä. DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo service isc-dhcp-server restart''.
| | DHCP-palvelimen voi käynnistää uudestaan komennolla ''sudo invoke-rc.d dhcp3-server restart''. |
|
| |
|
| ==== Pääteympäristölevykuvan luominen ====
| | Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja joku työasema on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''. |
|
| |
|
| LTSP-palvelimen asennuksen jälkeen pitää pääteympäristölevykuva luoda erikseen ajamalla komento:
| | === iITalc === |
| sudo ltsp-build-client
| |
|
| |
|
| Kyseessä on siis se ympäristö, minkä työasemat tulevat lataamaan verkon kautta ja käynnistämään.
| | Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client |
| | | italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema). |
| Jos asensit 64-bittisen palvelimen ja jokin verkon työasemista on 32-bittinen, luo 32-bittinen pääteympäristölevykuva komennolla ''sudo ltsp-build-client --arch i386''. Lisäksi pitää muuttaa DHCP-palvelimen asetuksia siten, että tietylle MAC-osoitteelle annetaan se 32-bittinen pääteympäristö. Avaa asetustiedosto komennolla ''sudo nano /etc/ltsp/dhcpd.conf'' ja muuta sitä siten, että kaikki kohdat joissa lukee ''amd64'' korvataan tekstillä ''i386''.
| |
| | |
| Aja vielä varmuuden vuoksi
| |
| sudo service isc-dhcp-server start
| |
| sudo service nbd-server start
| |
| | |
| Nyt sinulla pitäisi olla DHCP-palvelin ja NBD-tiedostokuvapalvelin käynnissä joka tarjoilee LTSP-päätelevykuvaa TFTP:n avulla. '''Tässä vaiheessa voit käynnistää päätteet''' ja jos kaikki on kunnossa, käynnistyy se PXE:n kautta.
| |
| | |
| ==== LTSP:n asetusten säätö ====
| |
| | |
| Uusimmassa LTSP5:ssä pääosa asetuksista on automaattisesti käytössä. Osa toiminnoista on olemassa, mutta käyttäjille pitää antaa niihin oikeus lisäämällä käyttäjä tiettyyn ryhmään. Toiset toiminnot taasen voi määritellä tiedostoon ''/var/lib/tftpboot/ltsp/lts.conf'' (HUOM! Ei siis enää tiedostoon /opt/ltsp/lts.conf kuten ennen!)
| |
| | |
| ==== Epoptes ====
| |
| | |
| Tällä hetkellä paras työkalu päätteiden käyttäjien hallintaan on Epoptes. Asenna Epoptes (''sudo apt-get install epoptes'') ja lisää ne käyttäjät ryhmään 'epoptes' joille haluat antaa hallintaoikeudet. Käyttäjän lisääminen ryhmään tapahtuu lisäämällä käyttäjänimi epoptes-rivin loppuun tiedostoon ''/etc/group''. Muutos tulee voimaan kun ko. käyttäjä kirjautuu sisään seuraavan kerran.
| |
| | |
| Lisäksi Epoptes-client pitää asentaa pääteimagen sisään, jotta etäyhteyttä voi hallita Epoptesin kautta:
| |
| | |
| sudo chroot /opt/ltsp/i386
| |
| mount -t proc proc /proc
| |
| apt-get install epoptes-client
| |
| epoptes-client -c
| |
| exit
| |
| sudo ltsp-update-image
| |
| | |
| ==== iTalc ====
| |
|
| |
|
| Oppilasympäristön ylläpitoon voi asentaa ohjelman [http://italc.sourceforge.net/ iTalc] komennolla ''sudo apt-get install italc-client
| |
| italc-master''. Jos työaseminen tunnistus ei toimi automaattisesti, aja ''netstat -an | grep :100'' ja kun näet työaseman, esim. 0.0.0.0:10023, niin liitä se manuaalisesti iTalcin koneluetteloon graafisesta ylläpidosta (napsauta koneluetteloa hiiren kakkosnapilla ja valitse Lisää työasema). '''iTalc on kuitenkin melko kömpelö ja kannattaa mielummin tutustua uudempiin LTSP-hallintatyökaluhin'' Komennolla ''apt-cache search ltsp'' näet mitä LTSP-lisäohjelmia on Ubuntussa valmiina tarjolla.
| |
|
| |
|
| ====Lisätietoja Ubuntulle==== | | ====Lisätietoja Ubuntulle==== |
Rivi 138: |
Rivi 93: |
| *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP] | | *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_openLDAP LTSP5 ja OpenLDAP] |
| *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri] | | *[http://wiki.ubuntu-fi.org/LTSP5_Klusteri LTSP5 klusteri] |
| | |
|
| |
|
| == Virtualbox ja verkkokäynnistys == | | == Virtualbox ja verkkokäynnistys == |
Rivi 164: |
Rivi 120: |
| * [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu] | | * [http://oversti.org/wiki/index.php?id=ltsp_kubuntu LTSP + Kubuntu] |
| * [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa | | * [http://lists.coss.fi/mailman/listinfo/educoss EduCOSS-sähköpostilista] on tarkoitettu keskusteluun vapaiden ohjelmien (mm. OpenOffice.org, Mozilla-ohjelmat, Linux, Moodle ja LTSP) käytöstä oppilaitoksissa |
| * [https://ltsp.fi/ Suomen LTSP-yhteisö]
| |
|
| |
|
|
| |
|