Muokataan sivua Linuxin käyttöönottotapoja
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Miellyttävintähän olisi, jos kouluissa luovuttaisiin kokonaan maksullisista ohjelmistoista ja toimittaisiin ainoastaan avoimien ohjelmistojen parissa. Avoimet ohjelmistot mahdollistaisivat kaikille samat lähtökohdat ohjelmistojen hankkimiseen ja käyttöön. Valitettavasti näin ei kuitenkaan vielä ole, joten kouluissa on mietittävä eri tapoja Linuxin käyttöönottoon. Tähän on pyritty löytämään eri keinoja Linuxin tuomiseen oppilaiden ja opettajien työpöydille: | |||
* | *[[Live-CD]] | ||
*[[Multiboot]] | |||
*Verkkokäynnistys ([[Pxe-boot]], [[Etherboot]], [[Netboot]] tms.) | |||
*[[ | *[[LTSP]] | ||
*[[ | *[[Virtuaalikoneet]] | ||
* | *[[Skolelinux]] (DebianEdu) | ||
*[[ | *[[Edubuntu]] | ||
== Live-CD == | |||
[[Live-CD]] on Linux-jakelu, joka käynnistyy suoraan CD-levyltä (myös DVD-, levyke- ja USB-muistipohjaisia on olemassa) eikä vaadi mitään asennusta. Jakelu ei myöskään koske koneen kiintolevyyn lainkaan ellei sitä erikseen haluta. | |||
[[Live-CD]] on Linux-jakelu, joka käynnistyy suoraan CD-levyltä (myös DVD-, levyke- ja USB-muistipohjaisia on olemassa) eikä vaadi mitään asennusta. Jakelu ei myöskään koske koneen kiintolevyyn lainkaan ellei sitä erikseen haluta | |||
Linuxia voi live-CD:llä helposti kokeilla esimerkiksi yksittäisellä oppitunnilla. Näin ajettuna Linux on yleensä hitaampi kuin tavanomaisessa asennuksessa, varsinkin jos koneessa on vähänlaisesti muistia. Joissakin live-CD:issä voi bootissa pyytää, että CD kopioidaan muistiin, jolloin CD-asemaa voi käyttää normaaliin tapaan ja CD:ltä luku ei hidasta toimintaa. | Linuxia voi live-CD:llä helposti kokeilla esimerkiksi yksittäisellä oppitunnilla. Näin ajettuna Linux on yleensä hitaampi kuin tavanomaisessa asennuksessa, varsinkin jos koneessa on vähänlaisesti muistia. Joissakin live-CD:issä voi bootissa pyytää, että CD kopioidaan muistiin, jolloin CD-asemaa voi käyttää normaaliin tapaan ja CD:ltä luku ei hidasta toimintaa. | ||
Rivi 36: | Rivi 22: | ||
Kiintolevyä voi myös käyttää. Live-CD osaa usein | Kiintolevyä voi myös käyttää. Live-CD osaa usein | ||
* käyttää ja kirjoittaa kiintolevyllä olevia tiedostoja | * käyttää ja kirjoittaa kiintolevyllä olevia tiedostoja | ||
* luoda levykuvan tiedostoon, jolloin tähän voi tallettaa | * luoda levykuvan tiedostoon, jolloin tähän voi tallettaa linux-tiedostoja seuraavaan linuxkäyttökertaan | ||
* ottaa käyttöönsä kokonaisen osion (ja haluttaessa asentaa itsensä, jolloin CD:tä ei jatkossa tarvita). | * ottaa käyttöönsä kokonaisen osion (ja haluttaessa asentaa itsensä, jolloin CD:tä ei jatkossa tarvita). | ||
CD:tä voi myös käyttää käynnistämään Linux [[X-pääte|X-päätteenä]] osana [[Linux-pääteympäristö]]ä. Tällöin riittää että CD:llä on levykkeenkuva, joka sisältää verkkoboottiohjelman. | CD:tä voi myös käyttää käynnistämään Linux [[X-pääte|X-päätteenä]] osana [[Linux-pääteympäristö]]ä. Tällöin riittää että CD:llä on levykkeenkuva, joka sisältää verkkoboottiohjelman. | ||
== Multiboot == | |||
[[Multiboot]] tarkoittaa, että konetta käynnistettäessä valitaan | [[Multiboot]] tarkoittaa, että konetta käynnistettäessä valitaan käynnistetäänkö Linux vai Windows. Windowsin voi halutessaan jättää oletuksena käynnistyväksi ja valinnan jättää Windows-käynnistyslataimen tehtäväksi. | ||
Linuxin voi asentaa Windowsin rinnalle, mieluiten niin, että kiintolevylle on varattu osio linuxin käyttöön tai osioimatonta tilaa levyn lopusta. Jos BIOS ei osaa käyttää koko kiintolevyä, Linuxille kannattaa varata pieni osio siltäkin osalta levyä, jota BIOS osaa lukea. | |||
Jollei levylle haluta Linux-osioita, Linux voi joskus tyytyä tiedostoihin Windows-osiolla. | |||
Koneelle voi asentaa joko kokonaisen | Koneelle voi asentaa joko kokonaisen linuxin tai nettiboottiohjelman, joka hakee käyttöjärjestelmän lähiverkon palvelimelta. Myös välimuodot, joissa valtaosa tiedostoista ovat palvelimella, ovat mahdollisia. | ||
== Verkkokäynnistys == | |||
Käyttöjärjestelmän ei tarvitse olla koneen omalla kiintolevyllä, vaan sen voi hakea lähiverkosta. Näin yksittäisiä koneita ei tarvitse juurikaan päivittää ja halutun ympäristön saa käyttöönsä miltä tahansa koneelta. | |||
Käyttöjärjestelmän ei tarvitse olla koneen omalla kiintolevyllä, vaan sen voi hakea lähiverkosta. Näin yksittäisiä koneita ei tarvitse juurikaan päivittää ja halutun ympäristön saa käyttöönsä miltä tahansa koneelta | |||
Käynnistys tapahtuu pienellä ohjelmalla, joka voi olla verkkokortin ohjelmoitavalla muistipiirillä, kiintolevyllä tai irtomedialla (levykkeellä, CD-levyllä tai muistitikulla). Ohjelma ([[Pxe-boot]], [[Etherboot]] tai vastaava) sisältää käytettävän verkkokortin ajurit ja käyttöjärjestelmä haetaan [[dhcp]]- ja [[tftp]]-palvelinten avustuksella. | Käynnistys tapahtuu pienellä ohjelmalla, joka voi olla verkkokortin ohjelmoitavalla muistipiirillä, kiintolevyllä tai irtomedialla (levykkeellä, CD-levyllä tai muistitikulla). Ohjelma ([[Pxe-boot]], [[Etherboot]] tai vastaava) sisältää käytettävän verkkokortin ajurit ja käyttöjärjestelmä haetaan [[dhcp]]- ja [[tftp]]-palvelinten avustuksella. | ||
Rivi 64: | Rivi 49: | ||
Sovellukset ajetaan joko itse työasemalla tai palvelimella. Sekä ohjelmistojen että käyttäjien tiedostot säilytetään kummmassakin tapauksessa yleensä palvelimella. | Sovellukset ajetaan joko itse työasemalla tai palvelimella. Sekä ohjelmistojen että käyttäjien tiedostot säilytetään kummmassakin tapauksessa yleensä palvelimella. | ||
==Virtuaalikoneet == | |||
Linuxin voi ajaa Windowsin alaisuudessa [[Virtuaalikoneet|virtuaalikoneessa]] tai muuten asiakasohjelmana. Näin Linuxin ohjelmia voi ajaa boottaamatta konetta | Linuxin voi ajaa Windowsin alaisuudessa [[Virtuaalikoneet|virtuaalikoneessa]] tai muuten asiakasohjelmana. Näin Linuxin ohjelmia voi ajaa boottaamatta konetta. | ||
==Linux-ohjelmat Windowsissa== | |||
Linuxin ohjelmiin voi myös tutustua windows-ympäristössä ilman itse Linuxia. [[OpenOffice.org]], [[Firefox]] yms. ovat saataville myös Windowsille, eikä niihin totuttelu Microsoftin ohjelmien sijaan edellytä Linuxin käyttöä. Linux voi tuntua helpommalta, jos siitä löytyy jo aiemmin tuttuja ohjelmia. | Linuxin ohjelmiin voi myös tutustua windows-ympäristössä ilman itse Linuxia. [[OpenOffice.org]], [[Firefox]] yms. ovat saataville myös Windowsille, eikä niihin totuttelu Microsoftin ohjelmien sijaan edellytä Linuxin käyttöä. Linux voi tuntua helpommalta, jos siitä löytyy jo aiemmin tuttuja ohjelmia. | ||
Myös unixmainen ympäristö [[Cygwin]] on saatavissa Windowsiin. Sen avulla voi käyttää useimpia unixeista tuttuja komentorivityökaluja. Cygwinin avulla käännetyt ohjelmat voivat myös käyttää [[X Window System|X]]:ää tai Windowsin graafista käyttöliittymää. | Myös unixmainen ympäristö [[Cygwin]] on saatavissa Windowsiin. Sen avulla voi käyttää useimpia unixeista tuttuja komentorivityökaluja. Cygwinin avulla käännetyt ohjelmat voivat myös käyttää [[X Window System|X]]:ää tai Windowsin graafista käyttöliittymää. | ||
== Koulukäyttöön tarkoitetut jakelut == | == Koulukäyttöön tarkoitetut jakelut == | ||
Joitakin jakeluita on erityisesti suunniteltu koulukäyttöön. Tällaisia ovat [[Skolelinux]] (DebianEdu) ja [[Edubuntu]]. Niissä on valmiiksi valittu joukko ohjelmia, jotka soveltuvat | Joitakin jakeluita on erityisesti suunniteltu koulukäyttöön. Tällaisia ovat [[Skolelinux]] (DebianEdu) ja [[Edubuntu]]. Niissä on valmiiksi valittu joukko ohjelmia, jotka soveltuvat opetuskäyttöön, ja hiottu kouluissa usein tarkoituksenmukaisia ratkaisuja, kuten [[LTSP]]. Samat paketit enemmän tai vähemmän samassa muodossa saattavat olla käytettävissä myös tavallisissa jakeluissa, mutta vaikeammin löydettävissä. | ||
== Aiheesta muualla == | == Aiheesta muualla == | ||
Rivi 86: | Rivi 67: | ||
* [http://wiki.debian.org/DebianEdu/ DebianEdu] | * [http://wiki.debian.org/DebianEdu/ DebianEdu] | ||
* [http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Edubuntu/ Edubuntu] | * [http://www.ubuntu-fi.org/Wiki/Edubuntu/ Edubuntu] | ||
[[Luokka:Linux kouluissa]] | [[Luokka:Linux kouluissa]] |