Ero sivun ”Luokka:Virtualisointi” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 7: Rivi 7:
Hypervisoreita on kahta eri tyyppiä:
Hypervisoreita on kahta eri tyyppiä:


1. Type 1 hypervisoreita ovat mm. [[Xen]] ja [[KVM]]  
1. Type 1 hypervisoreita ovat [[Xen]] ja myös [[KVM]], vaikkakin KVM on siinä rajalla. Julkaisusta riippuen määritellään type-1 tai type-2 hypervisoriksi.


* Asennetaan suoraan palvelimen fyysiseen laitteistoon ilman käyttöjärjestelmän välikerrosta.
* Asennetaan suoraan palvelimen fyysiseen laitteistoon ilman käyttöjärjestelmän välikerrosta.
Rivi 16: Rivi 16:
* Type 1 hypervisorin päällä toimiva käyttöjärjestelmä on yhtä nopea kuin natiivisti toimiva.  
* Type 1 hypervisorin päällä toimiva käyttöjärjestelmä on yhtä nopea kuin natiivisti toimiva.  


2. Type 2 hypervisoreita ovat mm. [[VMware Workstation]] ja [[Virtualbox]]
2. Type 2 hypervisoreita ovat mm. [[VMware]] Workstation ja [[Virtualbox]]


* Asennetaan isäntäkäyttöjärjestelmän päälle.
* Asennetaan isäntäkäyttöjärjestelmän päälle.

Nykyinen versio 12. toukokuuta 2024 kello 16.40

  1. Käyttöjärjestelmävirtualisoinnilla tarkoitetaan menetelmää, jossa oikealla tietokoneella, isäntäkoneella (host), ohjelmallisesti matkitaan kokonaista tietokonetta, johon voidaan asentaa valittu käyttöjärjestelmä, vierasjärjestelmä (guest), ja siihen haluttuja ohjelmia. Virtualisoinnilla on mahdollista käynnistää esimerkiksi Ubuntu-käyttöjärjestelmää käyttävä virtuaalikone yhteen Windows-työpöydällä näkyvään ikkunaan. Näin on mahdollista kokeilla uusia käyttöjärjestelmiä ja niiden eri versioita asentamatta niitä varsinaiselle koneelle. Toisaalta tämä mahdollistaa myös sellaisten sovellusten ajamisen, joita ei muuten ole saatavilla isäntäjärjestelmään. Esimerkiksi Microsoft Word -ohjelmaa on mahdollista käyttää näin Linux-isäntään asennetussa Windows-virtuaalikoneessa.
  2. Nykyään on myös käsitteet ohjelmistovirtualisointi, näitä on useita kymmeniä, ellei satoja. Ehkä tunnetuimmat virtuaalikoneet ovat Dalvik, eli Android, sekä java ja python. Sekä erilaiset konttiteknologiat, joissa virtualisoidaan osa käyttöjärjestelmästä tai jopa pelkästään yksi sovellus/ohjelma. Näitä ovat esimerkiksi Docker, Podman, LXC ja Kubernetes.

Hypervisor(suomenkielistä vastinetta ei ole) on tietotekniikassa käytetty termi, joka suomeksi tarkoittaa virtuaalikonemonitoria tai virtuaalikonetta hallitsevaa ohjelmaa. Hypervisor toimii isäntäkoneella ja ottaa kontrollin isäntäkoneen laitteistosta. Sen avulla voidaan luoda ja hallita virtuaalikoneita (guest-koneita) sekä virtuaalikytkimiä. Hypervisor mahdollistaa useiden käyttöjärjestelmien suorittamisen samalla fyysisellä laitteistolla, mikä on hyödyllistä esimerkiksi palvelin- ja pilviympäristöissä.

Hypervisoreita on kahta eri tyyppiä:

1. Type 1 hypervisoreita ovat Xen ja myös KVM, vaikkakin KVM on siinä rajalla. Julkaisusta riippuen määritellään type-1 tai type-2 hypervisoriksi.

  • Asennetaan suoraan palvelimen fyysiseen laitteistoon ilman käyttöjärjestelmän välikerrosta.
  • Toimii suoraan laiteohjaimien kanssa ja hallitsee fyysisiä resursseja.
  • Tarjoaa paremman eristävyyden jokaiselle virtuaaliympäristölle.
  • Dedikoidut resurssit.
  • Usein käytetään palvelin- ja pilviympäristöissä.
  • Type 1 hypervisorin päällä toimiva käyttöjärjestelmä on yhtä nopea kuin natiivisti toimiva.

2. Type 2 hypervisoreita ovat mm. VMware Workstation ja Virtualbox

  • Asennetaan isäntäkäyttöjärjestelmän päälle.
  • Käyttää isäntäkäyttöjärjestelmän resursseja.
  • Vähemmän eristävyyttä virtuaaliympäristöille.
  • Häviää nopeudessa/tehokkuudessa Type 1 hypervisorille
  • Ovat helppokäyttöisiä ja yleisiä työpöytäkäytössä

Sivut, jotka ovat luokassa Virtualisointi

Seuraavat 7 sivua kuuluvat tähän luokkaan. Sivujen kokonaismäärä luokassa on 7.