| Nykyinen versio |
Oma tekstisi |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| Linuxiin asennetaan ohjelmia pääsääntöisesti [[jakelu]]n [[paketinhallintajärjestelmä]]stä. Paketinhallintaa käytetään jakelun omilla työkaluilla joko graafisesti tai [[komentorivi]]ltä. Kun ohjelmat asennetaan paketinhallintajärjestelmästä, asennetaan automaattisesti myös muut ohjelman tarvitsemat ohjelmapaketit (esimerkiksi peli voi vaatia [[OpenGL]]-kirjaston asentamisen). Paketinhallintajärjestelmä pitää myös kirjaa kaikista järjestelmään asennetuista ohjelmista ja pystyy päivittämään ne kaikki uusien versioiden ilmestyessä. | | Ohjelmien asentaminen GNU/Linuxiin onnistuu pääsääntöisesti kahdella tavalla, kääntämällä [[lähdekoodi]]sta tai jakelupaketin omalla [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnalla]]. Näistä tavoista jälkimmäinen on varsinkin aloittelijalle ehdottomasti helpompi ja suositeltavampi tapa, mikäli vain haluamastasi ohjelmasta ylipäätään on paketoitu (riittävän uusi) versio jakelullesi. |
|
| |
|
| ==Vaihtoehtoja== | | == Kääntäminen lähdekoodista == |
| | ''Katso artikkeli [[kääntäminen]]''. |
|
| |
|
| Pakettivarastosta asentaminen paketinhallinnan kautta vaatii, että haluttu ohjelma (tai sen haluttu versio) löytyy käytetyn jakelun [[pakettivarasto|pakettilähteistä]]. Aina näin ei ole. Tällöin haluttu ohjelma saattaa löytyä omalle jakelulle paketoituna jostain [[epävirallinen pakettilähde|epävirallisesta pakettilähteestä]] tai ohjelman kotisivuilta. Tällaisissa tapauksissa ohjelma voidaan asentaa tästä paketista, jos paketin tarjoava taho on luotettava. Tällöin paketinhallintajärjestelmä saa tiedon siitä, että järjestelmään on asennettu uusi ohjelma, jolloin paketinhallintajärjestelmä pysyy ajan tasalla ja mm. ohjelman poistaminen on helppoa. Tässä tavassa haittapuolena on se, että ohjelmapaketin toimintaa muun järjestelmän kanssa ei välttämättä ole testattu tarpeeksi (jakelun kehittäjät eivät sitä tue) ja päivityksistä joutuu yleensä huolehtimaan itse. Lisäksi epäluotettavista lähteistä asennetut paketit ovat tietoturvariski.
| | Perinteinen tapa ohjelmien asentamiseen on kääntäminen lähdekoodista. Jos mahdollista, ohjelma kannattaa kuitenkin asentaa käytetyn Linux-jakelun valmiista paketista, sillä: |
| | * Paketinhallinnan ohi asennetun paketin poistaminen on hankalaa |
| | * Paketinhallintatyökalut eivät toimi oikein paketinhallinnnan ohi asennettujen ohjelmien kanssa |
| | * Riippuvuuksia ei tarkisteta yhtä tarkasti |
| | * Paketti ei välttämättä toimi yhteen muun järjestelmän kanssa |
| | * Turvapäivityksistä joutuu huolehtimaan itse |
|
| |
|
| Perinteisempi tapa ohjelmien asentamiseen on [[Kääntäminen|kääntäminen lähdekoodista]]. Tämä tulee kysymykseen lähinnä tilanteessa, jossa halutaan asentaa jokin ohjelma, jota jakelun omista pakettilähteistä ei löydy. Kääntämällä asennettavien ohjelmien asentaminen voi vaihdella paljonkin eri ohjelmien välillä ja käyttäjän on myös itse huolehdittava siitä, että kaikki ohjelman tarvitsemat muut ohjelmat on asennettu. Ohjelmat tulee aina asentaa ensisijaisesti jakelun paketinhallinnasta, sillä käsin asennetut paketit voivat pahimmassa tapauksessa sotkea paketinhallintajärjestelmän ja aiheuttaa ongelmia.
| | Vapaan ohjelman olennainen ominaisuus on kuitenkin, että lähdekoodi on helposti käytettävissä. Jokaisesta jakelun vapaasta paketista on lähdekoodit saatavilla, niihin voi tehdä omat muutoksensa ja muokatun lähdekoodin voi itse kääntää ja koota paketiksi, joka on paketinhallinnan piirissä siinä missä virallinenkin versio. Jollei halua menettää tekemiään muutoksia, ne pitää kuitenkin itse siirtää mahdollisiin päivityksiin. Muutettu paketti kannattaa siksi paketinhallinnassa merkitä käsin päivitettäväksi ("hold" tms.). |
|
| |
|
| Itse kääntäminen voi tulla kyseeseen myös vaikka ohjelman saisi suoraan paketinhallinnasta, jos haluaa eri version kyseisestä ohjelmasta, esimerkiksi jonkin erikoisen ominaisuuden ottamiseksi käyttöön. Omasta jakelusta saatavaan lähdekoodiin on helppo tehdä tarvittavat muutokset, pakettihallinta auttaa riippuvuuksien täyttämisessä ja käännöksen tuloksen voi paketoida jakelun omilla välineillä. Jos lähdekoodi haetaan muualta, esimerkiksi koska jakelussa ei ole tarpeeksi uutta versiota, paketin sovittamiseen niin että se sopii jakeluun on nähtävä enemmän vaivaa, ja ohjelman asentaminen paketinhallinnan ohi hakemistoon /usr/local voi hyvinkin olla varteenotettava vaihtoehto.
| | Jos hakee lähdekoodin muualta kuin oman jakelun käytössä olevasta versiosta, joutuu itse huolehtimaan turvapäivityksistä ja paketin sopeuttamisesta jakeluun. |
|
| |
|
| Jotkut suljetut ohjelmat ovat saatavilla vain omalla asennusskriptillä asennettavina binääripaketteina. Näiden pitäisi asentua hakemistoon /opt eikä niiden asentamisen pitäisi vaatia pääkäyttäjän oikeuksia. Joitakin vinkkejä tällaisten ohjelmien asentamiseksi löytyy sivulta [[Epäviralliset pakettilähteet#Asentaminen eri käyttäjänä|Epäviralliset pakettilähteet osiosta Asentaminen eri käyttäjänä]].
| | == [[Debian]]in ja Ubuntun paketinhallinta == |
| | Debianissa asennetaan suoraviivaisimmin ohjelmalla [[apt]] tai [[aptitude]]: |
| | apt-get install hyvasofta |
| | aptitude install hyvasofta |
|
| |
|
| Ohjelmien asennustapaa valittaessa järjestys on seuraava:
| | Paketteja voi etsiä komennolla: |
| #Jakelun omasta pakettilähteestä
| | apt-cache search hyvasofta-tai-muu-hakusana |
| #Epävirallisesta, mutta luotettavasta lähteestä tai ohjelman kotisivuilta ladattu omalle jakelulle tehty paketti
| | aptitude search hyvasofta-tai-muu-hakusana |
| #Lähdekoodista kääntäminen
| |
| #Ohjelman kotisivulta ladatun paketin oman asennusskriptin avulla
| |
|
| |
|
| == Ohjelmien asentaminen eri jakeluissa ==
| | Ennen molempia komentoja kannattaa päivittää tietokanta komennolla: |
| Seuraavassa on lyhyesti kerrottu, mitä työkaluja käyttäen ohjelmien asennus onnistuu eri jakeluissa. Tarkemmat ohjeet työkalujen käyttöön löytyvät kyseistä työkalua käsittelevistä artikkeleista.
| | apt-get update |
| | aptitude update |
|
| |
|
| === Arch Linux ===
| | Valmiiksi asennettuja ohjelmia voi päivittää yksittäisesti asentamalla halutut ohjelmat "uudelleen" aptin install-komennolla tai yleisesti apt-komennoilla upgrade ja dist-upgrade: |
| Archissa paketinhallintaa hoitaa [[Pacman]] jonka graafisena [[edustaohjelma]]na on käytettävissä [[Shaman]]. Pacmanilla voi asentaa paketteja myös suoraan (pakettien pääte on <tt>.pkg.tar.gz</tt>).
| | apt-get [dist]upgrade |
| | aptitude [dist]upgrade |
|
| |
|
| Arch Linux sekä siihen pohjautuviin on myös mahdollista asentaa [[AUR]]:n kautta kolmannen osapuolen epävirallisia pakettivarastoja. Noudata erityistä varovaisuutta lisätessäsi niitä.
| | Näiden käytännön erona on se, että upgrade ei koskaan poista paketteja eikä asenna uusia, kun taas dist-upgrade voi tehdä kumpaakin. Joskus pakettia päivitettäessä sen riippuvuudet määräävät, että jokin vanhentunut paketti poistetaan tieltä tai uusia riippuvuuksia asennetaan, jolloin upgrade jättää sen päivittämättä näiden vaatimusten takia. |
|
| |
|
| === Debian ===
| | Aptitude asentaa myös ne paketit, joista asennettava paketti riippuu (ja ne, joita se suosittelee). Se muistaa, mitkä paketit on asennettu riippuvuuksina ja osaa poistaa ne, kun mikään paketti ei enää riipu niistä. Aptitude osaa myös paremmin kuin apt-get selvittää ristiriitoja, joita syntyy jakelun uuteen versioon päivitettäessä. |
| ''Katso myös artikkeli [[Debian GNU/Linux#Debianin paketinhallinta]]''
| |
|
| |
|
| [[Debian]]issa käytetään [[dpkg]]-nimistä paketinhallintajärjestelmää. Paketteja voidaan asentaa graafisesti työpöytäasennuksen jälkeen valikoista löytyvällä Synaptic-sovelluksella josta kerrotaan tarkemmin artikkelissa [[Synaptic]].
| | Joskus on ohjelma ladattava .deb-pakettina. Tämä asennetaan seuraavasti dpkg-ohjelmalla: |
| | dpkg -i hyvasofta.deb |
|
| |
|
| Komentoriviltä paketinhallintaa käytetään [[apt-get]] ja [[aptitude]] -sovelluksilla. Yksittäisiä <tt>.deb</tt>-paketteja voi asentaa [[dpkg]] tai [[GDebi]] -ohjelmilla.
| | Jos käyttää Debianin vakaata versiota ("stable") ja haluaa uudemman version paketista, sen voi kääntää toisen version (experimental, unstable, testing) lähdekoodeista. Keskeisiä tai isoja ohjelmistoja ei kannata asentaa näin, ellei oikeasti tiedä, mitä tekee. Huolehdi, että sopivat lähdekoodirivit löytyvät asennuslähdeluettelosta (ja että osaat huolehtia paketin turvapäivityksistä) ja komenna: |
| | apt-get --build-dep hyvasofta |
| | apt-get --compile source hyvasofta |
| | dpkg --install hyvasofta_versio.deb |
|
| |
|
| === Fedora ===
| | Paketinhallintaa ei toki ole mikään pakko hoitaa komentotulkista. Deb-paketinhallintaan voi käyttää esimerkiksi graafista [[synaptic]]-ohjelmaa: |
| Fedorassa [[RPM]]-paketinhallintaa käytetään yleensä [[DNF]], [[yum]]- tai [[PackageKit]]-sovelluksilla. Tarkemmat ohjeet löytyvät artikkelista [[Fedora/Paketinhallinta]].
| | apt-get install synaptic |
|
| |
|
| === Gentoo ===
| | Tai aptitudea, joka tuo GUI:n konsoliin: |
| [[Gentoo]]ssa paketinhallintajärjestelmää käytetään lähes aina komentoriviltä käyttäen [[emerge]]-sovellusta.
| | apt-get install aptitude |
| Myös graafisia työkaluja Gentoon paketinhallintaan on olemassa, muun muassa [[Porthole]], [[Guitoo]] ja [[Portagemaster]]. Nämä ovat kuitenkin vielä enemmän tai vähemmän testivaiheessa.
| |
|
| |
|
| === Mandriva ===
| | Synaptic asentuu kirjoitushetkellä soveltuvaan järjestelmäbinäärihakemistoon (.../sbin/), eikä siksi ole suoraan peruskäyttäjän komentopolulla. Ohjelma tuleekin ajaa suoraan root-käyttäjänä. |
| [[Mandriva]]ssa paketinhallintajärjestelmää voidaan käyttää komentoriviltä [[URPMI]]-sovelluksella.
| |
|
| |
|
| === openSUSE ===
| | Apt-get ja dpkg -ohjelmia on tietysti ajettava pääkäyttäjän oikeuksilla (esimerkiksi [[Sudo|sudolla]] tai siirtymällä pääkäyttäjäksi komennolla <tt>su</tt>). Aptitude osaa interaktiivisesti käytettynä itse kysyä pääkäyttäjän salasanaa, silloin kun oikeuksia tarvitaan (komentorivillä sitä käytetään pääkäyttäjänä, sudolla tms.). |
| openSUSEssa ohjelmia voi asentaa joko graafisesti [[YaST]]-työkalulla (''Ohjelmistot'' --> ''Ohjelmistohallinta'') tai tekstipohjaisesti [[Zypper]]-[[komentorivi]]työkalulla. Ohjelmien asennustyökalun voi [[GNOME]]ssa käynnistäää valitsemalla ''Tietokone'' --> ''Asenna ohjelmistoja''.
| |
|
| |
|
| === Ubuntu ===
| | [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi] -wikikirja esittelee kattavasti [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot ohjelmien asennusta ja pakettivarastoja]. |
| Koska [[Ubuntu]] pohjautuu Debianiin, paketinhallinta toimii samoin kuin [[Ohjelmien asentaminen#Debian|Debianissa]], mutta lisäksi käytössä on Ubuntun oma yksinkertaistettu Ubuntun sovellusvalikoima... -sovellus, joka löytyy nimellä ''Ubuntun sovellusvalikoima'' tai englanninkielisissä jakeluissa nimellä ''Ubuntu Software Center''. Lisäksi on mahdollista käyttää [[Synaptic]]ia, joka pitää asentaa erikseen.
| |
|
| |
|
| Ladatun <tt>.deb</tt>-paketin pystyy asentamaan kaksoisnapsauttamalla pakettia, jolloin Ubuntun sovellusvalikoima käynnistyy ja hoitaa asennuksen.
| | == Gentoon paketinhallinta == |
| | Ohjelma asennetaan komennolla: |
| | emerge hyvasofta |
| | Etsiminen hoituu komennolla: |
| | emerge search hyvasofta |
| | Ennen ohjelman asentamista kannattaa katsoa mitä kaikkea sen mukana asentuu. Tämä tapahtuu komennolla: |
| | emerge -p hyvasofta |
| | Kun olet tutustunut [http://www.gentoo.org/doc/fi/handbook/handbook-x86.xml?part=2&chap=2 USE-asetuksiin], [http://www.gentoo.org/doc/fi/] ja osaat niitä käyttää, kannattaa ennen ohjelman asentamista ajaa: |
| | emerge -pv hyvasofta |
| | Tämä komento kertoo mitä USE-asetuksia on käytettävissä. |
|
| |
|
| Komentoriviltä [[apt]], [[apt-get]], [[aptitude]] ja [[dpkg]] toimivat kuten Debianissa. Ubuntun ohjeista löytyy myös lisätietoja pakettien hallinnasta: käynnistä ohjekeskus (''Ohjeet ja tuki'' tai englanniksi ''Help'') ja valitse ohje ''Sovellusten lisääminen ja poistaminen''. Lisäksi [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi Ubuntu tutuksi] -wikikirja esittelee kattavasti [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Ohjelmien_asentaminen_ja_pakettivarastot ohjelmien asentamista ja pakettilähteiden käyttöä].
| | Ohjelma päivitetään komennolla: |
| | emerge -u hyvasofta |
| | Kaikki koneelle asennetut ohjelmat voi kerralla päivittää komennolla |
| | emerge -u world |
| | Vivut -p ja -v toimivat myös päivityksen yhteydessä ja niitä kannattaa käyttää. |
|
| |
|
| ==== Ubuntun pakettilähteet ====
| | Ja tietokanta päivitetään komennolla: |
| * Main - Sisältää julkisesti tuetut ohjelmistot.
| | emerge --sync |
| * Restricted - Sisältää tuetut ohjelmistot, jotka eivät ole käytettävissä täysin ilmaisella lisenssillä.
| |
| * Universe - Sisältää yhteisön ylläpitämät ohjelmistot, jotka eivät ole virallisesti tuettuja ohjelmistoja.
| |
| * Multiverse - Sisältää ohjelmistot, jotka eivät ole vapaita.
| |
|
| |
|
| Ubuntuun on myös mahdollista asentaa [[PPA]]:n kautta kolmannen osapuolen epävirallisia pakettivarastoja. Noudata erityistä varovaisuutta lisätessäsi niitä.
| | Tietokannan voit myös päivittää [[http]]-yhteyden yli, mikäli nettiyhteydessäsi on suuria rajoituksia |
|
| |
|
| == Kääntäminen lähdekoodista ==
| | emerge-websync |
| ''Katso artikkeli [[kääntäminen]]''.
| |
|
| |
|
| Perinteinen tapa ohjelmien asentamiseen on kääntäminen lähdekoodista. Jos mahdollista, ohjelma kannattaa kuitenkin asentaa käytetyn Linux-jakelun paketista, sillä:
| | Myös graafisia työkaluja Gentoon paketinhallintaan on olemassa. Muun muassa Porthole,Guitoo ja Portagemaster. Nämä ovat kuitenkin vielä enemmän tai vähemmän testivaiheessa. |
| * Paketinhallinnan ohi asennetun paketin poistaminen voi olla hankalaa
| |
| * Paketinhallintatyökalut eivät toimi oikein paketinhallinnan ohi asennettujen ohjelmien kanssa
| |
| * Riippuvuuksia ei tarkisteta yhtä tarkasti
| |
| * Paketti ei välttämättä toimi yhteen muun järjestelmän kanssa
| |
| * Turvapäivityksistä joutuu huolehtimaan itse
| |
|
| |
|
| Vapaan ohjelman olennainen ominaisuus on kuitenkin, että lähdekoodi on helposti käytettävissä. Jokaisesta jakelun vapaasta paketista on lähdekoodit saatavilla, niihin voi tehdä omat muutoksensa ja muokatun lähdekoodin voi itse kääntää ja koota paketiksi, joka on paketinhallinnan piirissä siinä missä virallinenkin versio. Jollei halua menettää tekemiään muutoksia, ne pitää kuitenkin itse siirtää mahdollisiin päivityksiin. Muutettu paketti kannattaa siksi paketinhallinnassa merkitä käsin päivitettäväksi ("hold" tms.).
| | == [[RPM]]-pohjaiset (mm. [[Mandriva]] ja [[Fedora_Core|Fedora]]) == |
| | | Jos RPM-paketti on jo ladattu koneelle, asennus hoituu seuraavasti: |
| Jos hakee lähdekoodin muualta kuin oman jakelun käytössä olevasta versiosta, joutuu itse huolehtimaan turvapäivityksistä ja paketin sopeuttamisesta jakeluun. | | rpm -Uhv hyvasofta.rpm |
|
| |
|
| ==Rosetta==
| | RPM-pakettien hakuun on monissa [[distro]]issa distrokohtainen työkalu, lisäksi näitä voi ladata monien ohjelmien kotisivuilta. Myös [[rpmfind]] auttaa pakettien etsimisessä. [[Apt-rpm]] ja [[YUM]] ovat myös hyviä työkaluja ohjelmiston etsimiseen. |
| Suosituimpien paketinhallintajärjestelmien tulkitsemisopas löytyy alla olevasta artikkelista:
| |
| * [[Rosetta]]
| |
|
| |
|
| ==Katso myös==
| | [[Mandriva]]n/Mandraken kanssa kannattaa käyttää [[URPMI]] ohjelmaa joka hoitaa RPM-pakettien käsittelyn ja toisten pakettien riippuvuudet jouhevasti. |
| * [[Suositellut ohjelmat]]
| |
|
| |
|
| [[Luokka:Ohjelmat|*]] | | [[Luokka:Ohjelmat]] |
| [[Luokka:Järjestelmä]] | | [[Luokka:Järjestelmä]] |
| [[Luokka:Paketinhallinta]]
| |
| [[Luokka:Ohjeet]]
| |