Politiikkaa

Linuxin käyttöönotto julkisissa laitoksissa kuten kouluissa ja kunnan virastoissa on yleensä poliittinen asia. Tällä sivulla on listattu joitain Linuxin käyttöönottoon liittyviä poliittisia toimenpiteitä.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että myös yksittäisillä kouluilla rehtorin kautta aloitetut kokeilut ovat merkittävä tapa saada muutos alulle.

Hyödyllisiä argumentteja

Puolesta:

• Kustannussäästöihin on helppo vedota, mutta täytyy muistaa laskea kokonaiskustannukset.
• Vapaudet ja avoimuus ovat tärkeitä, mutta kaikki eivät sitä ymmärrä.
• Energiansäästö ja kierrätys ovat muodissa.
• Toimintavarmuus vähentää oppitunneista hukkaan menevää aikaa.
• Rahat menevät paikallisille toimijoille ja suomalaiseen osaamiseen eivätkä lisenssimaksuihin.
• Laaja valikoima sekä perus- että erikoisohjelmistoja käytettävissä vapaasti niin koulussa kuin kotonakin.

Vastaan:

• "Kaikki on paras tehdä samoin kuin aina ennenkin."
• "Oppilaiden täytyy käyttää Windows-tuotteita, koska niitä he tarvitsevat työelämässä."
• "Opettajat on koulutettu opettamaan Windows-tuotteiden käyttöä."
• "Opettajilla ja oppilailla on kotonakin todennäköisesti Windows-järjestelmät."

Hyödyllisiä raportteja

• Kemiönsaaren selvitys 11.1.2009
• Selvitys koulutoimen tietotekniikkakustannuksista Kauniaisissa (Microsoft vs. Opinsys), 2008.
• Linux pääte-palvelin -järjestelmä Kortepohjan koulussa
• Hankintaopas – Vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot kouluissa - Pedagoginen opas
• Avoimen lähdekoodin käyttö julkisyhteisön tietojärjestelmissä, Pro gradu –tutkielma, Pekka Peltola
• Study on the: Economic impact of open source software on innovation and the competitiveness of the Information and Communication Technologies (ICT) sector in the EU, Euroopan komission teettämän tutkimuksen loppuraportti
  poiminta suosituksista, s. 12: Avoid lifelong vendor lock-in in educational systems by teaching students skills, not specific applications; encourage participation in FLOSS-like communities

Kuntalaisaloite

Jokaisella kuntalaisella on oikeus tehdä kuntalaisaloite, johon kunnan täytyy vastata perustellusti. Aloite hoituu kirjoittamalla alle A4:n asiasta ja toimittamalla se kunnalle kirjeenä tai, jos sellainen mahdollisuus on, niin sähköisesti. Aloitteen painoarvoa voi lisätä keräämällä siihen useampia allekirjoittajia.

Tehtyjä kuntalaisaloitteita

• Jyväskylässä 11.5.2009 Joel Lehtonen ja Antti Yli-Tainio: Linuxin työpöytäkäytön laajentaminen Jyväskylän koulutoimessa

Valtuustoaloite

Kunnanvaltuustoihin (ja kaupunginvaltuustoihin) aloitteet viedään valtuutettujen kautta. Jos aloitteen taakse saadaan useita valtuutettuja tai jopa valtuustoryhmiä, sen merkittävyys kasvaa.

Tehtyjä valtuustoaloitteita

• Valtuustoaloite Linuxin työpöytäkäytön laajentamisesta Jyväskylän koulutoimessa, Jyväskylä, kevät 2009
• Valtuustoaloite vapaiden tietokoneohjelmien käytön lisäämiseksi kaupunkikonsernin tietokoneissa, Tampere 2004, http://www.tampere.fi/ekstrat/hallinto/aloite/04/164.htm

Pekka Peltola on kommentoinut seurauksia gradussaan Avoimen lähdekoodin käyttö julkisyhteisön tietojärjestelmissä:

"Valtuusto päätti kokouksessaan, että valtuuston työjärjestyksen määräysten mukaisesti aloitekirjelmä lähetetään kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Lisäksi valtuustoaloite lähetettiin myös tietohallinnon johtoryhmälle kommentoitavaksi ja heiltä pyydettiin selvitys asiaan. Tietohallinnon johtoryhmä tilasi selvityksen Tietotekniikkakeskukselta, joka teki selvityksen ja vastasi aloitteeseen. Kaupunginvaltuusto käsitteli asiaa kokouksessaan 12.1.2005 ja päätti, että Oras Tynkkysen ym. valtuustoaloite ja siihen annettu vastaus merkitään tiedoksi ja että aloite ei anna aihetta muihin toimenpiteisiin [Tynkkynen, 2004]. Asia oli käsitelty ja se oli saanut poliittisen huomionsa, mutta muita toimenpiteitä se ei aiheuttanut. Valtuustoaloite oli huolella tehty ja sen takana oli neljäkymmentäkolme jäsentä Tampereen kaupunginvaltuuston kuudestakymmenestäseitsemästä jäsenestä. Aloite piti sisällään monia ajankohtaisia referenssitietoja muihin avoimen lähdekoodin käyttöönottoihin ja kuvauksen Tampereen tietotekniikan tilanteesta. Pääpaino aloitteessa oli lisätä avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttöä työasemissa. Tietotekniikkakeskuksen selvityksessä ilmeni, että palvelimissa avointa lähdekoodia hyödynnettiin jo monissa projekteissa. Työasemien osalta selvityksessä todettiin suurimmaksi ristiriidaksi saada olemassa olevat ohjelmat toimimaan Linux-ympäristössä."

• Valtuustoaloite Linux-Open Source -käyttöjärjestelmän pilottikäytöstä Espoossa, Espoo 2007 http://www.espoo.fi/asiakirja.asp?path=1;31;37423;37424;37425&id=672BF2B1FD7DF98BC22572B200415820&kanta=kunnari\\intrakun_e.nsf
• Avoimen lähdekoodin ohjelmistot käyttöön Oulun kaupungissa, valtuustoaloite, http://ktweb.ouka.fi/ktwebbin/docisael.dll?KH%5C0%5C82323501.doc