Ero sivun ”Taustaohjelma” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
p (''')
 
(7 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Backendillä tarkoitetaan vaikkapa ohjelmistokokonaisuuden taustaosia, jotka tekevät varsinaisen työn, mutta eivät näy loppukäyttäjälle. UNIX-maailman perinteisiin tosin kuuluu backendienkin tekeminen ihmisen käytettävissä olevaksi. Vastapainona on [[frontend]], jolla tarkoitetaan jollekin ohjelmalle tehtyä käyttöliittymää.
'''Taustaohjelmalla''' (Backend) tarkoitetaan vaikkapa ohjelmistokokonaisuuden taustaosia, jotka tekevät varsinaisen työn, mutta eivät näy loppukäyttäjälle. Vastapainona on [[edustaohjelma]] (frontend), jolla tarkoitetaan jollekin ohjelmalle tehtyä käyttöliittymää.
 
UNIX-maailman perinteisiin kuuluu taustaohjelmien hyvin yleinen käyttö – tosin niihin kuuluu myös taustaohjelmienkin tekeminen ihmisen käytettävissä oleviksi.
 
Tyypillisesti taustaohjelma lukee verkosta, [[pistoke|pistokkeesta]] (engl. ''socket'') tai [[Komentorivin perusteet#Putkitus|putkesta]] (engl. ''pipe'') tekstimuotoisia komentoja. Näin ohjelmaa on helppo testata ja ohjelmaa voi käyttää ennen varsinaisen käyttöliittymän kehittämistä. Myöhemmin käyttöliittymiä voi olla useita, osa [[komentorivikomennot|komentorivipohjaisia]], osa graafisia.
 
== Katso myös ==
*[[Tausta-ajo]]


[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Käsitteet]]

Nykyinen versio 21. elokuuta 2016 kello 02.05

Taustaohjelmalla (Backend) tarkoitetaan vaikkapa ohjelmistokokonaisuuden taustaosia, jotka tekevät varsinaisen työn, mutta eivät näy loppukäyttäjälle. Vastapainona on edustaohjelma (frontend), jolla tarkoitetaan jollekin ohjelmalle tehtyä käyttöliittymää.

UNIX-maailman perinteisiin kuuluu taustaohjelmien hyvin yleinen käyttö – tosin niihin kuuluu myös taustaohjelmienkin tekeminen ihmisen käytettävissä oleviksi.

Tyypillisesti taustaohjelma lukee verkosta, pistokkeesta (engl. socket) tai putkesta (engl. pipe) tekstimuotoisia komentoja. Näin ohjelmaa on helppo testata ja ohjelmaa voi käyttää ennen varsinaisen käyttöliittymän kehittämistä. Myöhemmin käyttöliittymiä voi olla useita, osa komentorivipohjaisia, osa graafisia.

Katso myös[muokkaa]