Ero sivun ”Taustaohjelma” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Kumottu muokkaus #23446, jonka teki ARTTUSN WIHOWIIMEINEN MARSSI TÄYTIN TOIVEENNE PÄÄSETTE NYT EROON MUSTA!!!!!!!! ([[User talk:ARTTUSN WIH)
(taustaohjelman käyttö)
Rivi 1: Rivi 1:
Taustaohjelmalla (Backend) tarkoitetaan vaikkapa ohjelmistokokonaisuuden taustaosia, jotka tekevät varsinaisen työn, mutta eivät näy loppukäyttäjälle. UNIX-maailman perinteisiin tosin kuuluu taustaohjelmienkin tekeminen ihmisen käytettävissä olevaksi. Vastapainona on [[edustaohjelma]] (frontend), jolla tarkoitetaan jollekin ohjelmalle tehtyä käyttöliittymää.
Taustaohjelmalla (Backend) tarkoitetaan vaikkapa ohjelmistokokonaisuuden taustaosia, jotka tekevät varsinaisen työn, mutta eivät näy loppukäyttäjälle. Vastapainona on [[edustaohjelma]] (frontend), jolla tarkoitetaan jollekin ohjelmalle tehtyä käyttöliittymää.
 
UNIX-maailman perinteisiin kuuluu taustaohjelmien hyvin yleinen käyttö – tosin niihin kuuluu myös taustaohjelmienkin tekeminen ihmisen käytettävissä oleviksi.
 
Tyypillisesti taustaohjelma lukee verkosta, [[pistoke|pistokkeesta]] (engl. ''socket'') tai [[Komentorivin perusteet#Putkitus|putkesta]] (engl. ''pipe'') tekstimuotoisia komentoja. Näin ohjelmaa on helppo testata ja ohjelmaa voi käyttää ennen varsinaisen käyttöliittymän kehittämistä. Myöhemmin käyttöliittymiä voi olla useita, osa [[komentorivikomennot|komentorivipohjaisia]], osa graafisia.


[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Käsitteet]]

Versio 6. maaliskuuta 2009 kello 01.25

Taustaohjelmalla (Backend) tarkoitetaan vaikkapa ohjelmistokokonaisuuden taustaosia, jotka tekevät varsinaisen työn, mutta eivät näy loppukäyttäjälle. Vastapainona on edustaohjelma (frontend), jolla tarkoitetaan jollekin ohjelmalle tehtyä käyttöliittymää.

UNIX-maailman perinteisiin kuuluu taustaohjelmien hyvin yleinen käyttö – tosin niihin kuuluu myös taustaohjelmienkin tekeminen ihmisen käytettävissä oleviksi.

Tyypillisesti taustaohjelma lukee verkosta, pistokkeesta (engl. socket) tai putkesta (engl. pipe) tekstimuotoisia komentoja. Näin ohjelmaa on helppo testata ja ohjelmaa voi käyttää ennen varsinaisen käyttöliittymän kehittämistä. Myöhemmin käyttöliittymiä voi olla useita, osa komentorivipohjaisia, osa graafisia.