Muokataan sivua Terminaaliemulaattori

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Varoitus: Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näkyy julkisesti kaikille, jos muokkaat. Jos kirjaudut sisään tai luot tunnuksen, muokkauksesi yhdistetään käyttäjänimeesi ja saat paremman käyttökokemuksen.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Yakuake.jpg|right|200px|thumb|[[Yakuake]]-terminaaliemulaattori [[KDE]]-työpöydällä.]]
[[Kuva:Yakuake.jpg|right|200px|thumb|[[Yakuake]]-terminaaliemulaattori [[KDE]]-työpöydällä.]]
Terminaali- eli pääte-emulaattori (kuten [[xterm]], [[Konsole]] tai [[GNOME Terminal]]) on ohjelma, joka [[komentorivi]]ltä ajettavalle ohjelmalle näkyy päätteenä, [[wikipedia:fi:Emulaattori|emuloiden]] jotakin [[päätetyyppi]]ä. Yleensä pääte-emulaattori ajetaan [[X Window System|X]]:n ikkunassa, josta silloin usein käytetään nimitystä ''pääteikkuna''. [[Unix]]ien [[komentotulkki|komentotulkit]], perustyökalut ja useat editorit, sähköpostiohjelmat yms. on ensisijaisesti suunniteltu ajettaviksi päätteeltä, pääteikkunasta tai vastaavasta [[tekstitila]]a muistuttavassa ympäristössä.
Terminaaliemulaattorilla tarkoitetaan Linux/Unix-järjestelmän [[X|graafisia]] [[komentorivi]]-istuntoja.  


Termillä [[pääte]] tarkoitetaan tietokoneeseen esimerkiksi sarjakaapelilla liitettyä laitetta, jolla ei itsellään ole kykyä ajaa sovellusohjelmia, vaan se vain toimii eräänlaisena ylimääräisenä näyttö/näppäimistö-parina. Päätteet kokivat kukoistustaan ennen mikrokokoisten PC-koneiden aikaa, jolloin tietokoneita käytettiin yleensä juuri päätteiden kautta. Vaikka PC-koneet ovatkin syrjäyttäneet perinteiset päätteet lähes kokonaan, on Unix-järjestelmissä säilynyt tuki niiden käyttämiselle. Nykyaikainen versio päätteistä on esimerkiksi [[LTSP]]:n avulla toteutettu [[X-pääte]], joissa etäkoneilla voidaan ajaa myös [[X Window System|graafisia]] ohjelmia.
Terminaaliemulaattori (kuten [[Xterm]], [[Konsole]] tai [[gnome-terminal]]) [[wikipedia:fi:Emulaattori|emuloi]] [[sarjaterminaali]]a (päätettä) [[komentotulkki|komentotulkin]] tai muun tekstipohjaista tilaa vaativan ohjelman ajamista varten. Termillä sarjaterminaali tarkoitetaan keskuskoneeseen sarjakaapelilla liitettyä "tyhmää" päätettä, jolla ei itsellään ole kykyä ajaa ohjelmia, vaan se vain toimii eräänlaisena ylimääräisenä tietokoneeseen liitettynä näyttö/näppäimistö-parina. Sarjaterminaalit kokivat kukoistustaan ennen mikrokokoisten PC-koneiden aikaa, jolloin tietokoneita käytettiin yleensä erillisten päätteiden kautta. Vaikka PC-koneet ovatkin syrjäyttäneet päätteet lähes kokonaan, on Unix-järjestelmissä säilynyt tuki niiden käyttämiselle.  


Termeihin terminaaliemulaattori ja pääte liittyvät läheisesti käsitteet [[konsoli]] ja [[virtuaalikonsoli]]. Konsolilla tarkoitetaan tietokoneen näyttö- ja syöttölaitteiden yhdistelmää (yleensä näyttö ja näppäimistö), johon järjestelmän ilmoitukset ensisijaisesti lähetetään. Konsoliksi voidaan paikallisten näyttö- ja syöttölaitteiden lisäksi määritellä myös pääte, jolloin esimerkiksi järjestelmän käynnistysilmoitukset näkyvät päätteen näytöllä. Käsitteellä virtuaalikonsoli tarkoitetaan Unix-järjestelmien tapaa jakaa fyysinen konsoli useiksi virtuaalisiksi konsoleiksi, joissa jokaisessa voidaan ajaa omia ohjelmiaan. Tämä on huomattava etu suhteessa esimerkiksi Windows/DOS-järjestelmiin, jotka eivät tue kuin yhtä konsolia/työtilaa.
Termeihin terminaaliemulaattori ja sarjaterminaali liittyvät läheisesti käsitteet [[konsoli]] ja [[virtuaalikonsoli]]. Konsolilla tarkoitetaan tietokoneen näyttö- ja syöttölaitteiden yhdistelmää (yleensä näyttö ja näppäimistö), jonka avulla käyttäjä kommunikoi tietokoneen kanssa. Konsoli on siis eräänlainen paikallinen sarjaterminaali, jonka näyttö- ja syöttölaitteet on sarjakaapelin sijasta liitetty suoraan koneeseen. Käsitteellä virtuaalikonsoli tarkoitetaan Unix-järjestelmien tapaa jakaa fyysinen konsoli useiksi virtuaalisiksi konsoleiksi, joissa jokaisessa voidaan ajaa omia ohjelmiaan. Tämä on huomattava etu suhteessa esimerkiksi Windows/DOS-järjestelmiin, jotka eivät tue kuin yhtä konsolia/työtilaa.
 
Vaikka pääte-emulaattori periaatteessa emuloikin jotakin päätettä, [[päätetyyppi|päätteen tarkka malli]] ei useinkaan ole keskeistä. Oleellista on että päätteen tarpeeksi hyvä kuvaus löytyy [[terminfo|päätetietokannasta]] ja että emulaattori tämän kuvauksen perusteella tukee keskeisiä toimintoja. Useimmat emulaattorit tukevat päätetyyppejä vt52, vt100, vt102, vt220 ja ansi (jotka keskeisiltä ominaisuuksiltaan muistuttavat toisiaan). Huono kuvauksen ja emuloinnin yhteensopivuus aiheuttaa joissakin tilanteissa "roskan" jäämistä kuvaruudulle. Tämän saa pois painamalla CTRL-L.
 
Jotkut pääteemulaattorit emuloivat mahdollisimman tarkkaan tiettyä päätettä, jotta sen kanssa toimivaksi kirjoitettu ohjelma toimisi kuten päätteen kanssa. Esimerkkejä tästä on xtermin tektronix-tila ja IBM 3270 -emulaattorit.


==Laitetiedostot==
==Laitetiedostot==
Terminaaliemulaattorit näkyvät järjestelmässä [[laitetiedostot|laitetiedostoina]]  
Terminaaliemulaattorit näkyvät järjestelmässä [[laitetiedostot|laitetiedostoina]]  
  /dev/pts/<juokseva_numero>
  /dev/pts/<juokseva_numero>
kuten <tt>/dev/pts/0</tt> tai <tt>/dev/pts/27014</tt>. Nämä laitetiedostot ovat siihen liitetyn terminaaliemulaattorin käyttäjän omistuksessa. Niihin voi syöttää ja niistä lukea dataa aivan samalla tavalla kuin mihin tahansa muihinkin laitetiedostoihin. Näitä ns. ''pseudoterminaaleiksi'' kutsuttuja laitetiedostoja käyttävät myös [[ssh]]:n, [[rsh]]:n tai [[telnet]]in kautta tehdyt etäkirjautumiset. Varsinaisten (sarja)päätteiden laitetiedostot taas ovat muotoa <tt>/dev/ttySX</tt> tai <tt>/dev/tts/X</tt>, jossa X on juokseva numero. Virtuaaliterminaalien laitetiedostot ovat muotoa <tt>/dev/ttyX</tt> ja konsolin laitetiedosto on <tt>/dev/console</tt>. Konsolin laitetiedostoon syötetty data tulostuu aina kulloinkin aktiivisena olevaan virtuaalikonsoliin.  
kuten <tt>/dev/pts/0</tt> tai <tt>/dev/pts/27014</tt>. Nämä laitetiedostot ovat sen käyttäjän omistuksessa, joka omistaa siihen liitetyn terminaaliemulaattorin. Niihin voi syöttää ja niistä lukea dataa aivan samalla tavalla kuin mihin tahansa muihinkin laitetiedostoihin. Näitä ns. ''pseudoterminaaleiksi'' kutsuttuja laitetiedostoja käyttävät myös [[ssh]]:n, [[rsh]]:n tai [[telnet]]in kautta tehdyt etäkirjautumiset. Sarjaterminaalien laitetiedostot taas ovat muotoa <tt>/dev/ttySX</tt> tai <tt>/dev/tts/X</tt>, jossa X on juokseva numero. Virtuaaliterminaalien laitetiedostot ovat muotoa <tt>/dev/ttyX</tt> ja konsolin laitetiedosto on <tt>/dev/console</tt>. Konsolin laitetiedostoon syötetty data tulostuu aina kulloinkin aktiivisena olevaan virtuaalikonsoliin.  


==Katso myös==
==Katso myös==
*[[Komentorivin perusteet]]
*[[:Luokka:Terminaaliemulaattorit|Terminaaliemulaattorit]]-luokka
*[[:Luokka:Terminaaliemulaattorit|Terminaaliemulaattorit]]-luokka


{{Komentoriviohjelmat}}
[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Komentorivi]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Käsitteet]]
[[Luokka:Terminaaliemulaattorit]]
Wikin materiaali on kaikkien vapaasti käytettävissä Creative Commons 3.0 - nimi mainittava -lisenssin alaisuudessa. TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISEN MATERIAALIN KÄYTTÄMINEN ILMAN LUPAA ON EHDOTTOMASTI KIELLETTYÄ!

Muokataksesi tätä sivua vastaa alla olevaan kysymykseen (lisätietoja):

Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)

Tällä sivulla käytetyt mallineet: