Ero sivun ”Vapaa ohjelmisto” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p (Stallman kehotti että ei käytetä termiä ''BSD-tyylinen'')
Rivi 7: Rivi 7:
* Vapaus kehittää ohjelmaa eteenpäin ja julkaista paranneltuja versioita muidenkin hyödynnettäväksi
* Vapaus kehittää ohjelmaa eteenpäin ja julkaista paranneltuja versioita muidenkin hyödynnettäväksi


Jokaisen vapaan ohjelman lisenssi tarjoaa ohjelman käyttäjälle vähintään nämä vapaudet, ja jotkut eivät sisällä rajoituksia juuri lainkaan. Yleisimpiä vapaita lisenssejä ovat [[GPL|GNU GPL]] ja [[BSD-lisenssi]]n tyyliset lisenssit.
Jokaisen vapaan ohjelman lisenssi tarjoaa ohjelman käyttäjälle vähintään nämä vapaudet, ja jotkut eivät sisällä rajoituksia juuri lainkaan. Yleisimpiä vapaita lisenssejä ovat [[GPL|GNU GPL]] ja [[BSD-lisenssi]].


Suomen kielessä termi ei ole niin ongelmallinen kuin englannissa, jossa free software tulkitaan usein ilmaiseksi ohjelmistoksi, vaikka puhutaankin vapaasta.  Tämän vuoksi on käytetty lausahdusta "Free as in freedom, not free as in free beer". Euroopassa on myös käytetty ranskalaisperäistä termiä "libre software" tai "software libre". Myös mahdollisimman neutraalia lyhennettä FLOSS 'Free / Libre / Open Source Software' on käytetty jonkin verran.
Suomen kielessä termi ei ole niin ongelmallinen kuin englannissa, jossa free software tulkitaan usein ilmaiseksi ohjelmistoksi, vaikka puhutaankin vapaasta.  Tämän vuoksi on käytetty lausahdusta "Free as in freedom, not free as in free beer". Euroopassa on myös käytetty ranskalaisperäistä termiä "libre software" tai "software libre". Myös mahdollisimman neutraalia lyhennettä FLOSS 'Free / Libre / Open Source Software' on käytetty jonkin verran.

Versio 8. tammikuuta 2021 kello 20.56

Linux.fi-wikissä artikkelit käsittelevät yleensä aihettaan siltä osin, kuin se koskee Linuxia ja avoimia/vapaita ohjelmistoja. Yleisluontoisemman artikkelin tästä aiheesta löydät tietosanakirja Wikipediasta.

Vapaa ohjelmisto (Free Software) tarkoittaa ohjelmistoa, jonka lähdekoodi on vapaasti saatavilla, ja jota saa muokattunakin levittää. Termin on lanseerannut FSF, joka määritelmän mukaan vapaata ohjelmaa koskevat seuraavat vapaudet:

  • Vapaus käyttää ohjelmaa mihin tahansa tarkoitukseen
  • Vapaus tutkia ja muokata ohjelmaa
  • Vapaus kopioida ohjelmaa
  • Vapaus kehittää ohjelmaa eteenpäin ja julkaista paranneltuja versioita muidenkin hyödynnettäväksi

Jokaisen vapaan ohjelman lisenssi tarjoaa ohjelman käyttäjälle vähintään nämä vapaudet, ja jotkut eivät sisällä rajoituksia juuri lainkaan. Yleisimpiä vapaita lisenssejä ovat GNU GPL ja BSD-lisenssi.

Suomen kielessä termi ei ole niin ongelmallinen kuin englannissa, jossa free software tulkitaan usein ilmaiseksi ohjelmistoksi, vaikka puhutaankin vapaasta. Tämän vuoksi on käytetty lausahdusta "Free as in freedom, not free as in free beer". Euroopassa on myös käytetty ranskalaisperäistä termiä "libre software" tai "software libre". Myös mahdollisimman neutraalia lyhennettä FLOSS 'Free / Libre / Open Source Software' on käytetty jonkin verran.

Vastaavia vapaan ohjelmiston määritelmiä ovat Debian Free Software Guidelines (DFSG) ja Open Source Initiativen (OSI) avoimen lähdekoodin määritelmä. Keskeisiltä osiltaan määritelmät ovat yhtenevät.

Vapaa sisältö

Myös erilaisia sisältöjä, kuten tekstiä ja kuvaa, voidaan levittää vapaalla lisenssillä. Läheisenä esimerkkinä tästä voidaan käyttää Linux.fi:tä, jonka lisenssi sallii monenlaisia vapauksia sisällön hyödyntämiseen.

Katso myös

Aiheesta muualla

v  k  m
Lisenssit
Copyleft‑lisenssejä GNU AGPL | GNU FDL | GNU GPL | GNU LGPL | Eclipse Public License | Mozilla Public License | OSL
Permissiivisiä lisenssejä Apache-lisenssiBSD-lisenssiCDDL | MIT-lisenssi | WTFPL
Sallivia lisenssejä Artistic License | Beerware | ISC-lisenssi | Microsoft Public Lisenssi‎ | Public domain | zlib-lisenssi‎‎ | libpng-lisenssi