| Nykyinen versio |
Oma tekstisi |
| Rivi 3: |
Rivi 3: |
| Toimivia verkkoliitäntätapoja ovat mm: | | Toimivia verkkoliitäntätapoja ovat mm: |
|
| |
|
| * [[wikipedia:fi:ADSL|ADSL]] (ulkoisella ethernet-päätelaittella) | | * [http://fi.wikipedia.org/wiki/ADSL ADSL] (ulkoisella ethernet-päätelaittella) |
| * [[Bluetooth]] ([[Matkapuhelin modeemina]]) | | * [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaapelimodeemi Kaapelimodeemi] (ulkoisella ethernet-päätelaittella) |
| * Ethernet/LAN (yhdistää lähiverkkoja toisiinsa käyttäen liittimenä yleensä RJ-45:sta; vakiona uusissa koneissa)
| |
| * GPRS/EDGE/UMTS (toimii yleensä, riippuen päätelaitteesta) | | * GPRS/EDGE/UMTS (toimii yleensä, riippuen päätelaitteesta) |
| **[[Matkapuhelin modeemina]]
| | * [[WLAN]] (Tarkista, että wlan-korttisi tukee vaadittavaa salaustasoa) |
| **[[Option GlobeTrotter]] | | * Kuitu |
| **[[Huawei E220/E270]] | | * Ethernet/LAN |
| * [[HomePNA]] (pcnet32-piirisarjan kortilla) | | * [[HomePNA]] (pcnet32-piirisarjan kortilla) |
| * [[wikipedia:fi:Kaapelimodeemi|Kaapelimodeemi]] (ulkoisella ethernet-päätelaittella)
| |
| * Kuitu (joko omalla liitäntäkortilla tai yleisemmin reitittimen välityksellä, jolloin kone yhdistetään rj45-ethernetillä; sisäverkkona vain erikoistapauksissa)
| |
| * [[Modeemi]] (perinteinen liitäntätapa puhelinverkon kautta, 33-56 Kbps, osa modeemeista ei toimi)
| |
| * Pakettiradio (antiikkinen)
| |
| * Rinnakkaiskaapeli (lähinnä oheislaitteita tai yksittäinen tietokone toiseen)
| |
| * Sarjakaapeli (vanha liitäntätapa, jota käytetään lähinnä yhdistämään lisälaitteita, tai kaksi tietokonetta suoraan toisiinsa)
| |
| * WiMax (ulkoisella ethernet-päätelaitteella) | | * WiMax (ulkoisella ethernet-päätelaitteella) |
| * [[WLAN]] (Tarkista, että wlan-korttisi tukee vaadittavaa salaustasoa)
| |
| * WLL (ulkoisella ethernet-päätelaittella) | | * WLL (ulkoisella ethernet-päätelaittella) |
| * [[Samba]] (verkkoresurssien jakaminen Linuxin ja Windowsin välillä) | | * [[Bluetooth]] |
| | | * Sarjakaapeli |
| Verkkoyhteyttä hankittaessa kannattaa miettiä kuinka paljon yhteyden ylläpitoon halutaan käyttää aikaa. Helpoin liittymätyyppi on täysin operaattorin ylläpitämä: tällöin kaikki verkon asetukset haetaan automaattisesti operaattorin dhcp-palvelimelta. [[PPPoE]]- tai vpn/pptp-yhteyksiä kannattaa välttää.
| | * Pakettiradio (antiikkinen) |
| | |
| Kiinteä tai harvoin vaihtuva ip-osoite on suuri etu, jos haluaa voida ottaa yhteyttä koneeseensa ulkomaailmalta. Jälkimmäisessä tapauksessa tarvitaan [[DynDNS]] tai vastaava ulkoinen palvelu. Oma julkinen sähköpostipalvelin edellyttää kunnolla toimiakseen kiinteän ip-osoitteen.
| |
|
| |
|
| Suurin osa palveluntarjoajista kieltää kuluttaja-asiakkailta omien palvelinten pidon. Palvelinten pienimuotoinen käyttö on joissakin liittymissä sallittu eikä tällaiseen käyttöön muutenkaan yleensä puututa, mutta vakioporttien käyttöä estetään vaihtelevin määrin palomuuriasetuksin.
| | Hankkiessasi verkkoyhteyttä, mieti kuinka paljon haluat käyttää aikaa sen ylläpitoon. |
| | Helpoin ja vähävaivaisin yhteys on täysin operaattorin hallitsema, jolla kaikki asetukset haetaan automaattisesti operaattorin dhcp palvelimelta. |
|
| |
|
| Mikäli verkkoyhteytesi ADSL ja yhteysmuotona on [[PPPoE]], kannattaa harkita ulkoista ADSL-päätelaitetta, jossa PPPoE on ohjelmoitavissa tähän ulkoiseen laitteeseen. Tällöin vältetään osa ongelmista. Toisaalta samalla suljetaan pois valtava määrä ongelmien diagnosointi- ja korjausmahdollisuuksia, joita olisi Linuxin kanssa. Laitteiden firmwaret ovat usein bugisia. | | Mikäli verkkoyhteytesi ADSL ja yhteysmuotona on [[PPPoE]], kannattaa harkita ulkoista ADSL-päätelaitetta, jossa PPPoE on ohjelmoitavissa tähän ulkoiseen laitteeseen. Tällöin vältetään osa ongelmista. |
|
| |
|
| ==Perusasetukset== | | ==Perusasetukset== |
|
| |
|
| Asetusten säätämiseen vaaditaan pääkäyttäjän oikeuksia. Asetusten määrittelyyn on suositeltavaa käyttää levitysversion mukana tulleita työkaluja. (Esim. [[Fedora Core|Fedora Coressa]] ethernet-verkon asetukset voi tehdä ohjelmalla system-config-network) Ongelmatilanteissa asetukset voi määrittää myös käsin systeemikomennoilla. Yleensä levitysversioiden asennusohjelma osaa määritellä toimivat verkkoasetukset asennuksen yhteydessä, ja tällöin käyttäjän ei jälkeenpäin tarvitse määritellä asetuksia uudestaan. | | Asetusten säätämiseen vaaditaan pääkäyttäjän oikeuksia. Asetusten määrittelyyn on suositeltavaa käyttää levitysversion mukana tulleita työkaluja. (Esim. Fedora Core3:ssa ethernet-verkon asetukset voi tehdä ohjelmalla system-config-network) Ongelmatilanteissa asetukset voi määrittää myös käsin systeemikomennoilla. Yleensä levitysversioiden asennusohjelma osaa määritellä toimivat verkkoasetukset asennuksen yhteydessä, ja tällöin käyttäjän ei jälkeenpäin tarvitse määritellä asetuksia uudestaan. |
| | |
| Tavallisesti kuluttajaliittymissä verkko-osoite määritellään "dynaamisesti" [[DHCP]]:n avulla, jolloin palveluntarjoajan palvelin automaattisesti kertoo kulloinkin käytettävän ip-osoitteen ja muut tarpeelliset asetukset. Tällöin peruskäyttöön riittää, että kone asetetaan käyttämään DHCP:tä, mikä onkin yleensä oletusasetus.
| |
|
| |
|
| "Staattisessa" määrityksessä koneella on muuttumaton käsin asetettava ip-osoite. Tällainen ominaisuus on erittäin harvinainen yksityisten Internet-liittymissä, mutta mikään ei estä sisäverkon ip-osoitteiden staattista määrittämistä. Asetusten tekemiseen voi käyttää [[Ifconfig]]ia.
| | Ethernet: |
|
| |
|
| Päätelaitteessa (ADSL- tai kaapelimodeemi tms.) on usein DHCP- ja [[NAT]]-palvelin, mikä takoittaa että sisäverkossa näkyvät osoitteet eivät välttämättä ole samoja kuin Internetiin näkyvät osoitteet. Jos haluaa ottaa koneisiinsa yhteyttä ulkoverkosta päätelaite on asetettava [[silta]]avaan tilaan tai siihen on määriteltävä mikä sisäverkon kone huolehtii ulkoapäin tulevista yhteyksistä.
| | staattisesti (<> -merkkien sisällä olevat arvot riippuvat halutuista yhteysasetuksista): |
|
| |
|
| ===Ethernet===
| | ifconfig eth0 <ip.address> netmask <net.mask> |
| | route add default gw <gw.ip.address> eth0 |
| | echo "nameserver <dns.ip>" > /etc/resolv.conf |
|
| |
|
| Käytettäessä kiinteää IP-osoitetta verkkoasetukset tehdään seuraavasti (<> -merkkien sisällä olevat arvot riippuvat halutuista yhteysasetuksista):
| | dynaamisesti: |
|
| |
|
| [[ifconfig]] eth0 <ip-osoite> netmask <verkkomaski> | | dhclient eth0 tai dhcpcd eth0 - muut asetukset pitäisi tapahtua automaattisesti |
| [[route]] add default gw <yhdyskäytävän_osoite> eth0
| |
| [[echo]] "nameserver <ip-osoite>" > /etc/[[resolv.conf]]
| |
|
| |
|
| DNS-palvelimia (nimipalvelimia) voi yleensä määrittää korkeintaan kolme, antamalla echo-komento useampaan kertaan (jäljempänä >-merkki korvattava >>:lla, jotta rivit tulevat tiedoston jatkoksi eikä koko uudeksi sisällöksi). Palvelinten suosituimmuusjärjestys määräytyy sen mukaan, missä järjestyksessä ne on lueteltu resolv.confissa.
| | Wlan: |
|
| |
|
| Dynaamisesti (jos käytössä on dhcp) asetukset voidaan tehdä dhcp:llä:
| | Tarvitset wireless-tools paketin joka tarjoaa työkalun iwconfig |
| [[dhclient]] eth0 tai dhcpcd eth0
| |
| Jolloin asetukset haetaan automaattisesti. Yleensä tätä tapaa käytetään kotikäyttöön tarkoitetuissa kiinteissä Internet-yhteyksissä.
| |
|
| |
|
| ===WLAN===
| | staattisesti: |
| WLAN-verkkoon voidaan yhdistää [[iwconfig]]-työkalulla, joka löytyy yleensä <tt>wireless-tools</tt>-paketista. Jos verkon asetukset saadaan dhcp:llä (mikä on yleinen tapa), yhdistäminen onnistuu yksinkertaisesti liittymällä ensin verkkoon jonka jälkeen haetaan asetukset tavalliseen tapaan dhcp:llä.
| |
|
| |
|
| Yhdistetään verkkoon, jonka nimi (''essid'') on <tt>kotiwlani</tt>:
| |
| iwconfig eth0 essid "kotiwlani"
| |
| Komento vaatii pääkäyttäjän oikeudet. Tarvittaessa voidaan antaa myös verkon salasana:
| |
| iwconfig eth0 essid "<wlan-verkkoalue>" key s:asciiz-salasana | | iwconfig eth0 essid "<wlan-verkkoalue>" key s:asciiz-salasana |
| Tässä <tt>eth0</tt> on käytettävä verkkolaite. Käytettävissä olevat langattomat verkkolaitteet näkee komennolla <tt>iwconfig</tt>.
| | ifconfig eth0 <ip.address> netmask <net.mask> |
| | route add default gw <gw.ip.address> eth0 |
| | echo "nameserver <dns.ip>" > /etc/resolv.conf |
|
| |
|
| Kun verkkoon on liitytty, voidaan tarvittavat asetukset hakea normaalisti dhcp:llä:
| | dynaamisesti: |
| dhclient eth0
| |
| tai
| |
| dhcpcd eth0
| |
|
| |
|
| Jos verkon asetukset on annettava käsin, ne annetaan samaan tapaan kuin langallisten verkkojen tapauksessa [[ifconfig]]illa: liitytään ensin langattomaan verkkoon <tt>kotiwlani</tt>:
| | iwconfig eth0 essid "<wlan-verkkoalue>" key s:asciiz-salasana |
| iwconfig eth0 essid "kotiwlani" | | dhclient eth0 tai dhcpcd eth0 - muut asetukset pitäisi tapahtua automaattisesti |
| ja asetetaan käytettävä ip-osoite, oletusyhdyskäytävä ja nimipalvelin:
| |
| ifconfig eth0 <ip-osoite> netmask <verkkomaski> | |
| route add default gw <yhdyskäytävän_osoite> eth0
| |
| echo "nameserver <dns-osoite>" > /etc/resolv.conf
| |
| | |
| | |
| Katso myös: [[WLAN]]
| |
|
| |
|
| ==Jakelukohtaiset ohjeet==
| |
| ===[[Gentoo]]===
| |
| Gentoossa verkkoasetukset tehdään tiedostoon <tt>/etc/conf.d/net</tt>. Tiedostossa <tt>/etc/conf.d/net.example</tt> on esimerkkejä asetuksista.
| |
|
| |
| '''Asetusten haku dynaamisesti:'''
| |
| Lisää tiedostoon rivit tai muokkaa jo olevia seuraavalla tavalla
| |
| config_eth0=( "dhcp" )
| |
|
| |
| '''Staattiset asetukset:'''
| |
| config_eth0=( "<ip-osoite> netmask <verkkomaski>" )
| |
| routes_eth0=( "default gw <yhdyskäytävän_osoite>" )
| |
|
| |
| Samalla tavalla voi myös säätää eth1:n, eth2:n jne.
| |
|
| |
| Verkkoyhteys otetaan automaattisesti käyttöön käynnistyksen yhteydessä komennolla
| |
| rc-update add net.eth0 default
| |
|
| |
| ===[[Debian]]===
| |
|
| |
| Verkkoasetukset löytyvät tiedostosta <tt>/etc/network/interfaces</tt>, jossa verkkoliityntä voi olla määriteltynä joko
| |
| kiinteästi:
| |
|
| |
| auto eth0
| |
| iface eth0 inet static
| |
| address 192.168.0.2
| |
| netmask 255.255.255.0
| |
| gateway 192.168.0.1
| |
|
| |
| tai dhcp:llä:
| |
|
| |
| auto eth0
| |
| iface eth0 inet dhcp
| |
|
| |
| Uudet asetukset voi ottaa saman tien käyttöön käynnistämällä koneen verkkopalvelut uudelleen <tt>/etc/init.d/networking restart</tt>.
| |
|
| |
| == Internet-yhteyden jako ==
| |
| Yhteyden jako tapahtuu [[NAT]]in avulla, ellei käytössä ole riittävästi julkisia IP-osoitteita. Useissa työpöytäkäyttöön suunnatuissa Linux-[[jakelut|jakeluissa]] on helppokäyttöiset asetusohjelmat Internet-yhteyden jakoa varten.
| |
|
| |
| Linux-koneen voi myös asettaa reitittimeksi ilman NAT-järjestelyä.
| |
|
| |
|
| ==Katso myös== | | ==Katso myös== |
| *[[Kahden oletusreitin käyttö]]
| | *[[Verkkoliitynnät monimutkaisemmin|Verkkoliitynnät ammattilaisten tarpeisiin]] |
| *[[Palomuurit]]
| |
| *[[Verkkoliitynnät monipuolisemmin|Verkkoliitynnät ammattilaisten tarpeisiin]] | |
| *[http://fi.wikibooks.org/wiki/Internet-yhteyden_jakaminen_Ubuntulla Internet-yhteyden jakaminen Ubuntulla]
| |
| | |
| [[Luokka:Verkko]]
| |
| [[Luokka:Ohjeet]]
| |