Ero sivun ”XFS” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(2 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''XFS''' on [[Silicon Graphics]]in kehittämä [[Journalointi|journaloiva]] tiedostojärjestelmä. Alun perin se kehitettiin yhtiön omaa [[wikipedia:fi:IRIX|IRIX]]-käyttöjärjestelmää varten. Vuonna 2000 se julkaistiin [[GPL]]-lisenssin alaisuudessa ja sisällytettiin Linuxin [[Kernel|ytimeen]] versiosta 2.4.25 alkaen. Nykyisin sitä tukevat käytännössä kaikki Linux-[[jakelu]]t ja myös mm. [[FreeBSD]].
'''XFS''' on [[Silicon Graphics]]in kehittämä [[Journalointi|journaloiva]] tiedostojärjestelmä. Alun perin se kehitettiin yhtiön omaa [[wikipedia:fi:IRIX|IRIX]]-käyttöjärjestelmää varten. Vuonna 2000 se julkaistiin [[GPL]]-lisenssin alaisuudessa ja sisällytettiin Linuxin [[Kernel|ytimeen]] versiosta 2.4.25 alkaen. Nykyisin sitä tukevat käytännössä kaikki Linux-[[jakelu]]t ja myös mm. [[FreeBSD]].


XFS on varsin toimiva tiedostojärjestelmä ja sen käyttöä kannattaa harkita varsinkin suurempien levyjen tapauksessa. Useamman teratavun levyn tarkistaminen fsck-työkalulla saattaa kestää tunteja [[ext4]]:llä ja vastaavilla, mutta XFS:llä se sujuu hetkessä. Huonona puolena XFS-tiedostojärjestelmää ei voi pienentää, ainoastaan suurentaa. [[LVM]] on XFS:lle erittäin hyvä pari.
XFS on varsin toimiva tiedostojärjestelmä ja sen käyttöä kannattaa harkita varsinkin suurempien levyjen tapauksessa. Huonona puolena XFS-tiedostojärjestelmää ei voi pienentää, ainoastaan suurentaa. [[LVM]] on XFS:lle erittäin hyvä pari.
 
{| class="wikitable"
|-
!
! 32-bit
! 64-bit
|-
| Tiedostojärjestelmän maksimikoko
| 16TB
| 18EB
|-
| Tiedoston maksimikoko
| 16TB
| 9EB
|}


==Käyttö==
==Käyttö==
{{Oikeudet}}
Alustetaan osio <tt>/dev/hdb1</tt> XFS-tiedostojärjestelmään:
Alustetaan osio <tt>/dev/hdb1</tt> XFS-tiedostojärjestelmään:
  # mkfs.xfs /dev/hdb1
  # mkfs.xfs /dev/hdb1
Rivi 10: Rivi 27:
  # [[mount]] /dev/hdb1 /mnt/xfs
  # [[mount]] /dev/hdb1 /mnt/xfs


===Koon kasvattaminen===
Tiedostojärjestelmän kokoa voidaan kasvattaa liitettynä, koko annetaan lohkoina:
# xfs_growfs /mnt/xfs -D koko
===Tiedostojärjestelmän korjaaminen===
Tiedostojärjestelmä voidaan korjata <tt>xfs_repair</tt> -komennolla:
# xfs_repair /dev/laite
Mikäli loki on viallinen, kannattaa yrittää liittää ja irrottaa tiedostojärjestelmä, minkä jälkeen yrittää korjata se uudelleen. Mikäli loki on korruptoitunut eikä edellinen auta, voidaan käyttää <tt>-L</tt> -valintaa, joka nollaa lokin. Tämä toimenpide saattaa kuitenkin aiheuttaa korruptoitumista ja johtaa datahäviöön.:
# xfs_repair -L /dev/laite
===Eheyttäminen===
Eheytetään XFS-osio (täytyy olla liitettynä):
Eheytetään XFS-osio (täytyy olla liitettynä):
  # xfs_fsr /mnt/xfs
  # xfs_fsr /mnt/xfs
===Jäädyttäminen===
Jäädyttämisellä tarkoitetaan tiedostojärjestelmän kirjoitusoperaatioiden pysäyttämistä siksi aikaa kun tiedostojärjestelmä on jäädytettynä. Jäätyneestä tiedostojärjestelmästä voidaan turvallisesti ottaa esimerkiksi varmuuskopio. Jäädytys tapahtuu <tt>xfs_freeze</tt> -komennolla <tt>-f</tt> -valitsimella:
# xfs_freeze -f /mnt/xfs
Tiedostojärjestelmä vapautetaan <tt>-u</tt> -valitsimella:
# xfs_freeze -u /mnt/xfs
Yritys kirjoittaa jäädytettyyn tiedostojärjestelmään jää odottamaan "sulatusta". Sen vuoksi esimerkiksi juureen tai /homeen liitetyn tiedostojärjestelmän jäädyttäminen saattaa jumitaa järjestelmän, joten harkintaa on käytettävä.


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==

Nykyinen versio 3. helmikuuta 2021 kello 16.27

XFS on Silicon Graphicsin kehittämä journaloiva tiedostojärjestelmä. Alun perin se kehitettiin yhtiön omaa IRIX-käyttöjärjestelmää varten. Vuonna 2000 se julkaistiin GPL-lisenssin alaisuudessa ja sisällytettiin Linuxin ytimeen versiosta 2.4.25 alkaen. Nykyisin sitä tukevat käytännössä kaikki Linux-jakelut ja myös mm. FreeBSD.

XFS on varsin toimiva tiedostojärjestelmä ja sen käyttöä kannattaa harkita varsinkin suurempien levyjen tapauksessa. Huonona puolena XFS-tiedostojärjestelmää ei voi pienentää, ainoastaan suurentaa. LVM on XFS:lle erittäin hyvä pari.

32-bit 64-bit
Tiedostojärjestelmän maksimikoko 16TB 18EB
Tiedoston maksimikoko 16TB 9EB

Käyttö[muokkaa]

Komennot, jotka alkavat $-merkillä suoritetaan tavallisena käyttäjänä ja komennot, jotka alkavat #-merkillä suoritetaan pääkäyttäjänä. Katso myös su, sudo ja doas.

Alustetaan osio /dev/hdb1 XFS-tiedostojärjestelmään:

# mkfs.xfs /dev/hdb1

Liitetään se hakemistoon /mnt/xfs

# mount /dev/hdb1 /mnt/xfs

Koon kasvattaminen[muokkaa]

Tiedostojärjestelmän kokoa voidaan kasvattaa liitettynä, koko annetaan lohkoina:

# xfs_growfs /mnt/xfs -D koko

Tiedostojärjestelmän korjaaminen[muokkaa]

Tiedostojärjestelmä voidaan korjata xfs_repair -komennolla:

# xfs_repair /dev/laite

Mikäli loki on viallinen, kannattaa yrittää liittää ja irrottaa tiedostojärjestelmä, minkä jälkeen yrittää korjata se uudelleen. Mikäli loki on korruptoitunut eikä edellinen auta, voidaan käyttää -L -valintaa, joka nollaa lokin. Tämä toimenpide saattaa kuitenkin aiheuttaa korruptoitumista ja johtaa datahäviöön.:

# xfs_repair -L /dev/laite

Eheyttäminen[muokkaa]

Eheytetään XFS-osio (täytyy olla liitettynä):

# xfs_fsr /mnt/xfs

Jäädyttäminen[muokkaa]

Jäädyttämisellä tarkoitetaan tiedostojärjestelmän kirjoitusoperaatioiden pysäyttämistä siksi aikaa kun tiedostojärjestelmä on jäädytettynä. Jäätyneestä tiedostojärjestelmästä voidaan turvallisesti ottaa esimerkiksi varmuuskopio. Jäädytys tapahtuu xfs_freeze -komennolla -f -valitsimella:

# xfs_freeze -f /mnt/xfs

Tiedostojärjestelmä vapautetaan -u -valitsimella:

# xfs_freeze -u /mnt/xfs

Yritys kirjoittaa jäädytettyyn tiedostojärjestelmään jää odottamaan "sulatusta". Sen vuoksi esimerkiksi juureen tai /homeen liitetyn tiedostojärjestelmän jäädyttäminen saattaa jumitaa järjestelmän, joten harkintaa on käytettävä.

Aiheesta muualla[muokkaa]

v  k  m
Linuxin tukemia tiedostojärjestelmiä
Btrfs | Ext2 | Ext3 | Ext4 | FAT | JFS | NFS | NTFS | ReiserFS | Reiser4 | SMB | SquashFS | XFS