Live-cd

Kohteesta Linux.fi
(Ohjattu sivulta Live-CD)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Live-cd on Linux-jakelu, joka käynnistyy suoraan cd-levyltä (myös DVD-, levyke- ja USB-muistipohjaisia on olemassa) eikä vaadi mitään asennusta. Jakelu ei myöskään koske koneen kiintolevyyn lainkaan ellei sitä erikseen haluta, joten mitään vaaraa tällaisen jakelun testaamisesta ei ole tietojen katoamisen tms. kannalta. Live-cd:itä on olemassa useaan eri käyttötarkoitukseen. Osa on tarkoitettu pidempiaikaiseen työpöytäkäyttöön, osa jonkin jakelun tai muun ohjelmiston esittely- ja testauskäyttöön sekä osa vaikkapa pelastuslevykäyttöön.

Nykyään monet jakelut on mahdollista asentaa myös live-cd:ltä käsin, eikä perinteistä asennusohjelmaa välttämättä edes ole tarjolla.

Hyvät puolet[muokkaa]

  • Aloittelijaystävällinen
  • Järjestelmää on vaikea rikkoa, ja vaikka se särkyisikin, niin uudelleenkäynnistys korjaa vahingot
  • Nopea käyttöönotto, ei vaadi asennusta
  • Paljon perusohjelmia mukana
  • Turvallinen tapa käyttää Internetiä hotellihuoneesta tai muusta ei-turvallisesta paikasta.

Huonot puolet[muokkaa]

  • Usein hitaampi kuin kiintolevylle asennettu versio
  • Kokoonpanoon tehdyt muutokset eivät tallennu mikäli käytössä ei ole live-cd:tä, joka tukee muutoksien tallentamista jollekin kirjoittamisen sallivalle medialle (esimerkiksi USB-muisti, kiintolevy, multisession-cd-levy)
  • Käynnistyy hitaasti
  • Ohjelmien asennus joskus vaikeaa
  • Päivitettävyys, ohjelmien poistaminen, päivitys (erityisesti tietoturvaan liittyvät versiopäivitykset), sekä tarvittaessa uusien (jakelun tukemattomien) ohjelmien asennus.

Live-cd:itä tarjoavia jakeluita[muokkaa]

Pelastuslevyt[muokkaa]

Live-cd:t ovat myös hyviä nk. pelastuslevyjä. Jos saa Linuxin tai käynnistyslataimen pahasti sekaisin, voit käynnistää live-cd:ltä, liittää tarvittavat osiot ja tehdä vaikkapa muutokset käynnistyslataimeen tai kääntää uuden ytimen. Ehkä tunnetuin pelastus-live-cd on SystemRescueCD.

Erityinen vaihtoehto on myös NT offline password editor, jolla voi muuttaa Windows NT-pohjaisten (NT, 2000, XP) Windowsien salasanoja jos ne ovat sattuneet unohtumaan.

Mikäli pelastettavan koneen luo ei itse pääse fyysisesti, mutta se on liitetty tai helposti liitettävissä verkkoon, on mahdollisuus käyttää etäpelastusta. Tällöin riittää että paikalla on joku joka osaa käynnistää koneen virtanapista ja asettaa cd:n cd-asemaan. Jos kone ei oletuksena käynnisty cd:ltä, jos cd pitää polttaa tai verkkojohto pitää kytkeä, henkilön pitää osata tarvittavat toimet. Varsinaisen pelastuksen voi kuitenkin hoitaa etätyönä. Pelastus-cd:nä voi käyttää vaikkapa mukautettua live-cd:tä, joka avaa tarvittavat palvelut etäkäyttöä varten ja muodostaa tarvittaessa palomuurin ohittavat tunnelit. Ubuntun live-CD:n mukauttaminen on eräs käytettävissä olevista vaihtoehdoista.

Etäylläpidettävän koneen voi myös liittää sarjakaapelilla toiseen koneeseen, johon pääsee verkon kautta. Asettamalla "pääte" konsoliksi pääsee verkon kautta korjaamaan myös sellaisia ongelmia, mitkä estävät verkon käytön ongelmakoneelta. Tällä menetelmällä ei yleensä tarvita ketään paikan päällä.

Tekninen toteutus[muokkaa]

Live-järjestelmien juurihakemisto sijaitsee yleensä levyllä erillisessä, tavallisesti SquashFS- tai Cramfs-tiedostojärjestelmän sisältävässä levykuvassa. Jotta juuritiedostojärjestelmään kirjoittaminen olisi mahdollista, liitetään tämä levykuva esimerkiksi aufs:n tai UnionFS:n avulla yhteen tmpfs:n kanssa, jolloin kaikki tiedostojärjestelmään tehdyt muutokset tallentuvat keskusmuistiin.

Jotkin live-jakelut mahdollistavat tmpfs:n sisällön tallentamisen sulkemisen yhteydessä esimerkiksi kiintolevylle, usb-muistille tai multisession-cd-levyn loppuun, jolloin järjestelmään tehdyt muutokset eivät häviä käynnistysten välillä.