Rekisteröitymätön käyttäjä
Ero sivun ”X Window System” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==X Window System== | ==X Window System== | ||
X Window | X Window Systemiä (lyh. [[X]] tai [[X11]]) eli X-ikkunointia pidetään yhtenä menestyneimmistä avoimen lähdekoodin projekteista. Siitä on muodostunut standardi Unix-sukuisten järjestelmien graafisena käyttöliittymänä. Joustavien verkko-ominaisuuksiensa ansiosta se tulee olemaan tulevaisuudessakin tärkeä osa järjestelmiä. Vältä käyttämästä joskus esiintynyttä nimitystä ”X Windows”. Alkuperäinen ikkunointijärjestelmä MIT:llä oli nimeltään W, ja seuraavasta versiosta tuli X, kun X on aakkosissa W:n jälkeen. | ||
==Historiaa== | ==Historiaa== | ||
Vuonna 1984 MIT:ssä käynnistettiin projekti nimeltä Athena. | Vuonna 1984 MIT:ssä käynnistettiin projekti nimeltä Athena. Projektin tavoitteena oli luoda eri valmistajien epäyhteensopivien työasemien välille verkon yli toimiva graafinen sovellusympäristö jota voitaisiin käyttää opetuksen tukena. | ||
Projektin tavoitteena oli luoda eri valmistajien epäyhteensopivien työasemien välille verkon yli toimiva graafinen sovellusympäristö jota voitaisiin käyttää opetuksen tukena. | |||
Projektissa syntyneellä sovelluksella voitiin ajaa paikallisia ohjelmia | Projektissa syntyneellä sovelluksella voitiin ajaa paikallisia ohjelmia sekä tarvittaessa myös etäresursseja toisilta koneilta. Näin syntyi ensimäinen aidosti järjestelmäriippumaton graafinen ympäristö. | ||
Kiinnostus yrityksissä X Window Systemiä kohtaan alkoi nousta 1986 vuoden tietämillä, ja lopulta vuonna 1988 | Kiinnostus yrityksissä X Window Systemiä kohtaan alkoi nousta 1986 vuoden tietämillä, ja lopulta vuonna 1988 [[MIT]] julkaisi siitä version 11 julkaisuversion 2 (X11R2). | ||
X Window Systemin kehitys siirtyi julkaisun myötä [http://www.xfree86.org X-konsortion] hallinnoimaksi projektiksi [[XFree86]]. | X Window Systemin kehitys siirtyi julkaisun myötä [http://www.xfree86.org X-konsortion] hallinnoimaksi projektiksi [[XFree86]]. Viimeisin X-konsortion julkaisuversio on 6 (X11R6), joka julkaistiin syyskuussa 1995. | ||
Viimeisin X-konsortion julkaisuversio on 6 (X11R6), joka julkaistiin syyskuussa 1995. | |||
Rivi 23: | Rivi 21: | ||
XFree86-projektin lisenssi vaihdettiin tammikuussa 2004 [[GPL]]-yhteensopimattomaksi, mikä johti projektin haarautumiseen. Tällöin (versio 4.4-rc2) siitä erosi [[X.Org]]-projekti, jonka käyttöön useimmat Linux-jakelijat ovat sittemmin siirtyneet. X.orgin kehitystä rahoittavat monet suuret yritykset kuten Sun Microsystems, Red Hat, SuSE ja Hewlett Packard. | XFree86-projektin lisenssi vaihdettiin tammikuussa 2004 [[GPL]]-yhteensopimattomaksi, mikä johti projektin haarautumiseen. Tällöin (versio 4.4-rc2) siitä erosi [[X.Org]]-projekti, jonka käyttöön useimmat Linux-jakelijat ovat sittemmin siirtyneet. X.orgin kehitystä rahoittavat monet suuret yritykset kuten Sun Microsystems, Red Hat, SuSE ja Hewlett Packard. | ||
X.Org:in kehitysversiossa on tehty laajennuksia alkuperäiseen versioon, kuten serveripuolen anti-aliasing fonteille, sekä [[IPv6]] tuki. | X.Org:in kehitysversiossa on tehty laajennuksia alkuperäiseen versioon, kuten serveripuolen anti-aliasing fonteille, sekä [[IPv6]]-tuki. | ||
XFree86-projektin kehitys jatkuu kaikesta huolimatta yhä aktiivisesti. | XFree86-projektin kehitys jatkuu kaikesta huolimatta yhä aktiivisesti. | ||
Rivi 30: | Rivi 28: | ||
==Rakenteelliset erot== | ==Rakenteelliset erot== | ||
X eroaa toteutukseltaan tavallisesta ikkunointijärjestelmästä. X suunniteltiin alunperin toimimaan verkossa, joten se toimii | X eroaa toteutukseltaan tavallisesta ikkunointijärjestelmästä. X suunniteltiin alunperin toimimaan verkossa, joten se toimii asiakas–palvelin-toteutuksella. Vastaavasti normaali lähestymistapa muilla ikkunointijärjestelmillä on luoda pelkkä standalone sovellus, jolla ikkunointi toteutetaan. Asiakas–palvelin-ajattelu saattaa tuntua hieman oudolta, sillä käyttäjän työpöytäkoneella ajettavaa ohjelmistoa, joka on kosketuksissa laitteiston kanssa sanotaan X-palvelimeksi, ja X:ssä toimivat ohjelmat ovat X-asiakkaita. | ||
X Window Systemin ja | X Window Systemin ja Unix-tyylisten järjestelmien rakenteen ansiosta vaikkapa seuraavanlainen tilanne on helppo toteuttaa: koneelta A käynnistetään ohjelma, niin että ohjelman ajettava tiedosto itsessään sijaitsee koneessa B, suoritus tehdään koneessa C, ja käytössä ovat koneen D näyttö, näppäimistö ja hiiri. | ||
== Katso myös == | == Katso myös == |