Ero sivun ”Debian GNU/Linux” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
148 merkkiä lisätty ,  2. joulukuuta 2006
Rivi 7: Rivi 7:
Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä kömpelöhkösti muotoiltu määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta).  
Debianin kehittäminen aloitettiin vuonna 1993 Ian Murdockin aloitteesta. Nimi Debian on yhdistelmä Murdockin ja hänen vaimonsa etunimistä (Debra & Ian), ja siihen liittyvä kömpelöhkösti muotoiltu määrite GNU/Linux tahtoo muistuttaa, että vaikka käyttöjärjestelmän ytimenä on [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux Linux], sen tarvitsemat työkalut on luotu [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU-hankkeessa] (sama pätee itse asiassa kaikkiin Linux-jakeluversioihin, mutta yleensä GNU:n merkitystä ei korosteta).  


Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, sillä tällä hetkellä Debian tukee virallisesti 11:tä erilaista laitteistoympäristöä.
Debian perustuu täysin vapaisiin ohjelmistoihin, joiden on vastattava [http://www.debian.org/social_contract#guidelines Debianin vapaiden ohjelmistojen ohjeiston] linjauksia. Varsinaisen jakelun (''main'') täydennykseksi Debian kuitenkin tarjoaa erillisissä osastoissa myös käyttöoikeuksiltaan rajoitetumpia ohjelmistopaketteja. Debiania kehitetään samanaikaisesti useammalle mikroprosessoriarkkitehtuurille kuin mitään muuta Linux-jakeluversiota, sillä tällä hetkellä Debian tukee virallisesti 11 erilaista laitteistoympäristöä.


Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 15 490 ohjelmistopakettia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista, sillä monet niistä on suunniteltu varsin erikoistuneita tarpeita varten. Vaikka jakelun koko pakettivalikoiman tallentamiseen tarvitaan 15 romppua (tai 2 DVD:tä), perusasennukseen tarvittaneen vain yksi tai kaksi ensimmäistä romppua, ja jos ne eivät sisällä kaikkia haluttuja paketteja, loput voi ladata netistä. Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa.
Suuri pakettivalikoima on Debianin vahvimpia puolia: tarjolla on yli 15 490 ohjelmistopakettia. Useimmat käyttäjät tarvitsevat tosin vain pientä osaa paketeista, sillä monet niistä on suunniteltu varsin erikoistuneita tarpeita varten. Vaikka jakelun koko pakettivalikoiman tallentamiseen tarvitaan 15 romppua (tai 2 DVD:tä), perusasennukseen tarvittaneen vain yksi tai kaksi ensimmäistä romppua, ja jos ne eivät sisällä kaikkia haluttuja paketteja, loput voi ladata netistä. Debianin voi asentaa myös lähes kokonaan netin kautta. Asennuksen käynnistämiseen tarvitaan vain pieni käynnistysmedia: CD, levyke tai USB-muisti. Suuren pakettimäärän hallitsemiseksi on kehitetty [[Apt]]-työkalu (''Advanced Package Tool''), jolla Debian-paketteja voi tarpeen mukaan ladata, päivittää tai poistaa.


Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''stable''), testattava (''testing'') ja epävakaa (''unstable''). Vakaita versioita julkaistaan erittäin harvoin, sillä suunnattoman pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia ehjän julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta varsinaisia uusia paketteja siihen ei lisätä. Uudet paketit sulautetaan testattavaan versioon, josta tulee aikanaan uusi vakaa versio. Yleensä testattavaakin versiota pidetään hyvin toimivana ja luotettavana, mutta sen käyttö saattaa aiheuttaa tietoturvariskin, koska siihen ei tehdä tietoturvapäivityksiä. Tietoturva-aukkojen korjaukset tulevat testattavaan versioon ainoastaan epävakaan version kautta ja vähintään kaksi viikkoa jäljessä. Epävakaata versiota käyttävät Debianin kehittäjät kokeillessaan uusia paketteja, ennen kuin ne hyväksytään testattavaan versioon, sekä tehokäyttäjät, jotka haluavat käyttää Debianissaan uusimpia ohjelmistopaketteja ja ovat siksi valmiita tinkimään järjestelmän vakaudesta.
Debianista on aina yhtäaikaisesti tarjolla kolme versiota: vakaa (''stable''), testattava (''testing'') ja epävakaa (''unstable''). Vakaita versioita julkaistaan erittäin harvoin, sillä suunnattoman pakettivalikoiman, laajan arkkitehtuurituen ja tiukkojen vakausvaatimusten takia ehjän julkaisun valmiiksi saattaminen on työlästä. Vakaaseen versioon julkaistaan jatkuvasti tietoturvapäivityksiä (jotka silloin tällöin kootaan eräänlaisiksi välijulkaisuiksi), mutta varsinaisia uusia paketteja siihen ei lisätä. Uudet paketit sulautetaan testattavaan versioon, josta tulee aikanaan uusi vakaa versio. Yleensä testattavaakin versiota pidetään hyvin toimivana ja luotettavana, mutta sen käyttö saattaa aiheuttaa tietoturvariskin, koska siihen ei tehdä tietoturvapäivityksiä. Tietoturva-aukkojen korjaukset tulevat testattavaan versioon ainoastaan epävakaan version kautta ja vähintään kaksi viikkoa jäljessä. Epävakaata versiota käyttävät Debianin kehittäjät kokeillessaan uusia paketteja, ennen kuin ne hyväksytään testattavaan versioon, sekä tehokäyttäjät, jotka haluavat käyttää Debianissaan uusimpia ohjelmistopaketteja ja ovat siksi valmiita tinkimään järjestelmän vakaudesta.
Rekisteröitymätön käyttäjä

Navigointivalikko