4 175
muokkausta
p (→Yleistä) |
|||
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Ubuntun perustajana on monimiljonääri Mark Shuttleworth, jonka omistamassa Canonical-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntulla on kuitenkin hyvin avoin kehitystapa, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on yrittänyt korostaa myös Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla Ubuntu-säätiön ([http://www.canonical.com/UbuntuFoundation]) jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin. | Ubuntun perustajana on monimiljonääri Mark Shuttleworth, jonka omistamassa Canonical-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntulla on kuitenkin hyvin avoin kehitystapa, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on yrittänyt korostaa myös Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla Ubuntu-säätiön ([http://www.canonical.com/UbuntuFoundation]) jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin. | ||
Perusasennuksessa asennetaan tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten [[Firefox]]-selain, [[OpenOffice.org]]-toimisto-ohjelmapaketti ja [[GIMP]]-kuvankäsittelyohjelma. Ubuntun asennukseen riittää yksi CD-levy, siinä missä useimmat muut työpöytäjakelut tarvitsevat useita CD:itä tai DVD:n. Ubuntun työpöytäympäristönä on oletuksena [[GNOME]]. Saatavilla on myös [[KDE]] | Perusasennuksessa asennetaan tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten [[Firefox]]-selain, [[OpenOffice.org]]-toimisto-ohjelmapaketti ja [[GIMP]]-kuvankäsittelyohjelma. Ubuntun asennukseen riittää yksi CD-levy, siinä missä useimmat muut työpöytäjakelut tarvitsevat useita CD:itä tai DVD:n. Ubuntun työpöytäympäristönä on oletuksena [[GNOME]]. Saatavilla on myös [[KDE]] ([[Kubuntu]] ja kevyempi [[Xfce]] ([[Xubuntu]]). Asennusohjelma on myös mahdollista käynnistää server-valitsimella ("palvelin"), jolloin ohjelma ei kysy teknisempiä kysymyksiä, mutta asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. | ||
Ubuntun ominaispiirteisiin kuuluu sen vakaiden versioiden ilmestymistahti. Uusia versioita julkaistaan noin puolen vuoden välein, huhtikuussa ja lokakuussa. Versionumerointi kuvastaa tätä, ensimerkiksi nykyinen 5.10 tarkoittaa vuoden 2005 lokakuussa julkaistua versiota. Ubuntu 6.06 LTS on eräänlainen merkkipaalu. Sen viimeistelyyn panostettiin normaalia enemmän (minkä vuoksi se myöhästyi pari kuukautta) ja sitä tullaan tietoturvapäivitysten osalta tukemaan työpöytäkäytössä 3 vuotta ja palvelinkäytössä 5 vuotta. Sen jälkeen on normaaliaikataulun mukaan julkaistu Ubuntu 6.10, jonka tukiaika on normaali 18 kk. Ubuntu 6.06 LTS on etenkin palvelimiin suositeltavampi ja vakaampi vaihtoehto, kun taas Ubuntu 6.10 tarjoaa työasemakäyttöön tuoreimpia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusimmille laitteille. | Ubuntun ominaispiirteisiin kuuluu sen vakaiden versioiden ilmestymistahti. Uusia versioita julkaistaan noin puolen vuoden välein, huhtikuussa ja lokakuussa. Versionumerointi kuvastaa tätä, ensimerkiksi nykyinen 5.10 tarkoittaa vuoden 2005 lokakuussa julkaistua versiota. Ubuntu 6.06 LTS on eräänlainen merkkipaalu. Sen viimeistelyyn panostettiin normaalia enemmän (minkä vuoksi se myöhästyi pari kuukautta) ja sitä tullaan tietoturvapäivitysten osalta tukemaan työpöytäkäytössä 3 vuotta ja palvelinkäytössä 5 vuotta. Sen jälkeen on normaaliaikataulun mukaan julkaistu Ubuntu 6.10, jonka tukiaika on normaali 18 kk. Ubuntu 6.06 LTS on etenkin palvelimiin suositeltavampi ja vakaampi vaihtoehto, kun taas Ubuntu 6.10 tarjoaa työasemakäyttöön tuoreimpia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusimmille laitteille. |