4 175
muokkausta
Ero sivun ”Ubuntu” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
kuva shipit-levyistä, shipitistä vähän asiaa, wikitystä
p (→Englanniksi: kh) |
(kuva shipit-levyistä, shipitistä vähän asiaa, wikitystä) |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
Ubuntu on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka kehitys painottuu erityisesti työpöytäkäytön yksinkertaistamiseen. Se on tällä hetkellä varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa ylivoimaisesti suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa "ihmiseltä ihmiselle" [http://en.wikipedia.org/wiki/Ubuntu_(ideology)]. | Ubuntu on [[Debian GNU/Linux]] -pohjainen [[Jakelut|jakelu]], jonka kehitys painottuu erityisesti työpöytäkäytön yksinkertaistamiseen. Se on tällä hetkellä varsinkin aloittelevien käyttäjien keskuudessa ylivoimaisesti suosituin Linux-jakelu. Ubuntu on bantunkielinen sana joka voidaan suomentaa "ihmiseltä ihmiselle" [http://en.wikipedia.org/wiki/Ubuntu_(ideology)]. | ||
Ubuntun perustajana on monimiljonääri Mark Shuttleworth, jonka omistamassa Canonical-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on yrittänyt korostaa myös Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla | Ubuntun perustajana on monimiljonääri Mark Shuttleworth, jonka omistamassa Canonical-yrityksessä tehdään Ubuntun pääkehitys. Ubuntua kehitetään kuitenkin normaalien avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, ja esimerkiksi suunnitteluun, toteuttamiseen, käännöksiin ja virheraportointeihin voivat kaikki osallistua. Shuttleworth on yrittänyt korostaa myös Ubuntun riippumattomuutta ja avoimuutta perustamalla 10 miljoonalla dollarilla [http://www.canonical.com/UbuntuFoundation Ubuntu-säätiön], jonka on tarkoitus varmistaa Ubuntun kehitys jatkossakin. | ||
Perusasennuksessa asennetaan tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten [[Firefox]]-selain, [[OpenOffice.org]]-toimisto-ohjelmapaketti ja [[GIMP]]-kuvankäsittelyohjelma. Ubuntua jaellaan yhdellä CD- tai DVD-levyllä, kun useimmat muut työpöytäjakelut tarvitsevat kolmesta viiteen cd:tä. Ubuntun cd-versiossa on mukana vain [[GNOME]]-[[työpöytäympäristö]], mutta esimerkiksi [[KDE]]:n voi asentaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] kautta. KDE:n saa suoraan cd:llä asentamalla Ubuntun KDE:lle mukautetun rinnakkaisversion [[Kubuntu]]n. Myös kevyeen [[Xfce]]-työpöytäympäristöön pohjautuva [[Xubuntu]] on saatavilla. Yhdellä CD:llä jaettavaan versioon ei mahdu täydellistä suomen kielen tukea, mutta sen voi valita ladattavaksi netistä joko asennuksen aikana tai myöhemmin Kieliasetukset-valikon kautta. Sen saa myös asentamalla paketin ''language-support-fi''. Ubuntun asennusohjelma on mahdollista käynnistää server-valitsimella ("palvelin"), jolloin se asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. | Perusasennuksessa asennetaan tyypillisen työpöytäkäyttäjän tarvitsemia ohjelmia, kuten [[Firefox]]-selain, [[OpenOffice.org]]-toimisto-ohjelmapaketti ja [[GIMP]]-kuvankäsittelyohjelma. Ubuntua jaellaan yhdellä CD- tai DVD-levyllä, kun useimmat muut työpöytäjakelut tarvitsevat kolmesta viiteen cd:tä. Ubuntun cd-versiossa on mukana vain [[GNOME]]-[[työpöytäympäristö]], mutta esimerkiksi [[KDE]]:n voi asentaa [[Paketinhallintajärjestelmä|paketinhallinnan]] kautta. KDE:n saa suoraan cd:llä asentamalla Ubuntun KDE:lle mukautetun rinnakkaisversion [[Kubuntu]]n. Myös kevyeen [[Xfce]]-työpöytäympäristöön pohjautuva [[Xubuntu]] on saatavilla. Yhdellä CD:llä jaettavaan versioon ei mahdu täydellistä suomen kielen tukea, mutta sen voi valita ladattavaksi netistä joko asennuksen aikana tai myöhemmin Kieliasetukset-valikon kautta. Sen saa myös asentamalla paketin ''language-support-fi''. Ubuntun asennusohjelma on mahdollista käynnistää server-valitsimella ("palvelin"), jolloin se asentaa vain järjestelmän toiminnan kannalta välttämättömän perusasennuksen ilman graafista käyttöliittymää. | ||
Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan noin puolen vuoden välein, yleensä huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 5.10 tarkoittaa vuoden 2005 lokakuussa julkaistua versiota. Versio 6.06 LTS (long time support) on ollut Ubuntulle eräänlainen merkkipaalu. Sen viimeistelyyn panostettiin normaalia enemmän (minkä vuoksi se myöhästyi pari kuukautta) ja sitä tullaan tietoturvapäivitysten osalta tukemaan työpöytäkäytössä 3 vuotta ja palvelinkäytössä 5 vuotta. Sen jälkeen on normaaliaikataulun mukaan julkaistu Ubuntu 6.10, | Uusia versioita Ubuntusta julkaistaan noin puolen vuoden välein, yleensä huhtikuussa ja lokakuussa. Ubuntun versionumerosta näkee julkaisuajankohdan, esimerkiksi 5.10 tarkoittaa vuoden 2005 lokakuussa julkaistua versiota. Versio 6.06 LTS (long time support) on ollut Ubuntulle eräänlainen merkkipaalu. Sen viimeistelyyn panostettiin normaalia enemmän (minkä vuoksi se myöhästyi pari kuukautta) ja sitä tullaan tietoturvapäivitysten osalta tukemaan työpöytäkäytössä 3 vuotta ja palvelinkäytössä 5 vuotta. Sen jälkeen on normaaliaikataulun mukaan julkaistu Ubuntu 6.10 ja Ubuntu 7.04, joiden tukiaika on normaali 18 kk. Versiota 6.06 LTS suositellaan erityisesti palvelimiin ja muihin vakautta vaativiin järjestelmiin, kun taas Ubuntu 7.04 tarjoaa työasemakäyttöön tuoreimpia ohjelmistoversioita ja parempaa laitetukea uusimmille laitteille. Ubuntun versioihin tulee tukiaikana pääasiassa vain bugikorjauspäivityksiä, joten uusimpia ohjelmaversioita saadakseen on käytettävä joko [[Epäviralliset pakettilähteet|epävirallisia asennuslähteitä]] tai päivitettävä jakelu uusimpaan versioon. | ||
[[Kuva:Ubuntuja.jpg|250px|right|thumb|Shipitin Ubuntu 7.04 -levyjä]] | |||
[http://shipit.ubuntu.com Shipit]-palvelun kautta on mahdollista tilata ilman postikuluja uusimman Ubuntun levyjä. Toimitusaika Suomeen on yleensä 2-5 viikkoa. | |||
Ubuntun virallisella Suomen-käyttäjäyhdistyksellä ([http://www.ubuntu-fi.org Ubuntu Suomi]) on omat kotisivut, wiki ja avoimet keskustelualueet. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntua käsitteleviä suomenkielisiä [[IRC]]-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode, Ubuntu Suomen virallinen kanava), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet). | Ubuntun virallisella Suomen-käyttäjäyhdistyksellä ([http://www.ubuntu-fi.org Ubuntu Suomi]) on omat kotisivut, wiki ja avoimet keskustelualueet. Sivuilta löytyvät myös mm. asennusopas ja kääntämiseen liittyvää ohjeistusta. Ubuntua käsitteleviä suomenkielisiä [[IRC]]-kanavia ovat ainakin #ubuntu-fi (Freenode, Ubuntu Suomen virallinen kanava), #ubuntu.fi (IRCnet), #ubuntu.fi (Quakenet) ja !kubuntu.fi (IRCnet). | ||
| Rivi 29: | Rivi 32: | ||
* [http://ubuntuguide.org/wiki/Ubuntu_dapper_fi UbuntuGuide 6.06 suomeksi] | * [http://ubuntuguide.org/wiki/Ubuntu_dapper_fi UbuntuGuide 6.06 suomeksi] | ||
* [http://devnet.fi/~inf/w/ Ubuntu.fi-IRC-kanavan wiki] | * [http://devnet.fi/~inf/w/ Ubuntu.fi-IRC-kanavan wiki] | ||
* [http://www.ubuntu.com/support/marketplace/europe | * [http://www.ubuntu.com/support/marketplace/europe Maksullisia tukipalveluja tarjoavat yritykset] Suomessa, mm: | ||
** [http://www.ubuntu.fi/ Osuuskunta Sangen suomenkielinen esittely- ja tukisivusto] | ** [http://www.ubuntu.fi/ Osuuskunta Sangen suomenkielinen esittely- ja tukisivusto] | ||