Ero sivun ”Sarjaterminaali” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p
ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa |
Pb (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
==Johdanto== | ==Johdanto== | ||
===Mikä on sarjaterminaali?=== | ===Mikä on sarjaterminaali?=== | ||
Sarjaterminaali on fyysinen laite, jossa on näyttö ja näppäimistö, ja se kytkeytyy tietokoneeseen sarjaliitännällä. Nykyään tutumpi käsite lienee | Sarjaterminaali on fyysinen laite, jossa on näyttö ja näppäimistö, ja se kytkeytyy tietokoneeseen sarjaliitännällä. Nykyään tutumpi käsite lienee [[terminaaliemulaattori]] X Window Systemin alla, kuten esimerkiksi [[xterm]]. Sarjaterminaali toimii kuten terminaaliemulaattori: se näyttää tekstiä ja sen kautta voi syöttää tekstiä. Perinteiset sarjaterminaalit eli päätteet eivät ole tietokoneita siinä mielessä, että niissä ei ajeta varsinaisia ohjelmia. Ne toimivat vain käyttöliittymänä oikeaan (keskus)tietokoneeseen. Tietokoneella voidaan emuloida sarjaterminaalia sopivalla ohjelmistolla, esimerkiksi DOSissa pyörivällä Telix:llä tai Windowsin HyperTerminalilla. | ||
===Mitä hyötyä sarjaterminaalista voisi nykyään olla?=== | ===Mitä hyötyä sarjaterminaalista voisi nykyään olla?=== | ||
| Rivi 10: | Rivi 10: | ||
Tilanne on toinen, jos itse [[kernel|ydin]] kaatuu. Kaatuessaan ydin jotain tapahtuneesta ja nämä tiedot olisi tietysti hyvä saada muistiin, mutta koska ydin on jo nurin, ei niiden tallentaminen yleensä onnistu muuten kuin kynällä paperille. Toisaalta lähes aina myös X on ollut käynnissä, joten ilmoitukset eivät edes näy. Kernel voi tulostaa ilmoituksensa myös sarjaporttiin, jolloin ne näkyvät sarjaterminaalissa. Jos sarjaterminaali onkin tavallinen PC, voi terminaaliemulaattorista tallentaa näkymän suoraan tiedostoon. | Tilanne on toinen, jos itse [[kernel|ydin]] kaatuu. Kaatuessaan ydin jotain tapahtuneesta ja nämä tiedot olisi tietysti hyvä saada muistiin, mutta koska ydin on jo nurin, ei niiden tallentaminen yleensä onnistu muuten kuin kynällä paperille. Toisaalta lähes aina myös X on ollut käynnissä, joten ilmoitukset eivät edes näy. Kernel voi tulostaa ilmoituksensa myös sarjaporttiin, jolloin ne näkyvät sarjaterminaalissa. Jos sarjaterminaali onkin tavallinen PC, voi terminaaliemulaattorista tallentaa näkymän suoraan tiedostoon. | ||
Paitsi, että ydin voi tulostaa esimerkiksi käynnistymistekstinsä sarjaterminaaliin, myös käynnistyslataimet [[Lilo]] ja [[Grub]] osaavat tarvittaessa käyttää sitä. Monet palvelimiksi tarkoitetut ei-PC koneet tukevat sarjaterminaalia jo käynnistyksen alusta (BIOSista) lähtien. | Paitsi, että ydin voi tulostaa esimerkiksi käynnistymistekstinsä sarjaterminaaliin, myös [[käynnistyslatain|käynnistyslataimet]] [[Lilo]] ja [[Grub]] osaavat tarvittaessa käyttää sitä. Monet palvelimiksi tarkoitetut ei-PC koneet tukevat sarjaterminaalia jo käynnistyksen alusta (BIOSista) lähtien. | ||
==Sarjaterminaalin asentaminen== | ==Sarjaterminaalin asentaminen== | ||
===Ensimmäinen yhteys=== | ===Ensimmäinen yhteys=== | ||
Oletetaan, että sarjaterminaalin virkaa toimittaa vanha PC-kone. Rautavaatimuksina on sarjaportit molemmissa tietokoneissa ja nollamodeemikaapeli. Nollamodeemikaapelin rakennusohjeet löytyvät mm. [http://www.iki.fi/pq/nullmodem.html täältä]. Täysin kytketty kaapeli ei ole välttämätön, GND, TxD ja RxD kytkennöillä eli kolmella johtimella pärjää. | Oletetaan, että sarjaterminaalin virkaa toimittaa vanha PC-kone. Rautavaatimuksina on sarjaportit molemmissa tietokoneissa ja nollamodeemikaapeli. Nollamodeemikaapelin rakennusohjeet löytyvät mm. [http://www.iki.fi/pq/nullmodem.html täältä]. Täysin kytketty kaapeli ei ole välttämätön, GND-, TxD- ja RxD-kytkennöillä eli kolmella johtimella pärjää. | ||
Sarjaterminaalina toimivaan tietokoneeseen tarvitaan käyttöjärjestelmä ja terminaaliemulaattori, joka osaa jutella suoraan sarjaporttiin, esimerkiksi DOS ja Telix. Linux-koneessa, jota kutsutaan lopputekstin ajan palvelimeksi, on tarvittavat ohjelmistot luultavasti jo asennettu. | Sarjaterminaalina toimivaan tietokoneeseen tarvitaan käyttöjärjestelmä ja terminaaliemulaattori, joka osaa jutella suoraan sarjaporttiin, esimerkiksi DOS ja Telix. Linux-koneessa, jota kutsutaan lopputekstin ajan palvelimeksi, on tarvittavat ohjelmistot luultavasti jo asennettu. | ||
Kaapeli kiinni ja koneet käyntiin. Käytetään vaikkapa [[agetty]]ä hoitamaan kirjautumiskehote sarjaterminaalille. Jotta saadaan hieno kehote, luodaan palvelimelle tiedosto <tt>/etc/issue.serial</tt> ja kirjoitetaan siihen: | Kaapeli kiinni ja koneet käyntiin. Käytetään vaikkapa [[agetty]]ä hoitamaan kirjautumiskehote sarjaterminaalille. Jotta saadaan hieno kehote, luodaan palvelimelle tiedosto <tt>/etc/[[issue-tiedosto|issue]].serial</tt> ja kirjoitetaan siihen: | ||
This is \n (\s \m \r) \t | This is \n (\s \m \r) \t | ||
Connected on \l at \b bps | Connected on \l at \b bps | ||
| Rivi 27: | Rivi 27: | ||
*<tt>-L</tt> Ei käytetä kantosignaalia, kuten modeemien kanssa, vaan yhteys on aina auki | *<tt>-L</tt> Ei käytetä kantosignaalia, kuten modeemien kanssa, vaan yhteys on aina auki | ||
*<tt>-f /etc/issue.serial</tt> Käytetään edellä kirjoitettua kehotetta. | *<tt>-f /etc/issue.serial</tt> Käytetään edellä kirjoitettua kehotetta. | ||
*<tt>9600</tt> Yhteyden | *<tt>9600</tt> Yhteyden baudimäärä (signaalin muutosten määrä sekunnissa). Mahdollisia lukemia ovat mm. 115200, 57600, 38400, 19200, 9600 ja 4800. | ||
*<tt>tts/0</tt> Sarjaportin laitetiedoston nimi ilman /dev/ -alkua. Esimerkki voisi olla myös ttyS0. | *<tt>tts/0</tt> Sarjaportin laitetiedoston nimi ilman <tt>/dev/</tt>-alkua. Esimerkki voisi olla myös </tt>ttyS0</tt>. | ||
*<tt>ansi</tt> Sarjaporttiin kytketyn terminaalin tyyppi. ansi tarkoittaa, että sarjaterminaali käyttää ANSI-komentoja. | *<tt>ansi</tt> Sarjaporttiin kytketyn terminaalin [[terminaalityyppi|tyyppi]]. ansi tarkoittaa, että sarjaterminaali käyttää ANSI-komentoja. | ||
Seuraavaksi sarjaterminaalikoneessa käynnistetään Telix | Seuraavaksi sarjaterminaalikoneessa käynnistetään Telix. Sen asetuksiin asetetaan sama yhteyden nopeus kuin edellä, 8 databittiä, parity none ja stop-bittejä 1. Vuonohjaus pitää olla XON/XOFF (tästä lisää lopuksi) ja terminaaliemulaation tyypiksi pitää laittaa samainen ansi. Enterin painalluksella ruudulle pitäisi valua sisäänkirjautumiskehote. Sisäänkirjautuminen ei tosin onnistu, ellei agettyä ajeta pääkäyttäjän oikeuksin. | ||
Jos terminaalin ruudulle tulee sotkua, pitää yhteysasetukset tarkistaa. Todennäköisesti yhteyden nopeus ei täsmää. | Jos terminaalin ruudulle tulee sotkua, pitää yhteysasetukset tarkistaa. Todennäköisesti yhteyden nopeus ei täsmää. | ||
===Kirjautumiskehote pysyväksi=== | ===Kirjautumiskehote pysyväksi=== | ||
Edellä kuvatulla tavalla sarjaterminaalin kautta voi kirjautua kerran, sen jälkeen agetty pitää käynnistää uudelleen. Sama koskee myös | Edellä kuvatulla tavalla sarjaterminaalin kautta voi kirjautua kerran, sen jälkeen agetty pitää käynnistää uudelleen. Sama koskee myös [[virtuaalikonsoli]]in kirjautumista, joten hoidetaan ongelma samalla tavalla kuin se on ratkaistu virtuaalikonsolien kanssa. Muokataan tiedostoa <tt>/etc/[[inittab]]</tt>, joka on yksi järjestelmän kriittisimpiä [[asetustiedosto]]ja. Sieltä löytyy liuta rivejä tyyliin: | ||
c1:12345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty1 linux | c1:12345:respawn:/sbin/agetty 38400 tty1 linux | ||
Ne luovat kirjautumiskehotteet virtuaalikonsoleihin. Lisätään loppuun rivi: | Ne luovat kirjautumiskehotteet virtuaalikonsoleihin. Lisätään loppuun rivi: | ||
| Rivi 55: | Rivi 55: | ||
Toinen tapa on käyttää erillisiä johtimia vuonohjaukseen. Näitä RS-232 sarjaportista löytyy kaksi paria: CTS/RTS ja DSR/DTR. | Toinen tapa on käyttää erillisiä johtimia vuonohjaukseen. Näitä RS-232 sarjaportista löytyy kaksi paria: CTS/RTS ja DSR/DTR. | ||
==Katso myös== | |||
*[[Terminaaliemulaattori]] | |||
*[[Konsoli]] | |||
*[[Virtuaalikonsoli]] | |||
[[Luokka:Järjestelmä]] | [[Luokka:Järjestelmä]] | ||