Ero sivun ”Jakelu” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Lisätty tietoa jakeluversion rakenteesta, kerneli + käyttöjärjestelmä + ohjelmat
(Lisätty tietoa jakeluversion rakenteesta, kerneli + käyttöjärjestelmä + ohjelmat) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Alunperin Linux | Alunperin [http://fi.wikipedia.org/wiki/Gnu/linux GNU/Linux] käyttäjillä oli tapana asentaa [[Ohjelmien_asentaminen | kääntämällä]] itse [http://fi.wikipedia.org/wiki/Linux_(ydin) Linux-kerneli/ydin] ja sen päälle [http://fi.wikipedia.org/wiki/GNU GNU projektin] kehittämiä [http://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttöjärjestelmä käyttöjärjestelmän] työkaluja eli kirjastoja ja apuohjelmia, joista yhdessä koostui GNU/Linux käyttöjärjestelmä (eli tuttavallisemmin pelkkä ”Linux”). Tämän käyttöjärjestelmän päälle voitiin asentaa haluttuja ohjelmia. | ||
Jo pitkään on ollut vaihtoehtona, että joku kolmas osapuoli paketoi GNU/Linuxin valmiiksi kokonaisuudeksi (nopeuttamaan käyttöönottoa) eri tarkoituksia varten, joita kutsutaan: | |||
*jakeluksi | |||
*levitysversioksi | |||
*levityspaketiksi | |||
*tai tuttavallisemmin "distroksi" (engl. Distribution). | |||
Työpöytäkäyttöön tarkoitetussa levityspaketeissa valitaan [http://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttöjärjestelmä GNU/Linux käyttöjärjestelmän] lisäksi mukaan yksi tai useampi [http://fi.wikipedia.org/wiki/Graafinen_käyttöliittymä graafinen käyttöliittymä], joko yleisistä työpöytäympäristöistä kuten [[KDE]], [[Gnome]], [[XFCE]] tai pelkkä [[ikkunointimanageri]] kuten: [[Blackbox]], [[IceWM]], [[Windomaker]] jne. | |||
Usein levityspaketissa on mukana myös erilaisia ohjelmia jotka mahdollistavat tietokoneen käytön erilaisissa tehtävissä. Esimerkiksi mukaan on voitu valita eri ohjelmia eri tarkoituksia varten, tässä muutamia esimerkkejä: | |||
*Toimistokäyttöön: OpenOffice.org, Koffice, Abiword, Gnumeric. | |||
*Graafiseen työhön: Gimp, Inkscape, Krita, Scribus, Gwenview. | |||
*Multimedian toistamiseen: Kaffeine, Totem, Banshee, Amarok. | |||
[[Palvelin | Palvelinkäyttöön]] tarkoitetuissa levityspaketeissa valitaan GNU/Linux [http://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttöjärjestelmä käyttöjärjestelmän] lisäksi eri palveluita tarjoavia palvelinohjelmia mukaan kuten: | |||
*(S)FTP-palvelin | |||
*HTTP/WWW-palvelin | |||
*SSH-palvelin | |||
*Sähköpostipalvelin | |||
Yleensä palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketissa nämä palvelut ovat päällä oletuksena mikä tarkoittaa että käyttäjän täytyy myös omata perustiedot miten [[Palomuuri | suojata]] palvelimensa ja huolehtia sen [[Tietoturva | tietoturvasta]]. Palvelinkäyttöön tarkoitetuissa levityspaketissa ei usein tule oletuksena graafista käyttöliittymää mukana kuten työpöytäkäyttöön tarkoitetuissa, vaan järjestelmää hallitaan usein [[Komentorivin_perusteet | komentorivi-pohjaisella]] [http://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttöliittymä käyttöliittymällä] itse tietokoneella tai asiakaskoneella [[Ssh | SSH]] kautta. Mikään ei kuitenkaan estä asentamasta palvelimelle graafista käyttöliittymää tai muita ohjelmia. Myös muutos on toisinpäin mahdollinen eli työpöytäkäyttöön tarkoitettuun levityspakettiin voidaan asentaa palvelinohjelmia. | |||
Monet levityspaketit ovat johdannaisia toisistaan. Vanhimpia jakeluita ovat [[Slackware]], [[Debian]] ja [[Red Hat]]. Esimerkiksi Debian GNU/Linux pohjalle rakentuu nykyään melkoinen määrä uusia levityspaketteja: Knoppix, Linspire, Mepis, Ubuntu, jne. | |||
Red Hatin yksityiskäyttäjille ja harrastajille suunnattu jakelu on nykyään Fedora (aikaisemmin Fedora Core), kaupallinen versio on nimeltään ”Red Hat Enterprise Linux” jota myydään yrityksille. Red Hatin kaupallisesta versiosta on olemassa CentOS jakeluversion, joka tarjoaa 100% binääriyhteensopivuuden kaupallisen jakeluversion kanssa, mutta ilman kaupallista tukea. | |||
Jakeluversiot keskenään ovat yhteensopivia, mikä tarkoittaa että eri jakeluversioissa olevien ohjelmien asentaminen toisiin jakeluversioihin on mahdollista, vähintään [[Lähdekoodi | lähdekoodista]] [[Ohjelmien_asentaminen |asentamalla]] eli [[Ohjelmien_asentaminen | "kääntämällä"]]. | |||
Jakeluversioiden erot löytyvät pääasiassa asennustavassa sekä mukana tulevissa graafisissa hallintatyökaluissa, kuten esimerkiksi Novellin (Open)SUSE:n ”Yast” ja Mandrivan ”MCC” -välillä. Asetuksien muutokset mitä käyttäjä tekee eri jakeluversioiden omilla hallintatyökaluilla, voidaan myös vähintään tehdä muissa jakeluversioissa, käyttämällä tekstieditoria. Kaikki asetukset tallennetaan GNU/Linux käyttöjärjestelmässä tavallisiin tekstitiedostoihin joiden sijainnit ovat yleensä samoissa paikoissa jakeluversiosta riippumatta. Tällä tavoin itse GNU/Linuxin periaatteet ymmärtämällä, käyttäjä voi hallita kaikkia distroja. | |||
==[[:Luokka:Jakelut|Eri jakeluita]]== | ==[[:Luokka:Jakelut|Eri jakeluita]]== | ||
| Rivi 22: | Rivi 48: | ||
== Minkä Linux levityspaketin valitsisin? == | == Minkä Linux levityspaketin valitsisin? == | ||
Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista myös omista | Tähän erittäin usein kysyttyyn kysymykseen on erittäin vaikea vastata hyvin. "Oikea" vastaus riippuu paitsi omista tarpeista myös omista taidoista ja kiinnostuksesta. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus? | ||
taidoista ja kiinnostuksesta. Haluaako kysyjä keskittyä koneen käyttämiseen vai onko kone itsessään harrastus? | |||
Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[SuSE]]n, [[Mandriva]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat lähinnä edistyneempien käyttäjien suosiossa. | Esimerkiksi mahdollisimman helppoa ja aloittelijaystävällistä jakelua etsivät kääntyvät usein [[SuSE]]n, [[Mandriva]]n tai [[Ubuntu]]n pariin. Toisaalta vaikkapa [[Gentoo]] ja [[Slackware]] ovat lähinnä edistyneempien käyttäjien suosiossa. | ||
===Vaihtoehto 1=== | ===Vaihtoehto 1=== | ||
Valitse sama | Valitse sama jakeluversio, joka Linuxia taitavalla kaverillasikin on. | ||
Kun valitset saman levityspaketin, jota kaverisikin käyttää, saat helpoimmin apua ongelmatilanteissa. Kaverisi on saattanut jo törmätä ongelmaan, jonka kanssa painiskelet ja pystyy auttamaan sinua. Toisaalta, jos hänen koneessaan jokin ohjelma toimii, joka sinulla ei, niin voit saada osviittaa tutkimalla miten hänen kokonpanonsa eroaa omastasi. Lähituen saaminen Linux-ongelmissa on varmasti yksi tärkeimpiä valintaperusteita levityspaketille. | Kun valitset saman levityspaketin, jota kaverisikin käyttää, saat helpoimmin apua ongelmatilanteissa. Kaverisi on saattanut jo törmätä ongelmaan, jonka kanssa painiskelet ja pystyy auttamaan sinua. Toisaalta, jos hänen koneessaan jokin ohjelma toimii, joka sinulla ei, niin voit saada osviittaa tutkimalla miten hänen kokonpanonsa eroaa omastasi. Lähituen saaminen Linux-ongelmissa on varmasti yksi tärkeimpiä valintaperusteita levityspaketille. | ||
===Vaihtoehto 2=== | ===Vaihtoehto 2=== | ||
Valitse jokin yleinen | Valitse jokin yleinen jakelu. | ||
Yleisiä | Yleisiä jakeluversioita ovat [[SuSE]], [[Mandriva]], [[Fedora]], [[Debian]], [[Ubuntu]], [[Gentoo]] ja [[Slackware]]. Kaikille näistä on omia dedikoituja web-sivustoja ja koska kyseisiä levityspaketteja käytetään Suomessa paljolti, voit suhteellisen pian saada vastauksen näitä versioita käyttäviltä henkilöiltä, mikäli ongelmasi ei ole todella harvinainen. | ||
Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia. | Ensiksi kannattaa tutustua levityspaketin toimittajan omiin web-sivuihin ja etsiä sieltä Errata, Support tai QA -osioita, joissa käsitellään jakeluversioon liittyviä ongelmia. | ||
| Rivi 42: | Rivi 67: | ||
Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana. | Hanki levityspaketti jonkin Linux-alkeiskirjan mukana. | ||
Levityspaketin hankkiminen jonkin Linux-lähdeteoksen kanssa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto. Näin voit tutustua uuden järjestelmäsi toimintaan etukäteen rauhassa lukemalla ja kokeilla kirjan ohjeita sen jälkeen käytännössä. Kirjan ja asennusromppuja on saatavissa myös kirjastosta ilman korvausta. | |||
Huom. Mikäli hankit kokeiltavaksi kovin vanhan | Huom. Mikäli hankit kokeiltavaksi kovin vanhan jakeluversion, niin sitä ei kannata enää kytkeä suoraan Internetiin ilman välissä olevaa [[Palomuuri | palomuuria]] tietomurtojen riskin vuoksi. Lisäksi kannattaa muistaa, ettei vanha jakeluversio välttämättä anna todenmukaista kuvaa nyky-Linuxista; Linux-ohjelmistoihin on vuosittain tehty monia varsinkin aloittelevien käyttöä helpottavia parannuksia. | ||
===Vaihtoehto 4=== | ===Vaihtoehto 4=== | ||
| Rivi 57: | Rivi 82: | ||
Jos tällainen levityspaketti toimii ja tuntuu hyvältä, sen voi joko asentaa kovalevylle tai hakea verkosta varsinaisen kovalevylle asennettavan version. Kun levityspaketin vielä polttaa CD-RW-levyille, voi levyn kierrättää seuraavan levityspaketin käyttöön, mikäli ei pidä ensimmäisestä kokeilemastaan. | Jos tällainen levityspaketti toimii ja tuntuu hyvältä, sen voi joko asentaa kovalevylle tai hakea verkosta varsinaisen kovalevylle asennettavan version. Kun levityspaketin vielä polttaa CD-RW-levyille, voi levyn kierrättää seuraavan levityspaketin käyttöön, mikäli ei pidä ensimmäisestä kokeilemastaan. | ||
Luonnollinen jatke Live-CD:lle on luonnollisestikin Live-DVD, jolle mahtuu jo hyvinkin kattava työpöytäympäristö. Ikävä kyllä näiden saatavuus netistä | Luonnollinen jatke Live-CD:lle on luonnollisestikin Live-DVD, jolle mahtuu jo hyvinkin kattava työpöytäympäristö. Ikävä kyllä näiden saatavuus netistä voi olla niiden suuren koon ja polttavien DVD-aseman puuttumisen vuoksi vaikeata. | ||
==== Muutamia laadukkaita ilmaisia LiveCD-distroja ==== | ==== Muutamia laadukkaita ilmaisia LiveCD-distroja ==== | ||