Ero sivun ”Asetustiedostojen perusteet” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pieniä korjauksia
(pieniä korjauksia)
Rivi 1: Rivi 1:
Unix/Linux-järjestelmissä ohjelmien asetukset sijaitsevat pääasiassa tekstipohjaisisssa asetustiedostoissa (engl. Configuration files). Asetustiedostojen etuna binääriseen järjestelmärekisteriin verrattuna on helppo muokattavuus minkä tahansa [[tekstieditorit|tekstieditorin]] avulla sekä helppo siirrettävyys järjestelmästä toiseen.
Unix/Linux-järjestelmissä ohjelmien asetukset sijaitsevat pääasiassa tekstipohjaisisssa asetustiedostoissa (engl. Configuration files). Asetustiedostojen etuna binääriseen järjestelmärekisteriin verrattuna on helppo muokattavuus minkä tahansa [[tekstieditorit|tekstieditorin]] avulla sekä helppo siirrettävyys järjestelmästä toiseen.


Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä [[Linuxin hakemistorakenne|/etc-hakemistoon]]. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja (piilotiedostoja) käyttäjän kotihakemistossa. Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot ajetaan yleensä ennen käyttäjäkohtaisia, joten käyttäjäkohtaisilla asetuksilla on usein mahdollista kumota järjestelmänlaajuiset asetukset.  
Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä [[Linuxin hakemistorakenne|/etc-hakemistoon]]. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla on runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja (piilotiedostoja) käyttäjän kotihakemistossa. Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot ajetaan yleensä ennen käyttäjäkohtaisia, joten käyttäjäkohtaisilla asetuksilla on usein mahdollista kumota järjestelmänlaajuiset asetukset.  


Esimerkiksi tiedosto ~/.emacs (~ tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa) sisältää [[Emacs]]-tekstieditorin asetukset. [[Fluxbox]]-[[ikkunointiohjelma]]n asetustiedostot taas pitävät majaa ~/.fluxbox-hakemiston alla. Mikäli käyttäjä haluaa nollata tai varmuuskopioida esimerkiksi henkilökohtaiset [[KDE]]-asetuksensa, tarvitsee hänen vain poistaa/kopioida ~/.kde-alkuiset tiedostot kotihakemistostaan.
Esimerkiksi tiedosto ~/.emacs (~ tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa) sisältää [[Emacs]]-tekstieditorin asetukset. [[Fluxbox]]-[[ikkunointiohjelma]]n asetustiedostot taas pitävät majaa ~/.fluxbox-hakemiston alla. Mikäli käyttäjä haluaa nollata tai varmuuskopioida esimerkiksi henkilökohtaiset [[KDE]]-asetuksensa, tarvitsee hänen vain poistaa/siirtää/kopioida ~/.kde-alkuiset hakemistot kotihakemistostaan.


Asetustiedostojen muokkaamiseen on käytettävä puhdasta tekstiä tuottavia [[tekstieditorit|tekstieditoreita]]. Näitä ovat esimerkiksi [[Nano]], [[Vim]], [[Emacs]], [[Kwrite]], [[Kate]] ja [[Gedit]]. Muokkaukseen ei saa käyttää [[OpenOffice.org Writer]]in tai [[KWord]]in kaltaisia [[tekstinkäsittely|tekstinkäsittelyohjelmia]] jotka lisäävät tekstiin muotoilukomentoja.
Asetustiedostojen muokkaamiseen on käytettävä puhdasta tekstiä tuottavia [[tekstieditorit|tekstieditoreita]]. Näitä ovat esimerkiksi [[Nano]], [[Vim]], [[Emacs]], [[Kwrite]], [[Kate]] ja [[Gedit]]. Muokkaukseen ei saa käyttää [[OpenOffice.org Writer]]in tai [[KWord]]in kaltaisia [[tekstinkäsittely|tekstinkäsittelyohjelmia]] jotka lisäävät tekstiin muotoilukomentoja.
Rivi 61: Rivi 61:
:Järjestelmän käynnistykseen liittyviä asetuksia [[BSD]]-tyylistä [[init]]iä käyttävissä järjestelmissä kuten [[Arch Linux]]issa ja [[Slackware]]ssa. Sisältää mm. käynnistettävien palveluiden ja verkon asetuksia.
:Järjestelmän käynnistykseen liittyviä asetuksia [[BSD]]-tyylistä [[init]]iä käyttävissä järjestelmissä kuten [[Arch Linux]]issa ja [[Slackware]]ssa. Sisältää mm. käynnistettävien palveluiden ja verkon asetuksia.
*/etc/[[rc.d]]/  
*/etc/[[rc.d]]/  
:Järjestelmäpalveluiden käynnistykseen liittyviä skriptejä. System V -tyylistä initiä käyttävissä järjestelmissä skriptit sijaitsevat init.d-alihakemistossa ja rc?.d-mallin mukaan [[ajotaso]]ittain nimetyissä alihakemistoissa on [[symbolinen linkki|symbolisia linkkejä]] niihin sen mukaan, mitä palveluja kussakin ajotasossa on tarkoitus ajaa. Palvelun sulkemiseen liittyvä tiedosto alkaa K-kirjaimella ja käynnistämiseen liittyvä S-kirjaimella. Palvelut ajetaan numerojärjestyksessä.
:Järjestelmäpalveluiden käynnistykseen liittyviä skriptejä. System V -tyylistä initiä käyttävissä järjestelmissä skriptit sijaitsevat init.d-alihakemistossa ja rc?.d-mallin mukaan [[ajotaso]]ittain nimetyissä alihakemistoissa on [[symbolinen linkki|symbolisia linkkejä]] niihin sen mukaan, mitä palveluja kussakin ajotasossa on tarkoitus ajaa. Palvelun sulkemiseen liittyvä linkki alkaa K-kirjaimella ja käynnistämiseen liittyvä S-kirjaimella. Palvelut ajetaan numerojärjestyksessä.
*/etc/[[rc.local]]  
*/etc/[[rc.local]]  
:Initin järjestelmän käynnistyksen lopuksi ajama komentojono.
:Initin järjestelmän käynnistyksen lopuksi ajama komentojono.
Rivi 67: Rivi 67:
:Käytettäviin [[wikipedia:fi:DNS|DNS]]-palvelimiin liittyvät asetukset.
:Käytettäviin [[wikipedia:fi:DNS|DNS]]-palvelimiin liittyvät asetukset.
*/etc/[[securetty]]  
*/etc/[[securetty]]  
:Lista virtuaalikonsoleista joilta [[root|pääkäyttäjän]] on sallittua kirjautua sisään. Tiedosto on vain pääkäyttäjän luettavissa.
:Lista virtuaalikonsoleista joilta [[root|pääkäyttäjän]] on sallittua kirjautua sisään suoraan. Tiedosto on vain pääkäyttäjän luettavissa.
*/etc/[[services-tiedosto|services]]  
*/etc/[[services-tiedosto|services]]  
:Verkkopalveluihin liittyviä porttinumeroita.
:Verkkopalveluihin liittyviä porttinumeroita.
785

muokkausta

Navigointivalikko