|
|
| Rivi 3: |
Rivi 3: |
|
| |
|
| Kannattaa silti huolehtia järjestelmän tärkeimmät päivitykset ajantasalle. Lisävarmuuden tuomiseksi voi myös käyttää [[Palomuurit|palomuuria]], tcp-wrapperia, SELinuxia ja IDSia (eli hyökkäyksentunnistusjärjestelmiä). | | Kannattaa silti huolehtia järjestelmän tärkeimmät päivitykset ajantasalle. Lisävarmuuden tuomiseksi voi myös käyttää [[Palomuurit|palomuuria]], tcp-wrapperia, SELinuxia ja IDSia (eli hyökkäyksentunnistusjärjestelmiä). |
|
| |
| == Käyttöoikeushallinta ==
| |
| Oleellista Linuxin tietoturvassa on käyttöoikeushallinta. Pääkäyttäjänä (root) ei pidä tehdä mitään paitsi silloin kun on ehdoton pakko. Koska pääkäyttäjä ohittaa kaikki käyttöoikeustarkistukset, sillä on mahdollista tehdä erittäin paljon tuhoa.
| |
|
| |
| Esimerkki Microsoft Windows -käyttöjärjestelmän tunteville
| |
|
| |
| Jos yrität alustaa osion, jolla Windows on asennettuna, samalla kun käytät sitä, et voi näin tehdä, koska Windows ei siihen pysty/ei anna tehdä.
| |
| Mutta samalla kun käytät Linuxia, on sinun myös mahdollista sotkea käyttöjärjestelmälevysi, koska Linux ei aseta tällaisia rajoituksia pääkäyttäjälle.
| |
|
| |
| Pääkäyttäjällä tehtävät ylläpito-operaatiot suoritetaan ylläkuvatun kaltaisten riskien vuoksi yleensä sudo -ohjelmalla. Sudo tallentaa logiin joka kerta, kuka sitä käytti, ja mitä tämä suoritti.
| |
|
| |
| Onkin hyvä luoda itselleen ns. normaali käyttäjätunnus ja antaa sille normaaliin käyttöön tarvittavat oikeudet. Esimerkiksi Debianissa normaalikäyttäjälle annetaan yleensä oikeudet video,audio,disk ja tty-ryhmiin, jolloin oikeudet riittävät mikserin, televisiokorttien/webkameroiden, levykkeiden ja sarjaportin käyttöön. Muitakin oikeuksia voidaan antaa ja ottaa pois käyttötarpeen mukaan.
| |
|
| |
| Lisäksi kiintolevyille voi tehdä osioita joille pääsee ainoastaan tietyt käyttäjät.
| |
|
| |
| == SELinux ja GRSecurity ==
| |
|
| |
| [http://www.nsa.gov/selinux/ SELinux] on patchi ("korjaus") joka mahdollistaa tarkemman auditoinnin ("turvallisuustarkastelut") järjestelmän suorittamien toimenpiteiden suhteen. Lähes kaikille tapahtumille on mahdollista määrittää "turvatasot". NSA on kehittänyt SELinuxin ja voimme olettaa että se täyttää siis erittäin korkean turvaluokituksen.
| |
|
| |
| Säädettävyyden mukana tulee vaikeus; Kuka jaksaa säätää kaiken pilkkua viilaten. Tämä on SELinuxin suurin ongelma, sen käyttöönotto on erittäin työläs.
| |
|
| |
| SELinux on 2.6 sarjan kernelissä ("ytimessä") mukana ja sen kehitys tapahtuu siinä ohessa. 2.4 sarjalaisiin tämä on saatavissa erillaisina patch-settinä ("korjaussarjoina").
| |
|
| |
| [http://www.grsecurity.net/ GRSecurity] on kilpaileva "tuote" joka ei ole mukana valtavirrassa, mutta se tekijän mukaan mahdollistaa vielä suuremmat tietoturva-tason säädöt.
| |
|
| |
| Molemmat tuotteet ovat hyödyllisiä jos niille on tarvetta. Yleensä pärjätään normaaleillakin turva-asetuksilla. On hyvä että on olemassa vaihtoehtoja.
| |
|
| |
| == TCP-wrapper ==
| |
|
| |
| TCP-wrapper on käyttöoikeuskirjasto, jolla voidaan määritellä monimutkaisempia sääntöjä, ketkä pääsevät mihinkin verkkopalveluun ottamaan yhteyttä. Komennolla ldd /polku/ohjelmistoon voi tarkistaa tukeeko palvelin-ohjelma TCP-wrapperia.
| |
|
| |
| Säännöt rakentuvat niin, että ensin pitää kieltää kaikki hosts.deny tiedostossa ja sitten sallia yhteyksiä hosts.allow tiedostossa.
| |
|
| |
| Esimerkki perussäädöistä, joissa sallitaan vain .fi verkko-osoitteiden yhteydenotto SSHD-palvelinohjelmistoon.
| |
|
| |
| /etc/hosts.deny:
| |
| SSHD: ALL
| |
|
| |
| /etc/hosts.allow
| |
| SSHD: .fi
| |