Ero sivun ”Asetustiedostojen perusteet” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
käytännön esimerkkejä ja otsikointia, tarvitsisi myös helpoimman tavan ei-sudollisille jakeluille
LP (keskustelu | muokkaukset) (asetustiedostot luvussa 5; vinkkejä man-sivun löytämiseen; korjauksia) |
TJ (keskustelu | muokkaukset) (käytännön esimerkkejä ja otsikointia, tarvitsisi myös helpoimman tavan ei-sudollisille jakeluille) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Unix/Linux-järjestelmissä ohjelmien asetukset sijaitsevat pääasiassa tekstipohjaisisssa asetustiedostoissa (engl. Configuration files). Asetustiedostojen etuna binääriseen järjestelmärekisteriin verrattuna on helppo muokattavuus minkä tahansa [[tekstieditorit|tekstieditorin]] avulla sekä helppo siirrettävyys järjestelmästä toiseen. | Unix/Linux-järjestelmissä ohjelmien asetukset sijaitsevat pääasiassa tekstipohjaisisssa asetustiedostoissa (engl. Configuration files). Asetustiedostojen etuna binääriseen järjestelmärekisteriin verrattuna on helppo muokattavuus minkä tahansa [[tekstieditorit|tekstieditorin]] avulla sekä helppo siirrettävyys järjestelmästä toiseen. | ||
== Asetustiedoston avaaminen tekstieditoriin == | |||
Helpoimmillaan asetustiedosto voidaan avata tekstieditoriin seuraavasti: | |||
{| style="width:75%;" border="1" | |||
| Ympäristö | |||
| Toimenpide | |||
|- | |||
| [[Gnome]], [[sudo]] käytettävissä (esim. Ubuntu) | |||
| Paina '''Alt-F2''' ("Suorita sovellus" -ikkuna) ja kirjoita ''gksu gedit /polku/tiedosto'', esim. ''gksu gedit /etc/wvdial.conf'' | |||
|- | |||
| [[KDE]], [[sudo]] käytettävissä (esim. Kubuntu) | |||
| Paina '''Alt-F2''' ja kirjoita ''kdesu kate /polku/tiedosto'', esim. ''kdesu /etc/wvdial.conf'' | |||
|} | |||
== Asetustiedostojen sijainnit == | |||
Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä [[Linuxin hakemistorakenne|/etc-hakemistoon]]. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla on runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja (piilotiedostoja) käyttäjän kotihakemistossa. Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot ajetaan yleensä ennen käyttäjäkohtaisia, joten käyttäjäkohtaisilla asetuksilla on usein mahdollista kumota järjestelmänlaajuiset asetukset. | Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot tallennetaan yleensä [[Linuxin hakemistorakenne|/etc-hakemistoon]]. Mikäli tietyllä ohjelmalla tai ohjelmistolla on runsaasti asetustiedostoja, tekee se yleensä oman alihakemistonsa /etc:n alle. Käyttäjäkohtaiset asetustiedostot taas ovat yleensä pisteellä alkavia tiedostoja (piilotiedostoja) käyttäjän kotihakemistossa. Järjestelmänlaajuiset asetustiedostot ajetaan yleensä ennen käyttäjäkohtaisia, joten käyttäjäkohtaisilla asetuksilla on usein mahdollista kumota järjestelmänlaajuiset asetukset. | ||
Esimerkiksi tiedosto ~/.emacs (~ tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa) sisältää [[Emacs]]-tekstieditorin asetukset. [[Fluxbox]]-[[ikkunointiohjelma]]n asetustiedostot taas pitävät majaa ~/.fluxbox-hakemiston alla. Mikäli käyttäjä haluaa nollata tai varmuuskopioida esimerkiksi henkilökohtaiset [[KDE]]-asetuksensa, tarvitsee hänen vain poistaa/siirtää/kopioida ~/.kde-alkuiset hakemistot kotihakemistostaan. | Esimerkiksi tiedosto ~/.emacs (~ tarkoittaa käyttäjän kotihakemistoa) sisältää [[Emacs]]-tekstieditorin asetukset. [[Fluxbox]]-[[ikkunointiohjelma]]n asetustiedostot taas pitävät majaa ~/.fluxbox-hakemiston alla. Mikäli käyttäjä haluaa nollata tai varmuuskopioida esimerkiksi henkilökohtaiset [[KDE]]-asetuksensa, tarvitsee hänen vain poistaa/siirtää/kopioida ~/.kde-alkuiset hakemistot kotihakemistostaan. | ||
== Tietoja muokkaamisesta == | |||
Asetustiedostojen muokkaamiseen on käytettävä puhdasta tekstiä tuottavia [[tekstieditorit|tekstieditoreita]]. Näitä ovat esimerkiksi [[Nano]], [[Vim]], [[Emacs]], [[Kwrite]], [[Kate]] ja [[Gedit]]. Muokkaukseen ei saa käyttää [[OpenOffice.org Writer]]in tai [[KWord]]in kaltaisia [[tekstinkäsittely|tekstinkäsittelyohjelmia]] jotka lisäävät tekstiin muotoilukomentoja. | Asetustiedostojen muokkaamiseen on käytettävä puhdasta tekstiä tuottavia [[tekstieditorit|tekstieditoreita]]. Näitä ovat esimerkiksi [[Nano]], [[Vim]], [[Emacs]], [[Kwrite]], [[Kate]] ja [[Gedit]]. Muokkaukseen ei saa käyttää [[OpenOffice.org Writer]]in tai [[KWord]]in kaltaisia [[tekstinkäsittely|tekstinkäsittelyohjelmia]] jotka lisäävät tekstiin muotoilukomentoja. | ||