Ero sivun ”X Window System” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p
typoja, wikilinkitystä, turhan otsikon poisto
p (eipä tuo 11 oo niin kiinnostava) |
Pb (keskustelu | muokkaukset) p (typoja, wikilinkitystä, turhan otsikon poisto) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Mix-xterm-tetrisbsd.png|200px|thumb|right|X Window Systemin hajautetun rakenteen ansiosta Linux-koneella ajettavia X-ohjelmia voidaan käyttää vaikkapa Windows-työpöydällä.]] | [[Kuva:Mix-xterm-tetrisbsd.png|200px|thumb|right|X Window Systemin hajautetun rakenteen ansiosta Linux-koneella ajettavia X-ohjelmia voidaan käyttää vaikkapa Windows-työpöydällä.]] | ||
X Window Systemistä (lyhyemmin ''X'' tai ''X11'') eli X-ikkunoinnista on muodostunut standardi Unix-sukuisten järjestelmien graafisena käyttöliittymänä. Se tarjoaa ikkunoihin pohjautuvan graafisen käyttöliittymät peruspalvelut kuten laitteiden hallinnan. X mahdollistaa vierekkäisten, päällekkäisten ym. ikkunoiden piirtämisen, mutta ei tarjoa käyttöliittymää esimerkiksi ikkunoiden liikuttamiseen, vaan tämän tehtävän hoitaa erillinen [[ikkunointiohjelma]]. X ei myöskään määrittele mitään erityistä käyttöliittymää, vaan se on vapaasti valittavissa. | |||
Alkuperäinen ikkunointijärjestelmä [[wikipedia:fi:MIT|MIT]]:llä oli nimeltään W, ja seuraavasta versiosta tuli X, kun X on aakkosissa W:n jälkeen. Vältä käyttämästä joskus esiintynyttä nimitystä "X Windows". | |||
==Historiaa== | ==Historiaa== | ||
| Rivi 15: | Rivi 14: | ||
==X tänään== | ==X tänään== | ||
XFree86-projektin lisenssi vaihdettiin tammikuussa 2004 [[GPL]]-yhteensopimattomaksi, mikä muiden konfliktien ohella johti projektin haarautumiseen. Tällöin (versio 4.4-rc2) siitä erosi [[X.Org]]-projekti, jonka käyttöön useimmat Linux-jakelijat ovat sittemmin siirtyneet. X.orgin kehitystä rahoittavat monet suuret yritykset kuten Sun Microsystems, Red Hat, | XFree86-projektin lisenssi vaihdettiin tammikuussa 2004 [[GPL]]-yhteensopimattomaksi, mikä muiden konfliktien ohella johti projektin haarautumiseen. Tällöin (versio 4.4-rc2) siitä erosi [[X.Org]]-projekti, jonka käyttöön useimmat Linux-jakelijat ovat sittemmin siirtyneet. X.orgin kehitystä rahoittavat monet suuret yritykset kuten [[Sun Microsystems]], [[Red Hat]], [[Novell]] ja [[Hewlett Packard]]. | ||
X.Org:in | X.Org:in versioissa on tehty laajennuksia alkuperäiseen versioon, kuten palvelinpuolen anti-aliasing-fontit, [[IPv6]]-tuki sekä näyttöasetusten muuttaminen ajon aikana [[RandR]]-protokollan avulla. | ||
==Rakenteelliset erot== | ==Rakenteelliset erot== | ||
X eroaa toteutukseltaan tavallisesta ikkunointijärjestelmästä. X suunniteltiin alunperin toimimaan verkossa, joten se toimii asiakas–palvelin-toteutuksella. Vastaavasti normaali lähestymistapa muilla ikkunointijärjestelmillä on luoda pelkkä standalone sovellus, jolla ikkunointi toteutetaan. Asiakas–palvelin-ajattelu saattaa tuntua hieman oudolta, sillä käyttäjän työpöytäkoneella ajettavaa ohjelmistoa, joka on kosketuksissa laitteiston kanssa, sanotaan X-palvelimeksi, ja X:ssä toimivat ohjelmat ovat X-asiakkaita. | X eroaa toteutukseltaan tavallisesta ikkunointijärjestelmästä. X suunniteltiin alunperin toimimaan verkossa, joten se toimii asiakas–palvelin-toteutuksella. Vastaavasti normaali lähestymistapa muilla ikkunointijärjestelmillä on luoda pelkkä standalone-sovellus, jolla ikkunointi toteutetaan. Asiakas–palvelin-ajattelu saattaa tuntua hieman oudolta, sillä käyttäjän työpöytäkoneella ajettavaa ohjelmistoa, joka on kosketuksissa laitteiston kanssa, sanotaan X-palvelimeksi, ja X:ssä toimivat ohjelmat ovat X-asiakkaita. | ||
X Window Systemin ja Unix-tyylisten järjestelmien rakenteen ansiosta vaikkapa seuraavanlainen tilanne on helppo toteuttaa: koneelta A käynnistetään ohjelma, niin että ohjelman ajettava tiedosto itsessään sijaitsee koneessa B, suoritus tehdään koneessa C, ja käytössä ovat koneen D näyttö, näppäimistö ja hiiri. | X Window Systemin ja Unix-tyylisten järjestelmien rakenteen ansiosta vaikkapa seuraavanlainen tilanne on helppo toteuttaa: koneelta A käynnistetään ohjelma, niin että ohjelman ajettava tiedosto itsessään sijaitsee koneessa B, suoritus tehdään koneessa C, ja käytössä ovat koneen D näyttö, näppäimistö ja hiiri. | ||
==Käyttö== | ==Käyttö== | ||
X käynnistetään joko yhdessä [[graafinen kirjautumisohjelma|graafisen kirjautumisohjelman]] kanssa järjestelmän käynnistysskripteistä (katso [[init]]) tai käsin komennolla [[startx]]. startx:llä voi myös käynnistää X-istuntoja automaattisesti käynnistettyjen lisäksi. | |||
X käynnistetään joko yhdessä [[graafinen kirjautumisohjelma|graafisen | |||
X-istunnosta voi siirtyä tekstipohjaisiin virtuaalikonsoleihin näppäinyhdistelmällä Ctrl+Alt+F(1-6), esimerkiksi Ctrl+Alt+F4. X-istunnon voi pakottaa sulkeutumaan näppäinyhdistelmällä Ctrl+Alt+Backspace(Askelpalautin). | X-istunnosta voi siirtyä tekstipohjaisiin virtuaalikonsoleihin näppäinyhdistelmällä Ctrl+Alt+F(1-6), esimerkiksi Ctrl+Alt+F4. X-istunnon voi pakottaa sulkeutumaan näppäinyhdistelmällä Ctrl+Alt+Backspace(Askelpalautin). | ||
| Rivi 40: | Rivi 38: | ||
X ei sinällään määrittele mitään käyttöliittymää, vaan jokainen ohjelma määrittelee itse käyttöliittymänsä. Erinäisiä käytäntöjä toki on. X:n oheen käynnistetään yleensä [[työpöytäympäristö]] tai pelkkä [[ikkunointiohjelma]], joka huolehtii ikkunoiden asettelusta, mahdollisista tehtäväpalkeista, fokuksen antamisesta oikeille ohjelmille jne. X:ää voi kuitenkin käyttää ilman tällaisia ohjelmia eikä niillä itse X:n kannalta ole erikoisasemaa. | X ei sinällään määrittele mitään käyttöliittymää, vaan jokainen ohjelma määrittelee itse käyttöliittymänsä. Erinäisiä käytäntöjä toki on. X:n oheen käynnistetään yleensä [[työpöytäympäristö]] tai pelkkä [[ikkunointiohjelma]], joka huolehtii ikkunoiden asettelusta, mahdollisista tehtäväpalkeista, fokuksen antamisesta oikeille ohjelmille jne. X:ää voi kuitenkin käyttää ilman tällaisia ohjelmia eikä niillä itse X:n kannalta ole erikoisasemaa. | ||
Ikkunointiohjelmaa käytettäessä se hoitaa ikkunoiden asennoimisen ja siirtelyn, ohjelmien | Ikkunointiohjelmaa käytettäessä se hoitaa ikkunoiden asennoimisen ja siirtelyn, ohjelmien ikkunoita ympäröivät kehykset painikkeineen ja usein käynnistää erillisiä hallintaikkunoita, joissa esimerkiksi eri [[virtuaalityöpöytä|virtuaalityöpöytiä]], ohjelmalistoja ja tehtäväpalkkeja. Ikkunointiohjelman asetustiedostossa määritellään myös oletuksena käynnistettävät sovellukset. | ||
Sovellusten käyttöliittymä ei riipu käytettävästä ikkunointiohjelmasta tai työpöytäympäristöstä, vaikkakin sovellukset on voitu kirjoittaa kunnioittamaan näiden antamia vinkkejä ja ohjeita. Käytössä on muutamia [[kirjasto|ohjelmakirjastoja]], joiden avulla ohjelmat toteuttavat oman käyttöliittymänsä, ja osaa näistä kehitetään työpöytäympäristöjä huomioiden, niin että työpöytäympäristön asetuksilla voidaan määritellä ohjelmille yhtenäiset [[teema]]t ja fontit (katso [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]]). | Sovellusten käyttöliittymä ei riipu käytettävästä ikkunointiohjelmasta tai työpöytäympäristöstä, vaikkakin sovellukset on voitu kirjoittaa kunnioittamaan näiden antamia vinkkejä ja ohjeita. Käytössä on muutamia [[kirjasto|ohjelmakirjastoja]], joiden avulla ohjelmat toteuttavat oman käyttöliittymänsä, ja osaa näistä kehitetään työpöytäympäristöjä huomioiden, niin että työpöytäympäristön asetuksilla voidaan määritellä ohjelmille yhtenäiset [[teema]]t ja fontit (katso [[GNOME tutuksi]] ja [[KDE tutuksi]]). | ||
| Rivi 55: | Rivi 53: | ||
*[[Ikkunointiohjelma]] | *[[Ikkunointiohjelma]] | ||
*[[Työpöytäympäristö]] | *[[Työpöytäympäristö]] | ||
*[[RandR]] | |||
*[[Gadget]] | *[[Gadget]] | ||
*[[Widget]] | *[[Widget]] | ||
*[[Cygwin]] (X-ympäristö Windowsille) | |||
== [[man]]-sivuja == | == [[man]]-sivuja == | ||
| Rivi 66: | Rivi 66: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
* [[wikipedia:fi:X_Window_System|X Wikipediassa]] | * [[wikipedia:fi:X_Window_System|X Wikipediassa]] | ||
* [http://www.x.org/ X.orgin kotisivu ] | * [http://www.x.org/ X.orgin kotisivu ] | ||
* [http://www.xfree86.org XFree86:n kotisivu] | * [http://www.xfree86.org XFree86:n kotisivu] | ||