4 175
muokkausta
p (wikilinkki) |
(ristiriitainen kohta pois, selkeytystä) |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Linuxin kernelissä on ohjelmistopohjainen [[RAID]]-toteutus, md (multidisk). Linuxissa RAID-pakkoja ovat ''/dev/mdX'' -[[laitetiedostot|laitteet]], jotka käyttäytyvät kuten normaalitkin levyasemat. Jos järjestelmän juurihakemisto on raidilla, saattaa käynnistäminen aiheuttaa päänvaivaa. On suositeltavaa sijoittaa /boot-hakemisto erilliselle osiolle. | Linuxin kernelissä on ohjelmistopohjainen [[RAID]]-toteutus, md (multidisk). Linuxissa RAID-pakkoja ovat ''/dev/mdX'' -[[laitetiedostot|laitteet]], jotka käyttäytyvät kuten normaalitkin levyasemat. Jos järjestelmän juurihakemisto on raidilla, saattaa käynnistäminen aiheuttaa päänvaivaa. On suositeltavaa sijoittaa /boot-hakemisto erilliselle osiolle. | ||
RAIDin asentaminen on verrattain helppoa. Aluksi koneeseen asennetaan kiintolevyt joita RAIDiin on tarkoitus käyttää. Kiintolevyt osioidaan omien mieltymysten ja valitun RAID- | RAIDin asentaminen on verrattain helppoa. Aluksi koneeseen asennetaan kiintolevyt joita RAIDiin on tarkoitus käyttää. Kiintolevyt osioidaan omien mieltymysten ja valitun RAID-järjestelmän rajoitusten mukaan (esim. peilattaessa luodaan kahdelle eri levylle yhtä suuret osiot). Osioiden tyypiksi asetetaan ''Linux raid autodetect'' (heksakoodi ''fd''). Lisäksi [[Ydin|ytimessä]] on [[Kernelin kääntäminen|oltava tuki]] RAID-järjestelmälle. Nykyisten jakeluiden valmiit ytimet tukevat käytännössä aina RAIDia suoraan. | ||
Aluksi muodostetaan RAID-pakka sopivalla työkalulla. RAID-työkaluja on tällä hetkellä yleisesti käytössä kaksi - vanha ''raidtools'' ja uudempi ''mdadm''. Näistä mm. ''Software-RAID-HOWTO'' suosittelee jälkimmäistä. Lopuksi RAID-pakalle tehdään tiedostojärjestelmä normaaliin tapaan, minkä jälkeen pakka on käytettävissä. RAID-pakan tilaa voi yleensä tutkia katselemalla tiedoston ''/proc/mdstat'' sisältöä. Tilan tarkastelu onnistuu myös mdadm-ohjelmalla. | |||
== mdadm == | == mdadm == | ||
[[mdadm]] eroaa raidtoolsista mm. siten, että mdadm on yksi ohjelma jossa on yleinen syntaksi lähes kaikkien toimintojen suorittamiseen. | [[mdadm]] eroaa raidtoolsista mm. siten, että mdadm on yksi ohjelma jossa on yleinen syntaksi lähes kaikkien toimintojen suorittamiseen. | ||
mdadm:n käyttö on sangen yksinkertaista, sillä komennon parametrit kuvaavat hyvin kutakin suoritettavaa toimintoa ja ohjelman oma ohjeistus on erittäin hyvää. Komento | mdadm:n käyttö on sangen yksinkertaista, sillä komennon parametrit kuvaavat hyvin kutakin suoritettavaa toimintoa ja ohjelman oma ohjeistus on erittäin hyvää. Komento <tt>mdadm --help</tt> auttaa hyvin alkuun. | ||
Esimerkkitapaus: Levyosiot /dev/ | Esimerkkitapaus: Levyosiot <tt>/dev/sda1</tt> ja <tt>/dev/sdc1</tt> halutaan asettaa RAID-1-pakaksi (peilaus) <tt>/dev/md0</tt>. Sopiva komento olisi tällöin | ||
mdadm --create --level=1 --raid-devices=2 /dev/md0 /dev/ | mdadm --create --level=1 --raid-devices=2 /dev/md0 /dev/sda1 /dev/sdc1 | ||
Tarkastetaan sitten mitä uudelle RAID-pakalle kuuluu: | Tarkastetaan sitten mitä uudelle RAID-pakalle kuuluu: | ||
mdadm --detail /dev/md0 | mdadm --detail /dev/md0 | ||
Tämän jälkeen levyosiolle (<tt>/dev/md0</tt>) voitaisiin luoda [[tiedostojärjestelmä]] normaaliin tapaan, esimerkiksi [[ext3]]-järjestelmä komennolla | |||
[[mkfs.ext3]] /dev/md0 | |||
Esimerkki mdadm:n käytöstä löytyy artikkelista [[Ohjelmistopohjainen RAID ja LVM]]. | Esimerkki mdadm:n käytöstä löytyy artikkelista [[Ohjelmistopohjainen RAID ja LVM]]. |