Rekisteröitymätön käyttäjä
Ero sivun ”Kahden oletusreitin käyttö” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Kielenhuoltoa
(Ak: Uusi sivu: ==Ratkaistava ongelma== Halutaan saada yhdelle koneelle useampi IP-osoite siten, että nämä osoitteet ovat erillisistä aliverkoista ja niiden liikenne kulkee eri yhdyskäytävien ...) |
(Kielenhuoltoa) |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
==Ratkaistava ongelma== | ==Ratkaistava ongelma== | ||
Halutaan saada yhdelle koneelle useampi IP-osoite siten, että nämä osoitteet ovat erillisistä aliverkoista ja niiden liikenne kulkee eri yhdyskäytävien kautta ja molempien aliverkkojen kautta on | Halutaan saada yhdelle koneelle useampi IP-osoite siten, että nämä osoitteet ovat erillisistä aliverkoista ja niiden liikenne kulkee eri yhdyskäytävien kautta ja molempien aliverkkojen kautta on myös pääsy ulkomaailmaan. | ||
Itse IP-osoitteen antamisessa ei ole ongelmaa kun koneellehan saa helposti useamman IP-osoitteen käyttämällä useampaa fyysistä verkkoliityntää tai käyttämällä fyysisen verkkoliitynnän lisänä virtuaalisia verkkolaitteita eth0:1, eth0:2 jne.. | Itse IP-osoitteen antamisessa ei ole ongelmaa kun koneellehan saa helposti useamman IP-osoitteen käyttämällä useampaa fyysistä verkkoliityntää tai käyttämällä fyysisen verkkoliitynnän lisänä virtuaalisia verkkolaitteita eth0:1, eth0:2 jne.. | ||
Rivi 10: | Rivi 10: | ||
ifconfig eth1 172.16.1.2 netmask 255.255.255.0 up | ifconfig eth1 172.16.1.2 netmask 255.255.255.0 up | ||
Uudet Linux-asennukset laittavat oletuksena reititystietoihinsa reitin | Uudet Linux-asennukset laittavat oletuksena reititystietoihinsa reitin kummallekin aliverkolle, mutta jos se pitäisi tehdä itse, niin se tapahtuisi komennolla route. | ||
route add -net 192.168.1.0 eth0 | route add -net 192.168.1.0 eth0 | ||
route add -net 172.16.1.0 eth1 | route add -net 172.16.1.0 eth1 | ||
Tässä vaiheessa koneella voi | Tässä vaiheessa koneella voi kommunikoida kummassakin aliverkossa olevien muiden koneiden kanssa, mutta mikäli laitteella halutaan päästä myös muualle, niin koneelle pitää kertoa myös oletusreitti. Oletetaan, että verkkoylläpito (tai operaattori) on antanut aliverkkonsa oletusyhdyskäytävän osoitteeksi xxx.xxx.xxx.1 -osoitteen. Perinteiset verkkoasetukset joskus aiemmin tehnyt tekisi luultavasti seuraavat komennot. | ||
route add default gw 192.168.1.1 | route add default gw 192.168.1.1 | ||
route add default gw 172.16.1.1 | route add default gw 172.16.1.1 | ||
Miksi tämä ei toimi ? | Miksi tämä ei toimi? | ||
Jotta ymmärrettäisiin, miksi yllä oleva konfiguraatio ei toimi pitää ymmärtää, kuinka Linuxin reititys toimii. | Jotta ymmärrettäisiin, miksi yllä oleva konfiguraatio ei toimi pitää ymmärtää, kuinka Linuxin reititys toimii. | ||
Rivi 44: | Rivi 44: | ||
Kolmannella rivillä on maskina 0.0.0.0, eli ei yhtään merkitsevää bittiä, siispä reititettävän paketin osoite on maskattuna X ja reitystiedossa olevan kohteen osoite on maskattuna myöskin X => Osoitteet ovat samat, ja siis käytetään tällä rivillä määriteltyä reititystietoa eli yhdyskäytävänä käytetään laitetta 192.168.1.1, joka löytyy laitteen eth0 takaa. | Kolmannella rivillä on maskina 0.0.0.0, eli ei yhtään merkitsevää bittiä, siispä reititettävän paketin osoite on maskattuna X ja reitystiedossa olevan kohteen osoite on maskattuna myöskin X => Osoitteet ovat samat, ja siis käytetään tällä rivillä määriteltyä reititystietoa eli yhdyskäytävänä käytetään laitetta 192.168.1.1, joka löytyy laitteen eth0 takaa. | ||
Mutta entäs jos paketin lähettäjäosoitteena olikin tuo 172.16.1.2 ja kohteena edelleenkin tuo 10.11.12.13? Sillekin reitityspäätös tehdään samalla tavalla, joten paketti päätyy eth0-laitteen takana olevalle reitittimelle 192.168.1.1, mikä on väärin, ja monissa tapauksissa tuo reititin ei edes suostu välittämään IP-osoitteen 172.16.1.2 lähettämää liikennettä. Tuo lähettäjäosoite voi vaihdella siksi, että verkkoon kommunikoiva ohjelma saattaa nimenomaan haluta käyttää sitä, tai paketti voi olla vaikkapa paluuliikennettä siihen kun joku muu kone on halunnut keskustella nimenomaan osoitteen 172.16.1.2 kanssa. | Mutta entäs, jos paketin lähettäjäosoitteena olikin tuo 172.16.1.2 ja kohteena edelleenkin tuo 10.11.12.13? Sillekin reitityspäätös tehdään samalla tavalla, joten paketti päätyy eth0-laitteen takana olevalle reitittimelle 192.168.1.1, mikä on väärin, ja monissa tapauksissa tuo reititin ei edes suostu välittämään IP-osoitteen 172.16.1.2 lähettämää liikennettä. Tuo lähettäjäosoite voi vaihdella siksi, että verkkoon kommunikoiva ohjelma saattaa nimenomaan haluta käyttää sitä, tai paketti voi olla vaikkapa paluuliikennettä siihen kun joku muu kone on halunnut keskustella nimenomaan osoitteen 172.16.1.2 kanssa. | ||
Rivi 89: | Rivi 89: | ||
32767: from all lookup default | 32767: from all lookup default | ||
ip-komento ei laita asetuksia suoraan käyttöön, vaan asetukset pitää vielä erikseen ottaa käyttöön ennenkuin ne ihan oikeasti vaikuttavat verkkoliikenteeseen. Tämä tapahtuu komennolla ip route flush cache. | |||
Nyt homman ainakin periaatteessa pitäisi toimia. Vaikka tuonne main-taulua käyttävään sääntöön ei pitäisi normaalitilanteessa joutua, mutta silti sinnekin kannattaa jotain järkevää laittaa. | Nyt homman ainakin periaatteessa pitäisi toimia. Vaikka tuonne main-taulua käyttävään sääntöön ei pitäisi normaalitilanteessa joutua, mutta silti sinnekin kannattaa jotain järkevää laittaa. | ||
Kannattaa huomioida, että vaikka reititystiedot häviävätkin automaattisesti, kun verkkoliityntä sammutetaan, niin reitityssäännöt kuitenkin jäävät edelleen olemaan, joten ne pitää poistaa erikseen. | Kannattaa huomioida, että vaikka reititystiedot häviävätkin automaattisesti, kun verkkoliityntä sammutetaan, niin reitityssäännöt kuitenkin jäävät edelleen olemaan, joten ne pitää poistaa erikseen. |