Ero sivun ”Tiedostojärjestelmä” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Eri tiedostojärjestelmiä
(malline) |
LP (keskustelu | muokkaukset) (Eri tiedostojärjestelmiä) |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Kun käytetään muita tiedostojärjestelmiä, Linux-ajuri emuloi Unix-tyypistä tiedostojärjestelmää esimerkiksi korvaamalla puuttuva ctime jollakin toisella tiedostojärjestelmästä löytyvällä aikaleimalla tai oletusarvolla. Tätä käyttäytymistä voi yleensä säätää osion liittämisen yhteydessä eri valitsimilla. | Kun käytetään muita tiedostojärjestelmiä, Linux-ajuri emuloi Unix-tyypistä tiedostojärjestelmää esimerkiksi korvaamalla puuttuva ctime jollakin toisella tiedostojärjestelmästä löytyvällä aikaleimalla tai oletusarvolla. Tätä käyttäytymistä voi yleensä säätää osion liittämisen yhteydessä eri valitsimilla. | ||
Linux käyttää tiedostojärjestelmiä ytimen [[wikipedia:Virtual file system|virtuaalisen tiedostojärjestelmän]] kautta. Tuki uusille tiedostojärjestelmille on tämän rakenteen ansiosta helppo toteuttaa. Linux tukeekin kymmeniä eri tiedostojärjestelmiä. | |||
==Eri tiedostojärjestelmät== | ==Eri tiedostojärjestelmät== | ||
Yleensä tiedostojärjestelmäksi kannattaa valita [[ext3]], joka eräistä teknisistä puutteistaan huolimatta on kaikkein yleisimmin käytetty ja tuettu. Myös ReiserFS (Reiser3) on sangen yleisesti käytetty ja hyvä erityisesti käsiteltäessä suurta määrää pieniä tiedostoja. Ext4 ja Reiser4 edustavat tiedostojärjestelmien uusinta sukupolvea, mutta eivät toistaiseksi välttämättä sovellu päivittäiseen käyttöön. | Linuxin omat tiedostojärjestelmät ovat ext (ensimmäinen oma, ei enää käytössä), [[ext2]] (kauan käytössä, yhteensopiva ext3:n kanssa, ei journaloiva), [[ext3]] (nykyisin yleisin tiedostojärjestelmä, journaloiva), [[ext4]] (viimeisin versio, ei vielä yleinen). Lisäksi käytetään lähinnä erikoistarkoituksiin muita tiedostojärjestelmiä. [[ReiserFS]] on myös ollut joidenkin isojen jakeluiden oletuksena. | ||
===Journaloivat tiedostojärjestelmät=== | |||
Yleensä tiedostojärjestelmäksi kannattaa valita [[ext3]], joka eräistä teknisistä puutteistaan huolimatta on kaikkein yleisimmin käytetty ja tuettu. Myös [[ReiserFS]] (Reiser3) on sangen yleisesti käytetty ja hyvä erityisesti käsiteltäessä suurta määrää pieniä tiedostoja. [[Ext4]] ja [[Reiser4]] edustavat tiedostojärjestelmien uusinta sukupolvea, mutta eivät toistaiseksi välttämättä sovellu päivittäiseen käyttöön. [[JFS]] on IBM:n journaloiva tiedostojärjestelmä. | |||
===Verkkolevyjen tiedostojärjestelmät=== | |||
Verkkolevyt jaetaan Unixien kesken yleensä alunperin Solarikselle suunnitellun [[NFS]]:n avulla. Windowsin verkkojakoja (lanman/smb/cifs) tarjotaan ja käytetään [[samba]]n välityksellä. Muita (usein rinnakkaislskentaan tarkoitettuja) verkon kautta käytettäviä tiedostojärjestelmiä ovat esimerkiksi [[wikipedia:Andrew File System|AFS]], [[wikipedia:Coda (file system)|Coda]], [[wikipedia:Plan 9 from Bell Labs|Plan9:n]] [[wikipedia:9P|9P]], [[Oracle]]n [[wikipedia:OCFS|OCFS2]], [[wikipedia:Global File System|GFS]] sekä Novell Netwaren [[wikipedia:NetWare Core Protocol|ncpfs]]. | |||
===Irtomedioitten tiedostojärjestelmät=== | |||
Vanhoilla CD-levyillä on tavallisesti tiedostojärjestelmä [[ISO 9660]] laajennoksineen, uudemmilla yleensä [[wikipedia:Universal Disk Format|UDF]]. USB-muisteissa yms. käytetään yleisesti aikaisten Windowsien tiedostojärjestelmää [[FAT]] laajennoksineen. | |||
===Erikoiset tiedostojärjestelmät=== | |||
Bootissa käytettävän levykuvan tai sulautettujen järjestelmien tiedostojärjestelmiä ovat esimerkiksi [[wikipedia:cramfs|cramfs]] ja [[wikipedia:romfs|romfs]]. [[wikipedia:JFFS2|JFFS2]] on Flash-piireille tarkoitettu tiedostojärjestelmä. | |||
[[Proc-tiedostojärjestelmä|procfs]] ja [[Sys-tiedostojärjestelmä|sysfs]] tarjoavat tiedostojärjestelmän rajapintana ytimeen. [[tmpfs]] on työmuistissa oleva tilapäistiedostojen tiedostojärjestelmä. | |||
[[Fuse]] sallii tavallisen ytimestä irrallisen ohjelman käytön tiedostojärjestelmäajurina | |||
===Muiden käyttöjärjestelmien tiedostojärjestelmiä=== | |||
Linux tukee useiden käyttöjärjestelmien tiedostojärjestelmiä, esimerkiksi Acornin [[wikipedia:Advanced Disc Filing System|ADFS]], BeOSin befs, SCO Unixwaren BFS, [[wikipedia:Mac OS|Mac]]-koneiden [[wikipedia:fi:Hierarchical File System|HFS]] ja [[wikipedia:HFS Plus|HFS Plus]], [[wikipedia:fi:OS/2|OS/2]]:n [[wikipedia:High Performance File System|HPFS]] ja eri Unixien käyttämät [[sysv-fs]], [[wikipedia:Unix File System|UFS]] ja [[XFS]]. Useimpia käytetään vain muiden käyttöjärjestelmien levyjen lukemiseen ja kirjoittamiseen, mutta esimerkiksi Irixin XFS on varteenotettava vaihtoehto myös varsinaiseksi tiedostojärjestelmäksi. | |||
Windows NT:n, XP:n ja Vistan käyttämälle [[NTFS]]-tiedostojärjestelmälle saa toimivan luku-kirjoitus-tuen [[ntfs-3g]]-ajurilla. Linux-[[kernel|ytimeen]] sisältyvä NTFS-ajuri ei sisällä kirjoitustukea. [[FAT]] ja vfat tuetaan täysin. | |||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
| Rivi 23: | Rivi 42: | ||
==Aiheesta muualla== | ==Aiheesta muualla== | ||
*[[wikipedia:fi:Tiedostojärjestelmä|Tiedostojärjestelmä-artikkeli Wikipediassa]] | *[[wikipedia:fi:Tiedostojärjestelmä|Tiedostojärjestelmä-artikkeli Wikipediassa]] | ||
{{Tiedostojärjestelmät}} | |||
[[Luokka:Tiedostojärjestelmät]] | [[Luokka:Tiedostojärjestelmät]] | ||