Ero sivun ”Miten osioisin massamuistin” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
756 merkkiä lisätty ,  10. heinäkuuta 2021
p
artikkelin sisältöä modernisoitu, kun yhä useimmissa tietokoneissa, kuluttaja- sekä yrityspuolella SSD-asemat valtaavat alaa, sekä kiintolevyjen kapasiteetti on kasvanut lukuisiin tebitavuihin, suurimpien saavuttaessa jopa 20 TiB, palvelinkoneen esimerkit sekä loput artikkelista päivittämättä
p (puukuitulevyt kiintolevyiksi)
p (artikkelin sisältöä modernisoitu, kun yhä useimmissa tietokoneissa, kuluttaja- sekä yrityspuolella SSD-asemat valtaavat alaa, sekä kiintolevyjen kapasiteetti on kasvanut lukuisiin tebitavuihin, suurimpien saavuttaessa jopa 20 TiB, palvelinkoneen esimerkit sekä loput artikkelista päivittämättä)
Rivi 1: Rivi 1:
Linuxiin muista Unix-järjestelmistä periytyvä [[Linuxin_hakemistorakenne | hierarkkinen hakemistorakenne]] lähti alun perin oletuksesta, että jokaiseen [[hakemisto]]on voitiin [[mount|liittää]] oma kiintolevy. Mikäli lisätilaa tarvittiin, uuteen hakemistoon voitiin aina liittää uusi levy.
Linuxiin muista Unix-järjestelmistä periytyvä [[Linuxin_hakemistorakenne | hierarkkinen hakemistorakenne]] lähti alun perin oletuksesta, että jokaiseen [[hakemisto]]on voitiin [[mount|liittää]] oma kiintolevy. Mikäli lisätilaa tarvittiin, uuteen hakemistoon voitiin aina liittää uusi levy.


Tällainen ratkaisu oli aika kallis, mutta silloiset Unix-koneet olivatkin miljoonien eurojen hintaisia, ja niitä oli käytössä vain suuryrityksissä ja yliopistoissa. Nykyisen kokoisten kiintolevyjen yhteydessä tällainen ajattelu saattaa tuntua järjettömältä, mutta ratkaisut olivat erittäin vikasietoisia.
Tällainen ratkaisu oli aika kallis, mutta silloiset Unix-koneet olivatkin miljoonien eurojen hintaisia, ja niitä oli käytössä vain suuryrityksissä ja yliopistoissa. Nykypäivänä useimpien SSD-asemien vähintään satojen [[wikipedia:fi:Tavu (tietotekniikka)|mebitavu]]jen kuin myös lukuisten [[wikipedia:fi:Tavu (tietotekniikka)|tebitavu]]jen kiintolevyjen aikakaudella tällainen ajattelu saattaa tuntua järjettömältä, mutta ratkaisut olivat erittäin vikasietoisia.


Kiintolevyä osioitaessa kannattaa aluksi miettiä, mihin käyttöön levytila on tulossa:
Asemaa osioitaessa kannattaa aluksi miettiä, mihin käyttöön tallennustila on tulossa:


* Tarvitaanko jatkossa lisätilaa?
* Tarvitaanko jatkossa lisätilaa?


* Halutaanko vikasietoisuutta? (Tätä tulisi miettiä jo ennen kiintolevyn ostamispäätöstä. Mikäli vikasietoisuutta tarvitaan, kannattaa rakentaa [[RAID]]-pohjainen levyjärjestelmä.)
* Halutaanko vikasietoisuutta? (Tätä tulisi miettiä jo ennen tallennusmedian hankintapäätöstä. Mikäli vikasietoisuutta tarvitaan, voi mahdollisesti [[RAID]]-pohjaisen levyjärjestelmän rakentaminen kannattaa.)


== Esimerkkiosioinnit 80 gigatavun kiintolevylle ==
== Esimerkkiosioinnit 256 gibitavun SSD-asemalle ==
===Työpöytäkäyttö===
===Työpöytäkäyttö===
Työpöytäkäytössä seuraavalla tavalla osioitaessa voi helposti vaihtaa Linux-[[jakelu]]a, ilman että ''/home''-osion sisältöä tarvitsee kopioida talteen esimerkiksi optiselle medialle tai toiselle levylle.
Työpöytäkäytössä seuraavalla tavalla osioitaessa voi helposti vaihtaa Linux-[[jakelu]]a, ilman että ''/home''-osion sisältöä tarvitsee kopioida talteen esimerkiksi optiselle medialle tai toiselle asemalle.


* 10 Gt varataan [[juuriosio]]lle (liitoskohta ''/'')
* Noin 10% SSD-aseman kokonaistilasta osioidaan varaamattomaksi, ns. "overprovisioning" joka pidentää SSD-aseman elinikää. Useimmat jakelut eivät tee tätä, joten tämä operaatio jää käyttäjän vastuulle tai mahdollisen SSD-aseman valmistajan [[Samsung SSD Magician|SSD-hallintasovellukselle]]. Esim. 256 GiB kokoisen aseman tapauksessa tämä tarkoittaa n. 25,6 GiB osioimista erilleen.
* Käytöstä ja keskusmuistin määrästä riippuen noin 0–3 Gt varataan virtuaalimuistille eli swapille (ei liitoskohtaa).  
* 25 Gt varataan [[juuriosio]]lle (liitoskohta ''/'')
:Kevyessä käytössä saattaa riittää, jos keskusmuistia ja swapia on yhteensä noin puoli gigatavua. Normaalikäytössä yhteismäärän on usein hyvä olla reilun gigatavun verran. Lisätietoja virtuaalimuistista löytyy artikkelista [[Swap]].  
* Käytöstä ja keskusmuistin määrästä riippuen noin 0–4 Gt varataan virtuaalimuistille eli swap-osiolle tai -tiedostolle.  
:Kevyessä käytössä saattaa riittää, jos keskusmuistia ja swapia on yhteensä noin puoli gibitavua. Normaalikäytössä yhteismäärän on usein hyvä olla neljän gibitavun verran. Lisätietoja virtuaalimuistista löytyy artikkelista [[Swap]].  


:Mikäli kone on kovassa kuormituksessa ja muisti loppuu, järjestelmä alkaa vapauttaa sitä kirjoittamalla sisältöä virtuaalimuistiin. Mikäli virtuaalimuistikin loppuu, järjestelmä muuttuu käyttökelvottoman hitaaksi ja tästä tilasta toipuminen on hankalaa, joskaan ei mahdotonta. Erillisen swap-osion teko nopeuttaa jossain määrin virtuaalimuistin käyttöä, mutta nykyisin onnistuu hyvin myös erillisen swap-tiedoston käyttö, jolloin virtuaalimuistille käytettävä tila otetaan tavalliselta levyosiolta (yleensä [[juuriosio]]). Ks. [[Swap-tiedoston luominen]].
:Mikäli kone on kovassa kuormituksessa ja muisti loppuu, järjestelmä alkaa vapauttaa sitä kirjoittamalla sisältöä virtuaalimuistiin. Mikäli virtuaalimuistikin loppuu, järjestelmä muuttuu käyttökelvottoman hitaaksi ja tästä tilasta toipuminen on hankalaa, joskaan ei mahdotonta. Erillisen swap-osion teko nopeuttaa jossain määrin virtuaalimuistin käyttöä, mutta nykyisin onnistuu hyvin myös erillisen swap-tiedoston käyttö, jolloin virtuaalimuistille käytettävä tila otetaan tavalliselta levyosiolta (yleensä [[juuriosio]]). Ks. [[Swap-tiedoston luominen]].
* 50–100 Mt varataan käynnistysosiolle (liitoskohta ''/boot''), jonne tallennetaan [[käynnistyslatain]] ja [[ydin|ytimet]]. Tämä tosin ei ole nykyaikaisissa koneissa välttämätöntä.
* 50–500 MiB varataan käynnistysosiolle (liitoskohta ''/boot''), jonne tallennetaan [[käynnistyslatain]] ja [[ydin|ytimet]]. Tämä tosin ei ole nykyaikaisissa koneissa välttämätöntä ellei suunnitelmissa ole asentaa esim. [[Windows]] toiseksi käyttöjärjestelmäksi tai [[Salaus|salata]] tiedostojärjestelmää.
* Loput tilasta varataan ''home''-osion käyttöön (liitoskohta ''/home'').  
* Loput tilasta varataan [[kotihakemisto]]-osion käyttöön (liitoskohta ''/home'').  
:Tällä tavoin jakelun päivittäminen tai vaihto onnistuvat helposti; tyhjennetään vain juuriosio, ja henkilökohtaiset tiedot säilyvät toisella osiolla. Asennuksen jälkeen home-osio voidaan liittää takaisin järjestelmään [[fstab]]issa, mikäli asennusohjelma ei tee sitä automaattisesti.
:Tällä tavoin jakelun päivittäminen tai vaihto sekä varmuuskopiot onnistuvat helposti; tyhjennetään vain juuriosio, ja henkilökohtaiset tiedot säilyvät toisella osiolla. Asennuksen jälkeen /home-osio voidaan liittää takaisin järjestelmään [[fstab]]issa, mikäli asennusohjelma ei tee sitä automaattisesti.


===Palvelinkäyttö===
===Palvelinkäyttö===
3 173

muokkausta

Navigointivalikko