Ero sivun ”Miten osioisin massamuistin” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Vähän kielenhuoltoa.
p (Käyttäjän 220.116.235.113 (keskustelu) muokkaukset palautettiin viimeisimpään käyttäjän Maakuth tekemään muutokseen.) |
(Vähän kielenhuoltoa.) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Unix-järjestelmistä periytyvä [[Linuxin_hakemistorakenne | hierarkkinen hakemistorakenne]] lähti oletuksesta, että jokaiseen hakemistoon voitiin liittää oma kovalevy. Mikäli lisätilaa tarvittiin, uuteen hakemistoon voitiin aina liittää eli mountata (engl. ''mount'') uusi levy. | |||
Tuollainen ratkaisu oli | Tuollainen ratkaisu oli aika kallis, mutta silloiset Unix-koneet olivatkin miljoonien eurojen hintaisia, ja niitä oli käytössä vain suuryrityksissä ja yliopistoissa. Nykyisen kokoisten kovalevyjen yhteydessä tuollainen ajattelu tuntuu aika järjettömältä, mutta ratkaisut olivat erittäin vikasietoisia. | ||
Kiintolevyä osioitaessa kannattaa aluksi miettiä, mihin käyttöön levytila on tulossa: | |||
* Tarvitaanko jatkossa lisätilaa? | |||
* Halutaanko vikasietoisuutta? (Tätä tulisi miettiä jo ennen kovalevyn ostamispäätöstä. Mikäli vikasietoisuutta tarvitaan, kannattaa rakentaa [[RAID]]-pohjainen levyjärjestelmä.) | |||
== Esimerkkiosioinnit 80 gigatavun kiintolevylle == | |||
'''Työpöytäkäytössä''' seuraavalla tavalla osioitaessa voi helposti vaihtaa Linux-jakelua, ilman että ''/home''-osion sisältöä tarvitsee kopioida talteen esimerkiksi optiselle medialle tai toiselle levylle. | |||
* 10 Gt varataan juuriosiolle (liitoskohta ''/'') | |||
* 0,5–3 Gt varataan virtuaalimuistille eli swapille (ei liitoskohtaa). Virtuaalimuistin minimimääräksi voidaan laskea ''1 × keskusmuistin määrä + 10 %'', mutta sen merkitys ei ole niin oleellinen nykyisin, kun muisti on halpaa. Mikäli kone on kovassa kuormituksessa ja muisti loppuu, järjestelmä alkaa vapauttaa sitä kirjoittamalla sisältöä virtuaalimuistiin. Mikäli virtuaalimuistikin loppuu, järjestelmä muuttuu käyttökelvottoman hitaaksi ja tästä tilasta toipuminen on hankalaa, joskaan ei mahdotonta. | |||
* 50–100 Mt varataan käynnistysosiolle (liitoskohta ''/boot''), jonne tallennetaan käynnistyslatain ja ytimet. Tämä tosin ei ole nykyaikaisissa koneissa välttämätön. | |||
* Loput tilasta varataan ''home''-osion käyttöön (liitoskohta ''/home''). Tämän sisältö siis kannattaa säilyttää päivitettäessä tai uudelleen asennettaessa käyttöjärjestelmää. | |||
* 10 Gt | |||
* | |||
* 50 | |||
* | |||
'''Palvelinkäytössä''' seuraavanlainen osiointimalli on suositeltavampi: | '''Palvelinkäytössä''' seuraavanlainen osiointimalli on suositeltavampi: | ||
* 1 Gt | * 1 Gt varataan juuriosiolle (liitoskohta ''/'') | ||
* 1 Gt tmp (liitoskohta /tmp) | * 1 Gt varataan ''tmp''-osiolle (liitoskohta ''/tmp'') | ||
* 4 | * 4–8 Gt varataan ''var''-osiolle (liitoskohta ''/var'') | ||
* 10 | * 10–20 Gt varataan ''usr''-osiolle (liitoskohta ''/usr'') | ||
* keskusmuistin määrä | * 2 × keskusmuistin määrä varataan virtuaalimuistille eli swapille (ei liitoskohtaa) | ||
* 50 Mt | * 50 Mt varataan käynnistysosiolle (liitoskohta ''/boot'') | ||
* loput home (liitoskohta /home) | * loput varataan ''home''-osiolle (liitoskohta ''/home''). | ||
==Vinkkejä virittelijöille== | ==Vinkkejä virittelijöille== | ||
Tietoturvan kannalta voi olla soveliaampaa käyttää tmpfs tiedostojärjestelmää /tmp /var/tmp | Tietoturvan kannalta voi olla soveliaampaa käyttää ''tmpfs''-tiedostojärjestelmää liitoskohtiin ''/tmp'' ja ''/var/tmp''. | ||
mount tmpfs /tmp -t tmpsf -o size=<koko megoina>m | mount tmpfs /tmp -t tmpsf -o size=<koko megoina>m | ||
mount tmpfs /var/tmp -t tmpsf -o size=<koko megoina>m | mount tmpfs /var/tmp -t tmpsf -o size=<koko megoina>m | ||
Tällöin hakemistojen sisällöt | Tällöin näiden hakemistojen sisällöt tallentuvat vain virtuaalimuistiin joka tyhjenee, kun kone käynnistetään uudelleen. | ||
Näin varmistetaan, että esimerkiksi ''ssh-agent'' -ohjelman väliaikaistiedostot poistuvat levyiltä järjestelmän alasajon myötä. | |||
Voit halutessasi | Voit halutessasi liittää nämä ''nosuid''-, ''noexec''-valinnoilla, jolloin niissä käännettyjä ohjelmia ei voi ajaa kukaan eikä niissä voi vaihtaa käyttäjä-id:tä (esim. ''su''). | ||
Älä varastoi tavaraa /tmp tai /var/tmp | Älä varastoi tavaraa hakemistoihin ''/tmp'' tai ''/var/tmp''. Mikäli niistä loppuu tila, kone voi pahimmassa tapauksessa kaatua. | ||
Jos käytät | Jos käytät Linuxia levypalvelimena ja levyjärjestelmänä on ''ext2'' tai ''ext3'', kannattaa tiputtaa tallennustilaosiosta pääkäyttäjälle varattu tila pois. Normaalisti ''mkfs''-ohjelma varaa 5 % osion tilasta pääkäyttäjälle. | ||
Sitä tarvitaan järjestelmän toiminnan varmistamiseksi mikäli levytila loppuu. Suuremmista | Sitä tarvitaan järjestelmän toiminnan varmistamiseksi, mikäli levytila loppuu. Suuremmista varasto-osioista tuo 5 %:n varaus ei ole tarpeellista eikä järkevääkään, 1 Tb:n osiosta 5 % haukkaisi jo 50 gigatavua talletustilaa. Periaatteessa tuon 5 % tarvitsevat vain liitoskohdat ''/'', ''/tmp'', ''/usr'' ja ''/var''. | ||
Tilanvaraus voidaan jättää pois antamalla | Tilanvaraus voidaan jättää pois antamalla ''mkfs''-ohjelmalle parametriksi ''-m 0''. | ||
Jos verkossasi on levypalvelin, älä tee home-osiota työasemalle. Sen voi pitää mainiosti verkkolevyllä | Jos verkossasi on levypalvelin, älä tee ''home''-osiota työasemalle. Sen voi pitää mainiosti verkkolevyllä ja liittää käynnistettäessä ''nfssän'' yli. | ||
[[Luokka:Ohjeet]] | [[Luokka:Ohjeet]] | ||