Ero sivun ”Musiikin toisto” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Pb (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
Musiikin toistoon Linuxissa on tarjolla useita erilaisia ohjelmia. Alla on lueteltu joitakin. | Musiikin toistoon Linuxissa on tarjolla useita erilaisia ohjelmia. Alla on lueteltu joitakin. | ||
=== | === [[Amarok]] === | ||
Amarok on KDE-kirjastoja käyttävä musiikkisoitin. Se osaa tehdä älykkäitä soittolistoja sekä hakea levynkansia ja kappaleiden sanoja netistä. Amarok on hyvin modulaarinen: se säilyttää musiikkikokoelman tietoja tietokannassa, jonka saa itse valita (toistaiseksi tuettuna sisäinen [[SQLite]], [[MySQL]] ja [[PostgreSQL]]), ja itse musiikin soittamiseenkin on tarjolla paljon erilaisia [[backend]]ejä, esimerkiksiksi [[aRts]], [[Gstreamer]] ja [[Xine]]. Amarok osaa myös olla yhteydessä audioscrobbleriin. Myöskin keskustelu Ipodin kanssa onnistuu Amarokilta ongelmitta. | |||
=== | === [[Banshee]] === | ||
Banshee on [[Mono]]- ja [[GTK]]-pohjainen, monipuolinen musiikkisoitin. Käyttöliittymältään se on yksinkertainen ja selkeä. | |||
[[ | === [[Beep Media Player]] === | ||
Beep Media Player on [[XMMS]]-pohjainen, edistynyt mediasoitin. [http://beep-media-player.org/site/BMPx_Homepage Kotisivu] | |||
=== MPD === | === [[Cactus]] === | ||
Cactus on tietokannalla varustettu mp3-soitin. | |||
=== [[MPD]] === | |||
MPD eli Music Player Daemon on käyttöjärjestelmän taustapalveluna eli daemonina toimiva musiikkisoitin. Sille on olemassa monenlaisia edustaohjelmia, joilla sitä tavallaan kauko-ohjataan. MPD:tä ohjataan tcp/ip:n kautta, joten ohjauksen voi toteuttaa eri koneelta kuin soiton aivan triviaalisti | MPD eli Music Player Daemon on käyttöjärjestelmän taustapalveluna eli daemonina toimiva musiikkisoitin. Sille on olemassa monenlaisia edustaohjelmia, joilla sitä tavallaan kauko-ohjataan. MPD:tä ohjataan tcp/ip:n kautta, joten ohjauksen voi toteuttaa eri koneelta kuin soiton aivan triviaalisti | ||
[http://www.musicpd.org/ MPD:n kotisivu] | [http://www.musicpd.org/ MPD:n kotisivu] | ||
=== mpg123 === | === [[mpg123]] === | ||
Komentorivipohjainen hyvin yksinkertainen mp3-soitin. | Komentorivipohjainen, hyvin yksinkertainen mp3-soitin. | ||
=== [[Mplayer]] === | |||
Mplayer tukee videotiedostomuotojen ohella myös suurta määrää erilaisia äänitiedostoja. | |||
=== Noatun === | === [[Noatun]] === | ||
Noatun on [[KDE|KDE:lle]] tarkoitettu mediasoitin. Se tukee yleisimpiä tiedostomuotoja. | Noatun on [[KDE|KDE:lle]] tarkoitettu mediasoitin. Se tukee yleisimpiä tiedostomuotoja. | ||
=== ogg123 === | === [[ogg123]] === | ||
Komentorivipohjainen [[Ogg Vorbis]] -soitin | Komentorivipohjainen, yksinkertainen [[Ogg Vorbis]] -soitin. | ||
=== | === [[Rhythmbox]] === | ||
Rhythmbox on [[GNOME|GNOME:lle]] tarkoitettu musiikkisoitin. Siinä on hyvä soittolistojen hallinta ja haku. [[Gstreamer|GStreameria]] ja [[Xine|Xineä]] tuetaan äänentoiston taustaratkaisuina. Rhythmboxin käyttöliittymä on muiden [[GNOME]]-ohjelmien tapaan yksinkertainen. Toiminnoissa Rhytmbox jää jälkeen [[Amarok]]ille. | |||
== | === [[XMMS]] === | ||
XMMS eli X Multimedia System on Windowsista Linuxiin siirtyville usein ensimmäinen musiikkisoitintuttavuus. Ulkoisesti se näyttää aivan [[wikipedia:fi:Winamp|Winampilta]] ja ainakin Winamp 2.x:n skinit toimivatkin siinä suoraan. Kyseessä ei kuitenkaan ole Winamp-porttaus, vaan alusta lähtien Mikael ja Peter Almin kirjoittama ohjelma. Se tukee mm. MP3-, Ogg Vorbis-, MOD- ja WAV-formaatteja, muita voidaan käyttää input-liitännäisten avulla. Jonkilaisia videokatseluun tarkoitettuja kyhäelmiäkin XMMS:lle löytyy, mutta siihen tarkoitukseen on paljon parempiakin ratkaisuja. XMMS:n kehitys on hiljattain lopetettu ja sen seuraajaksi on kehitetty [[XMMS2]]-soitin [http://wiki.xmms2.xmms.se/index.php/Main_Page]. | |||
== [[MP3]] == | |||
Useimpien yleisten Linux-jakelujen mukana tulevista mediasoittimista on poistettu mp3-tiedostojen tuki patenttiristiriitojen takia (mp3-pakkaukselle on olemassa ohjelmistopatentti, tätä ongelmaa ei ole vapaassa [[Ogg Vorbis]]-tiedostomuodossa). Näissä tapauksissa on asennettava mp3-kirjastot järjestelmään. Yleensä tämä onnistuu helposti paketinhallinnan kautta. Patenttiongelma ongelma koskee myös esimerkiksi Microsoftin kehittämää wma-tiedostomuotoa. | |||
==Toistokirjastot== | ==Toistokirjastot== | ||
Kaikkiin soitto-ohjelmiin ei ole tarkoituksenmukaista kirjoittaa uutta koodia erilaisten mediatiedostojen purkuun, vaan sitä varten on valmiit kirjastot ([[backend]]it), joita käytetään taustalla useimmissa ohjelmissa. Tällaisia kirjastoja ovat mm. [[Xine]], [[Mplayer]], [[aRts]], [[Helix]] ja [[Gstreamer]]. Useimmat ohjelmat antavat käyttäjän itse valita taustalla käytettävän toistokirjaston. | |||
== Jakelukohtaiset ohjeet == | |||
=== [[Fedora Core]] === | |||
[http://www.linux-paja.com/fedorafaq.org-FC5.html Fedora FAQ] sisältää ohjeet järjestelmän multimediatoimintojen parantamiseen. | |||
=== [[Ubuntu]] === | === [[Ubuntu]] === | ||
Ubuntun multimediapakettien asentaminen on opastettu [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Järjestelmän_hallinta#Multimedia Ubuntu tutuksi -wikikirjassa] | Ubuntun multimediapakettien asentaminen on opastettu [http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Järjestelmän_hallinta#Multimedia Ubuntu tutuksi -wikikirjassa] | ||
| Rivi 45: | Rivi 55: | ||
==Katso myös== | ==Katso myös== | ||
Kuunneltavaa musiikkisoittimiin saat [[CD:n rippaus|CD:itä rippaamalla]]. | Kuunneltavaa musiikkisoittimiin saat [[CD:n rippaus|CD:itä rippaamalla]]. | ||
[[Luokka:Ääni]] | [[Luokka:Ääni]] | ||
Versio 20. kesäkuuta 2006 kello 02.24
Ohjelmat
Musiikin toistoon Linuxissa on tarjolla useita erilaisia ohjelmia. Alla on lueteltu joitakin.
Amarok
Amarok on KDE-kirjastoja käyttävä musiikkisoitin. Se osaa tehdä älykkäitä soittolistoja sekä hakea levynkansia ja kappaleiden sanoja netistä. Amarok on hyvin modulaarinen: se säilyttää musiikkikokoelman tietoja tietokannassa, jonka saa itse valita (toistaiseksi tuettuna sisäinen SQLite, MySQL ja PostgreSQL), ja itse musiikin soittamiseenkin on tarjolla paljon erilaisia backendejä, esimerkiksiksi aRts, Gstreamer ja Xine. Amarok osaa myös olla yhteydessä audioscrobbleriin. Myöskin keskustelu Ipodin kanssa onnistuu Amarokilta ongelmitta.
Banshee
Banshee on Mono- ja GTK-pohjainen, monipuolinen musiikkisoitin. Käyttöliittymältään se on yksinkertainen ja selkeä.
Beep Media Player
Beep Media Player on XMMS-pohjainen, edistynyt mediasoitin. Kotisivu
Cactus
Cactus on tietokannalla varustettu mp3-soitin.
MPD
MPD eli Music Player Daemon on käyttöjärjestelmän taustapalveluna eli daemonina toimiva musiikkisoitin. Sille on olemassa monenlaisia edustaohjelmia, joilla sitä tavallaan kauko-ohjataan. MPD:tä ohjataan tcp/ip:n kautta, joten ohjauksen voi toteuttaa eri koneelta kuin soiton aivan triviaalisti
mpg123
Komentorivipohjainen, hyvin yksinkertainen mp3-soitin.
Mplayer
Mplayer tukee videotiedostomuotojen ohella myös suurta määrää erilaisia äänitiedostoja.
Noatun
Noatun on KDE:lle tarkoitettu mediasoitin. Se tukee yleisimpiä tiedostomuotoja.
ogg123
Komentorivipohjainen, yksinkertainen Ogg Vorbis -soitin.
Rhythmbox
Rhythmbox on GNOME:lle tarkoitettu musiikkisoitin. Siinä on hyvä soittolistojen hallinta ja haku. GStreameria ja Xineä tuetaan äänentoiston taustaratkaisuina. Rhythmboxin käyttöliittymä on muiden GNOME-ohjelmien tapaan yksinkertainen. Toiminnoissa Rhytmbox jää jälkeen Amarokille.
XMMS
XMMS eli X Multimedia System on Windowsista Linuxiin siirtyville usein ensimmäinen musiikkisoitintuttavuus. Ulkoisesti se näyttää aivan Winampilta ja ainakin Winamp 2.x:n skinit toimivatkin siinä suoraan. Kyseessä ei kuitenkaan ole Winamp-porttaus, vaan alusta lähtien Mikael ja Peter Almin kirjoittama ohjelma. Se tukee mm. MP3-, Ogg Vorbis-, MOD- ja WAV-formaatteja, muita voidaan käyttää input-liitännäisten avulla. Jonkilaisia videokatseluun tarkoitettuja kyhäelmiäkin XMMS:lle löytyy, mutta siihen tarkoitukseen on paljon parempiakin ratkaisuja. XMMS:n kehitys on hiljattain lopetettu ja sen seuraajaksi on kehitetty XMMS2-soitin [1].
MP3
Useimpien yleisten Linux-jakelujen mukana tulevista mediasoittimista on poistettu mp3-tiedostojen tuki patenttiristiriitojen takia (mp3-pakkaukselle on olemassa ohjelmistopatentti, tätä ongelmaa ei ole vapaassa Ogg Vorbis-tiedostomuodossa). Näissä tapauksissa on asennettava mp3-kirjastot järjestelmään. Yleensä tämä onnistuu helposti paketinhallinnan kautta. Patenttiongelma ongelma koskee myös esimerkiksi Microsoftin kehittämää wma-tiedostomuotoa.
Toistokirjastot
Kaikkiin soitto-ohjelmiin ei ole tarkoituksenmukaista kirjoittaa uutta koodia erilaisten mediatiedostojen purkuun, vaan sitä varten on valmiit kirjastot (backendit), joita käytetään taustalla useimmissa ohjelmissa. Tällaisia kirjastoja ovat mm. Xine, Mplayer, aRts, Helix ja Gstreamer. Useimmat ohjelmat antavat käyttäjän itse valita taustalla käytettävän toistokirjaston.
Jakelukohtaiset ohjeet
Fedora Core
Fedora FAQ sisältää ohjeet järjestelmän multimediatoimintojen parantamiseen.
Ubuntu
Ubuntun multimediapakettien asentaminen on opastettu Ubuntu tutuksi -wikikirjassa
Katso myös
Kuunneltavaa musiikkisoittimiin saat CD:itä rippaamalla.