Ero sivun ”Musiikin toisto” versioiden välillä
Rivi 11: | Rivi 11: | ||
=== [[BMPx]] === | === [[BMPx]] === | ||
BMPx on [[Beep Media Player|BMP:n]] kehittäjien lähes puhtaalta | BMPx on [[Beep Media Player|BMP:n]] kehittäjien lähes puhtaalta pöydältä aloittama musiikkikirjastoa hyödyntävä musiikkisoitin. | ||
=== [[Cactus]] === | === [[Cactus]] === |
Versio 24. marraskuuta 2007 kello 14.04
Ohjelmat
Musiikin toistoon Linuxissa on tarjolla useita erilaisia ohjelmia. Alla on lueteltu joitakin.
Amarok
Amarok on KDE-kirjastoja käyttävä musiikkisoitin. Se osaa tehdä älykkäitä soittolistoja sekä hakea levynkansia ja kappaleiden sanoja netistä. Amarok on hyvin modulaarinen: se säilyttää musiikkikokoelman tietoja tietokannassa, jonka saa itse valita (toistaiseksi tuettuna sisäinen SQLite, MySQL ja PostgreSQL), ja itse musiikin soittamiseenkin on tarjolla paljon erilaisia backendejä, esimerkiksiksi aRts, Gstreamer ja Xine. Amarok osaa myös olla yhteydessä audioscrobbleriin. Myöskin keskustelu Ipodin kanssa onnistuu Amarokilta ongelmitta.
Banshee
Banshee on Mono- ja GTK-pohjainen, monipuolinen musiikkisoitin. Käyttöliittymältään se on yksinkertainen ja selkeä.
BMPx
BMPx on BMP:n kehittäjien lähes puhtaalta pöydältä aloittama musiikkikirjastoa hyödyntävä musiikkisoitin.
Cactus
Cactus on tietokannalla varustettu mp3-soitin.
MPD
MPD eli Music Player Daemon on käyttöjärjestelmän taustapalveluna eli daemonina toimiva musiikkisoitin. Sille on olemassa monenlaisia edustaohjelmia, joilla sitä tavallaan kauko-ohjataan. MPD:tä ohjataan tcp/ip:n kautta, joten ohjauksen voi toteuttaa eri koneelta kuin soiton aivan triviaalisti
mpg123
Komentorivipohjainen, hyvin yksinkertainen mp3-soitin.
Mplayer
Mplayer tukee videotiedostomuotojen ohella myös suurta määrää erilaisia äänitiedostoja.
Noatun
Noatun on KDE:lle tarkoitettu mediasoitin. Se tukee yleisimpiä tiedostomuotoja.
ogg123
Komentorivipohjainen, yksinkertainen Ogg Vorbis -soitin.
Rhythmbox
Rhythmbox on GNOME:lle tarkoitettu musiikkisoitin. Siinä on hyvä soittolistojen hallinta ja haku. GStreameria ja Xineä tuetaan äänentoiston taustaratkaisuina. Rhythmboxin käyttöliittymä on muiden GNOME-ohjelmien tapaan yksinkertainen ja selkeä. Rhythmbox osaa keskustella joidenkin kannettavien musiikkisoittimien kanssa suoraan ja hakea levyjen kansikuvia internetistä. Lisäksi Rhythmboxista käsin pystyy suoraan toistamaan Magnatune- ja Jamendo -musiikkisivustojen tarjontaa.
VLC
VLC media player (ent. VideoLan Client) on yleiskäyttöinen mediasoitin mm. Linux-, Mac OS X- ja Windows-alustoille. VLC tukee suurta määrää video- ja äänitiedostomuotoja. Se osaa myös esimerkiksi toistaa DVD:itä sekä streamata videota tai ääntä verkkoon. Käyttöliittymänsä osalta VLC ei niinkään sovellu jatkuvaan musiikinkuunteluun, vaan on ennemmänkin tarkoitettu yksittäisten tiedostojen ja syötteiden toistoon.
XMMS
XMMS eli X Multimedia System on Windowsista Linuxiin siirtyville usein ensimmäinen musiikkisoitintuttavuus. Ulkoisesti se näyttää aivan Winampilta ja ainakin Winamp 2.x:n skinit toimivatkin siinä suoraan. Kyseessä ei kuitenkaan ole Winamp-porttaus, vaan alusta lähtien Mikael ja Peter Almin kirjoittama ohjelma. Se tukee mm. MP3-, Ogg Vorbis-, MOD- ja WAV-formaatteja, muita voidaan käyttää input-liitännäisten avulla. Jonkilaisia videokatseluun tarkoitettuja kyhäelmiäkin XMMS:lle löytyy, mutta siihen tarkoitukseen on paljon parempiakin ratkaisuja. XMMS:n kehitys on hiljattain lopetettu ja sen seuraajaksi on kehitetty XMMS2-soitin [1].
MP3
Useimpien yleisten Linux-jakelujen mukana tulevista mediasoittimista on poistettu mp3-tiedostojen tuki patenttiristiriitojen takia (mp3-pakkaukselle on olemassa ohjelmistopatentti, tätä ongelmaa ei ole vapaassa Ogg Vorbis-tiedostomuodossa). Näissä tapauksissa on asennettava mp3-kirjastot järjestelmään. Yleensä tämä onnistuu helposti paketinhallinnan kautta. Patenttiongelma ongelma koskee myös esimerkiksi Microsoftin kehittämää wma-tiedostomuotoa.
Toistokirjastot
Kaikkiin soitto-ohjelmiin ei ole tarkoituksenmukaista kirjoittaa uutta koodia erilaisten mediatiedostojen purkuun, vaan sitä varten on valmiit kirjastot (backendit), joita käytetään taustalla useimmissa ohjelmissa. Tällaisia kirjastoja ovat mm. Xine, Mplayer, aRts, Helix ja Gstreamer. Useimmat ohjelmat antavat käyttäjän itse valita taustalla käytettävän toistokirjaston.
Jakelukohtaiset ohjeet
Fedora Core
Fedora FAQ sisältää ohjeet järjestelmän multimediatoimintojen parantamiseen.
Ubuntu
Ubuntun multimediapakettien asentaminen on opastettu Ubuntu tutuksi -wikikirjassa
Katso myös
Kuunneltavaa musiikkisoittimiin saat CD:itä rippaamalla.