Ero sivun ”Päätetyyppi” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Ak: Uusi sivu: Erilaisia '''päätetyypejä''' on satoja. Nämä kuvaillaan terminfo-tietokannassa, jotta päätettä kokoruututilassa käyttävän ohjelman ei tarvitse itse tuntea k...)
(ei mitään eroa)

Versio 18. helmikuuta 2008 kello 21.47

Erilaisia päätetyypejä on satoja. Nämä kuvaillaan terminfo-tietokannassa, jotta päätettä kokoruututilassa käyttävän ohjelman ei tarvitse itse tuntea käyttämiään päätteitä. Yleensä terminfoa käytetään ohjelmakirjaston ncurses kautta, mutta päätteen erikoisominaisuuksia käyttävät ohjelmat, kuten vi, voi käyttää tietokantaa itse. Ohjelmat tunnistavat päätteen ympäristömuuttujasta TERM, joka usein asetetaan pääteistunnon alussa.

Historiallisesti pääte oli sarjakaapelilla tai modeemilla keskustietokoneeseen kytketty etäkirjoitin, joka toimi kirjoituskoneen lailla: näppäimistöllä kirjoitetut merkit lähetettiin keskuskoneelle ja joko samalla kirjoitettiin paperille ("echo on") tai odotettiin keskuskoneeen vastausta, jossa sekä kirjoitettu rivi (muutokset huomioituina), että tietokoneen vastaus. Sanasta etäkirjoitin, englanniksi "teletype", tulee lyhenne "tty", joka yleensä jossakin muodossa sisältyy päätettä kuvaaviin laitetiedostoihin.

Nykyään päätteellä tarkoitetaan yleensä näytöllä varustettuja päätteitä, joita voi osoittaa merkki kerrallaan, jolloin koko ruutua voi käyttää esimerkiksi editointiin tai www-selailuun. Eri päätteillä osoitinta liikutellaan eri komennoilla ja niillä on eri kykyjä, esimerkiksi koskien lihavointia, värien näyttämistä yms. Mitä paremmin pääte on kuvailtu terminfo-tietokannassa (tai vastaavassa), sitä tehokkaammin näyttöä pystytään päivittämään ja päätteen erikoisominaisuuksia hyödyntämään. Jos kuvauksessa on virheitä saattaa näytölle jäädä enemmän tai vähemmän "roskaa", joka on erikseen hävitettävä näytön virkistyksellä (CTRL-L).

Harvalla on enää käytössään päätettä, vaan päätteiden sijaan käytetään tietokoneella ajettavia päätettä emuloivia pääte-emulaattoreita, esimerkiksi virtuaalikonsoli, xterm, konsole tai gnome-terminal. Yleensä nämä emuloivat (usein melko suurpiirteisesti) vt52-, vt100-, vt102-, vt220- tai ansi-päätettä, mutta esimerkiksi xtermillä on terminfossa myös oma kuvauksensa.

IBM-suurkoneilla oli oma päätejärjestelynsä, jossa päätteellä täytettiin näytön kokoinen lomake ja lähetettiin tämä kokonaisuudessaan käsiteltäväksi, sen sijaan että dataa olisi lähetetty merkki tai rivi kerrallaan, kuten yleensä unixiin kytketyillä päätteillä.

Nykyisin on käytössä myös X-päätteitä, jotka osaavat pyörittää graafista käyttöliittymää. Useimmiten niillä ei ole kiintolevyä, vaan koko laitteen ohjelmisto haetaan palvelimelta tftp-protokollalla ("trivial file transfer protocol").