X-pääte

Kohteesta Linux.fi
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

X-pääte on laite, jossa on näyttö, näppäimistö, osoitin (hiiri), verkkoliityntä, mahdollisesti muita oheislaitteita – sekä X-palvelin. Laite toimii siis graafisena päätteenä, jolta käsin voi ajaa ohjelmia palvelinkoneella. X-päätteenä voi käyttää joko tähän tarkoitukseen erikseen tehtyä laitetta tai tavallista, yleensä vanhempaa, PC-konetta.

Koska X Window System on rakennettu verkkokäyttöön, mikä tahansa Unix- tai Linux-kone voi toimia palvelimena tai X-päätteen lailla asiakaskoneena. X-pääteympäristöstä puhutaan kuitenkin silloin, kun asiakaskoneet ovat ensisijaisesti päätekäytössä. Usein niistä puuttu kiintolevy; käyttöjärjestelmä, siihen liittyvät ohjelmistot ja erilaiset asetukset haetaan palvelimelta, perinteisesti protokollilla bootp ja tftp ("trivial file transfer protocol"), nykyään usein dhcp:llä ja kehittyneemmillä tiedonsiirtoprotokollilla.

Päätepalvelin[muokkaa]

Päätepalvelimella tulee olla tftp-palvelin ja sillä noudettavat tiedostot sekä graafinen kirjautumisohjelma, joka on säädetty tarjoamaan kirjautumisikkunaa myös muille koneille (tämä on kirjautumisohjelmissa helposti käyttöön otettava ominaisuus). Eri palvelimet voivat toki olla eri koneilla. Protokollat ovat selväkielisiä, joten niiden ohjaamista salakirjoitetun putken läpi tai korvaamista salakirjoittavilla protokollilla kannattaa harkita.

LTSP on projekti, jolla tarjotaan valmista ratkaisua päätepalvelimen pystyttämiseen ja jossa myös X-päätteiden oheislaitteiden käyttämiseen on valmiit ratkaisut.

Päätteen käyttö[muokkaa]

Yleensä pääte hakee käynnistettäessä ohjelmistonsa ja asetuksensa verkosta. Tämän jälkeen käynnistyy paikallinen X-palvelin, joka ottaa yhteyttä XDMCP-palvelimeen ja esittää käyttäjälle listaa mahdollisista palvelinvaihtoehdoista. Valinnan jälkeen ruudulle tulee kirjautumisikkuna kyseisen koneen graafiselta kirjautumisohjelmalta, joka kirjautumisen jälkeen käynnistää halutun istunnon. Kaikki sovellukset ajetaan palvelinkoneella, jollei erikseen oteta yhteyttä johonkin toiseen koneeseen (esimerkiksi ssh:lla). Jos verkko on nopea, sovellusten käyttö sujuu kuin niitä paikallisesti käytettäessä, paitsi että X-päättenä oleva kone voi olla hyvinkin vaatimaton (noin kymmenen vuotta vanha kone kelpaa kohtuullisesti prosessorin osalta).

Jos "päätteellä" on tavallinen Linux, paikallisiakin ohjelmia voi käyttää, joko toiselta virtuaalikonsolilta tai etäkirjautumalla palvelimelta paikalliselle koneelle. Jälkimmäisessä tapauksessa sovellus kannattaa asettaa käyttämään X-palvelinta suoraan eikä ssh-putken läpi, muuttamalla ympäristömuuttuja DISPLAY muotoon :0, mikä kuitenkin vaatii myös xauth-säätöä.

X-päätteellä voi olla tiedostojärjestelmänsä joko suoraan työmuistissa tai verkkolevyllä. Jälkimmäisessä tapauksessa muistia vie vain käytetyt tiedostot, joten mikään ei estä suurenkaan sovellusten valikoiman tarjoamista paikallisesti ajettavaksi. Tällöin kyseessä ei ole varsinainen X-pääte, mutta koska ohjelmat ja niiden asetustiedostot ovat palvelimella, X-pääteympäristön tarjoama ylläpidon helppous pääosin säilyy.

Katso myös[muokkaa]