Ero sivun ”Aptitude” versioiden välillä
Pb (keskustelu | muokkaukset) p (Luokka:Debian GNU/Linux) |
Pb (keskustelu | muokkaukset) p (pois debian-luokasta: apt-rpm, johdanto tarkemmin) |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:Aptitude.png|right|200px|thumb|Aptitude työssä.]] | [[Kuva:Aptitude.png|right|200px|thumb|Aptitude työssä.]] | ||
Aptitude on [[Debian GNU/Linux|Debian]]-pohjaisissa jakeluissa | Aptitude on mm. [[Debian GNU/Linux|Debian]]-pohjaisissa jakeluissa käytettävän [[apt]]-[[paketinhallintajärjestelmä]]n [[edustaohjelma]]. Itse Debianissa se on paketinhallinnan virallinen käyttöliittymä. Aptitude pitää kirjaa myös siitä, mitkä paketit on asennettu automaattisesti [[Paketinhallintajärjestelmä#Riippuvuudet|riippuvuuksina]], ja osaa apt-getiä paremmin ratkoa jakeluversion päivityksessä uudempaan syntyviä ristiriitoja. Aptitudea voi käyttää joko suoraan komentoriviltä [[apt]]-getin tapaan tai interaktiivisenä ohjelmana, käyttäen [[Ncurses|ncursesilla]] toteutettua käyttöliittymää. | ||
== Interaktiivinen käyttö == | == Interaktiivinen käyttö == | ||
Rivi 55: | Rivi 55: | ||
[[Luokka:Paketinhallinta]] | [[Luokka:Paketinhallinta]] | ||
[[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]] | [[Luokka:Komentorivin erikoisohjelmat]] | ||
Versio 29. kesäkuuta 2008 kello 18.18
Aptitude on mm. Debian-pohjaisissa jakeluissa käytettävän apt-paketinhallintajärjestelmän edustaohjelma. Itse Debianissa se on paketinhallinnan virallinen käyttöliittymä. Aptitude pitää kirjaa myös siitä, mitkä paketit on asennettu automaattisesti riippuvuuksina, ja osaa apt-getiä paremmin ratkoa jakeluversion päivityksessä uudempaan syntyviä ristiriitoja. Aptitudea voi käyttää joko suoraan komentoriviltä apt-getin tapaan tai interaktiivisenä ohjelmana, käyttäen ncursesilla toteutettua käyttöliittymää.
Interaktiivinen käyttö
Interaktiivisena aptitude tarjoaa listan pakettilähteiden mukaisissa arkistoissa olevista paketeista, ryhmitettyinä sen mukaan, onko paketti tietoturvapäivitys, uusi (yleensä lähteen lisäämisen takia listalle tullut), asennettu, asentamaton, nykyisten lähteiden ulkopuolelta asennettu, tehtävä (eli monen paketin kokonaisuus) vaiko virtuaalinen paketti. Nämä ryhmät on edelleen jaettu osioiden mukaan: main, contrib ja non-free sekä näiden sisällä sen perusteella, mihin tarkoitukseen paketti liittyy (ylläpito, ohjelmointi, ohjelmakirjasto, työpöytä, sähköposti, www, jne.).
Eri toimet hoidetaan yleensä eri näppäimillä: pakettilista päivitetään "u":lla ("update"), päivitykset pyydetään asennettaviksi "U":lla, pyydetyt toimet suoritetaan "g":llä (get); paketteja voi etsiä "/":lla (kuten monessa muussa unix-ohjelmalla), katsella enter-näppäimelllä, merkitä asennettaviksi "+":lla, poistettaviksi "-":lla, poistettaviksi asetustiedostoineen "_":lla, merkitä eri tason toimenpitokieltoihin, merkitä automaattisesti asennetuiksi jne. Käytössä on myös valikot.
Kun pyydetty toimi vaatii muiden pakettien asentamisen, nämä merkitään asennettaviksi lisämerkinnällä "automaattisesti asennettu", kun toimi ei onnistu suoraan aptitude tarjoaa eri vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi.
Kun päivityksiä on tarjolla ja ne on merkitty asennettaviksi ("U") tai paketteja on pyydetty asennettaviksi tai poistettaviksi, painetaan "g"-näppäintä, jolloin aptitude esittelee mitä se seuraavaksi on tekemässä listoina, joissa on varsinaisesti asennettavat paketit, päivitettävät paketit, poistettavat paketit, paketit jotka jätetään sikseen vaikka niitä voisi päivittää, paketit jotka asennetaan riippuvuuksina (joka pakollisina tai suositelluina sellaisina) ja paketit joita asennettavat ehdottavat lisäksi asennettaviksi.
Listaa kannattaa selailla, ettei esimerkiksi jonkin paketin asennus hävitä paketteja, joita haluaa pitää koneella. Pakettilistaa voi vielä muokata, esimerkiksi niin, että lisää ehdotettuja paketteja asennettavien joukkoon. Kun lista näyttää hyvältä painetaan toisen kerran "g":tä, jolloin paketit asennetaan.
Osa paketeista saattaa kysyä asetuksiin liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi kielipaketit saattavat ehdottaa oletuskielen vaihtamista, palvelimet tarkempia asetuksia, ytimen päivityksessä muistutetaan järjestelmän uudelleenkäynnistämisestä (jos /boot on eri osiolla, sen pitää olla liitettynä kirjoitusoikeuksin jo ennen ytimen päivitystä) jne. Vastaukset kirjoitetaan muistiin, niin että samaa kysymystä ei tarvitse kysyä uudestaan vastaavaa pakettia asennettaessa. Kysymysten määrää voi säädellä asetustiedostossa, esimerkiksi jos haluaa päivityksen sujuvan yöllä itsekseen.
Käyttö komentoriviltä
Komentoriviltä käytettynä aptituden useimmat valitsimet ovat samoja kuin apt-getin vastaavat. Aptitude tarjoaa myös apt-cachen toiminnallisuuden. Tiettyjä toimintoja, kuten paketin asentaminen lähdekoodista kääntämällä, tiedostojen etsinnän asentamattomista paketeista ja muualla kuin deb-arkistossa olevan paketin asentaminen hoidetaan vielä muilla ohjelmilla (apt-get, apt-file, dpkg).
Pakettilistan päivittäminen ja paketin asentaminen:
aptitude update; aptitude install paketti
Järjestelmän päivittäminen:
aptitude update; aptitude upgrade
Jakelun päivittäminen versiosta toiseen – tähän saattaa liittyä muitakin toimia, katso Debianin päivittäminen ja julkaisumuistio ("release notes"):
aptitude update; aptitude dist-upgrade
Paketin etsiminen, sen tietojen katselu ja hakeminen ilman asentamista (hakemistoon /var/cache/apt/archives):
aptitude search hakusana-tai-hakuehto aptitude show paketti aptitude --download-only install paketti
Aptitudella on joukko muita valitsimia ja käyttötapoja. Lisätietoja komennolla man aptitude.
Vastaavat muut käyttöliittymät
Eri aptin käyttöliittymiä voi käyttää rinnakkain, mutta tieto siitä, mitkä paketit on asennettu automaattisesti ja siten voidaan poistaa kun muut paketit eivät enää tarvitse niitä, ei kirjaudu kaikista käyttöliittymistä. Muita vastaavia interaktiivisia käyttöliittymiä ovat
- dselect, aptituden edeltäjä, jota pidettiin vaikeasti käytettävänä
- synaptic, joka on tarkoitettu Gnomen kanssa käytettäväksi
- adept, joka on tarkoitettu KDEn kanssa käytettäväksi
Debiania versiosta toiseen päivitettäessä suositellaan käyttämään aptitudea.