Ero sivun ”Multimediatietokone” versioiden välillä

Linux.fista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 27: Rivi 27:
** haitat: rajallinen laitetuki (ei esim tunnistanut koneeni äänikorttia), käyttöliittymä reagoi hieman viiveellä, ilmeisesti DVB-tuki puuttuu eikä projekti ole julkaissut päivityksiä yli vuoteen.
** haitat: rajallinen laitetuki (ei esim tunnistanut koneeni äänikorttia), käyttöliittymä reagoi hieman viiveellä, ilmeisesti DVB-tuki puuttuu eikä projekti ole julkaissut päivityksiä yli vuoteen.
* [http://www.entertainer-project.com/ Entertainer] (kehityshanketta johtaa suomalainen Lauri Taimila, nykyinen versio 0.1)
* [http://www.entertainer-project.com/ Entertainer] (kehityshanketta johtaa suomalainen Lauri Taimila, nykyinen versio 0.1)
** edut: todella hieno tekninen pohja (gstreamer+python) ja kaunein käyttöliittymä mitä olen koskaan nähnyt
** edut: elegantti tekninen pohja (gstreamer+python+clutter) ja kaunis käyttöliittymä
** haitat: DVB-tuki puuttuu vielä
** haitat: DVB-tuki puuttuu vielä
* [http://elisa.fluendo.com/ Fluendon Elisa]
* [http://elisa.fluendo.com/ Fluendon Elisa]
** edut: todella kaunis, helppo käyttää valikkopohjaisesta graafisesta käyttöliittymästä, sisältää käytännössä kaikki yllä mainitut ominaisuudet, kehitys aktiivista
** edut: todella kaunis, helppo käyttää valikkopohjaisesta graafisesta käyttöliittymästä, sisältää käytännössä kaikki yllä mainitut ominaisuudet, kehitys aktiivista
** haitat: DVB-tuki puuttuu, ei tieto onko se edes suunnittelilla
** haitat: DVB-tuki puuttuu, ei tietoa onko se edes suunnittelilla
* [http://freevo.sourceforge.net/ Freevo]
* [http://freevo.sourceforge.net/ Freevo]
* [http://www.linuxmce.org/ LinuxMCE]
* [http://www.linuxmce.org/ LinuxMCE]
** edut: todella runsaasti ominaisuuksia, laite käy koko kodin automatisointiin
** edut: todella runsaasti ominaisuuksia, laite käy koko kodin automatisointiin
** haitat: liikaa ominaisuuksia eikä ominaisuudet vaikuta kunnolla viimeistellyiltä (mm. käyttöliittymä hankala)
** haitat: liikaa ominaisuuksia eikä ominaisuudet vaikuta kunnolla viimeistellyiltä (mm. käyttöliittymä hankala)
* [http://www.cadsoft.de/vdr/ VDR], joka on erityisesti "digiboksiohjelmisto", mutta liitännäisten avulla sopii myös muun sisällön toistamiseen
* [http://www.cadsoft.de/vdr/ VDR], joka on erityisesti "digiboksiohjelmisto", mutta liitännäisten avulla sopii myös muun sisällön toistamiseen
===Pohdintaa laitteesta===
Luonnollisesti laitteessa tulisi olla riittävästi potkua multimedian käsittelyyn, mutta toisaalta kaikissa nykyisin myytävissä tietokoneissa on varsin runsaasti tehoja. Tärkeämpää olisi ehkä hiljainen toiminta - olisi ikävää jos laitteen tuuletin häiritsisi muuten mukavaa mediankatseluelämystä. Pieni virrankulutus on myös plussaa ja yleensä korreloi hiljaisuuden kanssa. Isot kiintolevyt ovat halpoja, joten kannattaa ostaa suoraan nopea ja isokokoinen kiintolevy. Samoin RAM-muisti on halpaa, joten kannattaa ostaa täydet 4 GB mitä enempää 32-bittinen järjestelmä ei pysty hyödyntämään. Laitteeseen pitäisi mielellään saada kytkettyä kaksi PCI-paikkaista DVB-viritintä, että voi katsella ja nahoittaa mitä tahansa ohjelmaa samaan aikaan. Toisaalta myös USB-liitäntäinen kakkosviritin voisi kelvata.. Langaton hiiri ja näppäimistö on ehdoton, kaukosäädin mukava lisä. Jotta laitteesta saisi täyden hyödyn irti, pitäisi sen olla 100 % Linux-yhteensopiva. Kuvanlaadun kannalta on tärkeää että laitteessa on digitaalinen kuvaulostulo, eli DVI tai HDMI. Hifisti tarvitsee myös keskimääräistä paremmat äänen ulostulot.
===Multimediatietokoneeksi sopivia koteloita/runkoja===
Seuraavat kotelot sopisivat ulkonäkönsä ja ominaisuuksiensa puolesta Linux-multimediakeskuksen rungoksi ja olivat saatavilla heinäkuussa 2008.
* [http://global.msi.com.tw/index.php?func=proddesc&prod_no=1113&maincat_no=134 MSI Media Live] (toimii Linuxissa, mutta kaukosäätimen vastaanotto [http://ubuntuforums.org/showthread.php?t=683002 ei toimi pidemmillä etäisyyksillä]?)
* [http://minipc.aopen.com/Global/ AOpen MiniPC] (Sytem76 myy runkoon perustuvia Linux-koneita, joten täytyy olla Linux-yhteensopiva)
* [http://eu.shuttle.com/dk/DesktopDefault.aspx/tabid-72/170_read-14269/ Shuttle SG31G5] (tarkistettu IRL olevan Linux-yhteensopiva)
* [http://eu.shuttle.com/dk/DesktopDefault.aspx/tabid-72/170_read-14213/ Shuttle SG33G5M] (tarkistettu olevan Linux-yhteensopiva, myös kaukosäädin ja VCD))
* [http://www.psile.com/index.php?page=catalog_details&CID=2 Nexus Psile] (ei sisällä emolevyä, eli saadaan Linux-yhteensopivaksi)


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==

Versio 16. heinäkuuta 2008 kello 10.36

Sivu on työn alla. Täydennä tätä jos sinulla on kokemusta multimediatietokoneen rakentelusta!

Markkinoilla on useita edullisia tallentavia digibokseja, joilla voi myös katsella videotiedostoja ja kuunnella esimerkiksi mp3-muodossa olevaa musiikkia. Periaatteessa ne ovat kaikki tietokoneita, mutta rajoitetun käyttöjärjestelmän takia niiden käyttö on myös rajoitettua.

Markkinoilla on myös kehittyneempiä multimediatoistimia, joilla voi säilöä mediakokoelmiaan sekä katsella niitä, mutta ko. laitteista puuttuu digi-TV:n katselu- ja tallennusmahdollisuus. Esimerkiksi:

Linux-pohjainen multimediatietokone

Linuxin avulla voit rakentaa multimediatietokoneen, jolla voit:

  • katsella ja tallentaa televisio-ohjelmia kuten millä tahansa tallentavalla digiboksillakin
  • katsella DVD-elokuvia ja muita video-/musiikkitiedostoja suoraan CD/DVD-levyltä
  • katsella mitä tahansa videotiedostoja ja hallita elokuvakokoelmaasi
  • katsella esimerkiksi YouTubea tai Yle Areenan lähetyksiä suoraan "telkkarista"
  • katsella mitä tahansa kuvatiedostoja ja hallita digikuvakokoelmaasi
  • kuunnella mitä tahansa äänitiedostoja ja hallita musiikkikokoelmaasi sekä ladata musiikkikokoelmastasi tiedostoja myös kannettavaan soittimeen
  • selata nettiä, lukea sähköpostia ja muutenkin tehdä mitä tahansa tietokoneella ylipäänsä voi.
  • Olisi myös näppärää jos voi samaa aina päällä olevaa kodin mediakeskusta käyttää myös kodin muiden tietokoneiden tiedosto- ja varmuuskopiointipalvelimena.

Multimediaohjelmistojen arviointia

Linuxille löytyy lukuisa joukko erilaisia äänen ja videon toisto-ohjelmia sekä niiden hallintaan tarkoitettuja jukebox-tyyppisiä ohjelmia, katso esimerkiksi luokka Multimedia.

Nimenomaan kaukosäätimellä ohjattaviksi tarkoitettuja kaiken kattavia multimediaohjelmistoja ovat:

  • MythTV [1] on laajimmin käytössä
  • GeeXboX on multimediatietokoneessa toimimaan tarkoitettu live-cd-pohjainen jakelu
    • edut: pieni CD (8 MB!), ohjelma latautuu kokonaan muistiin eikä käynnistyksen jälkeen tarvitse enää CD:tä (toki sen voi asentaa myös kiintolevylle), soitin perustuu mplayer:iin joten voi soittaa melkein mitä tahansa mediatiedostoja, graafinen ja helppo valikkopohjainen käyttöliittymä
    • haitat: rajallinen laitetuki (ei esim tunnistanut koneeni äänikorttia), käyttöliittymä reagoi hieman viiveellä, ilmeisesti DVB-tuki puuttuu eikä projekti ole julkaissut päivityksiä yli vuoteen.
  • Entertainer (kehityshanketta johtaa suomalainen Lauri Taimila, nykyinen versio 0.1)
    • edut: elegantti tekninen pohja (gstreamer+python+clutter) ja kaunis käyttöliittymä
    • haitat: DVB-tuki puuttuu vielä
  • Fluendon Elisa
    • edut: todella kaunis, helppo käyttää valikkopohjaisesta graafisesta käyttöliittymästä, sisältää käytännössä kaikki yllä mainitut ominaisuudet, kehitys aktiivista
    • haitat: DVB-tuki puuttuu, ei tietoa onko se edes suunnittelilla
  • Freevo
  • LinuxMCE
    • edut: todella runsaasti ominaisuuksia, laite käy koko kodin automatisointiin
    • haitat: liikaa ominaisuuksia eikä ominaisuudet vaikuta kunnolla viimeistellyiltä (mm. käyttöliittymä hankala)
  • VDR, joka on erityisesti "digiboksiohjelmisto", mutta liitännäisten avulla sopii myös muun sisällön toistamiseen

Pohdintaa laitteesta

Luonnollisesti laitteessa tulisi olla riittävästi potkua multimedian käsittelyyn, mutta toisaalta kaikissa nykyisin myytävissä tietokoneissa on varsin runsaasti tehoja. Tärkeämpää olisi ehkä hiljainen toiminta - olisi ikävää jos laitteen tuuletin häiritsisi muuten mukavaa mediankatseluelämystä. Pieni virrankulutus on myös plussaa ja yleensä korreloi hiljaisuuden kanssa. Isot kiintolevyt ovat halpoja, joten kannattaa ostaa suoraan nopea ja isokokoinen kiintolevy. Samoin RAM-muisti on halpaa, joten kannattaa ostaa täydet 4 GB mitä enempää 32-bittinen järjestelmä ei pysty hyödyntämään. Laitteeseen pitäisi mielellään saada kytkettyä kaksi PCI-paikkaista DVB-viritintä, että voi katsella ja nahoittaa mitä tahansa ohjelmaa samaan aikaan. Toisaalta myös USB-liitäntäinen kakkosviritin voisi kelvata.. Langaton hiiri ja näppäimistö on ehdoton, kaukosäädin mukava lisä. Jotta laitteesta saisi täyden hyödyn irti, pitäisi sen olla 100 % Linux-yhteensopiva. Kuvanlaadun kannalta on tärkeää että laitteessa on digitaalinen kuvaulostulo, eli DVI tai HDMI. Hifisti tarvitsee myös keskimääräistä paremmat äänen ulostulot.

Multimediatietokoneeksi sopivia koteloita/runkoja

Seuraavat kotelot sopisivat ulkonäkönsä ja ominaisuuksiensa puolesta Linux-multimediakeskuksen rungoksi ja olivat saatavilla heinäkuussa 2008.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://www.linux.fi/w/index.php?title=Multimediatietokone&oldid=22109”