Multimediatietokone

Markkinoilla on useita edullisia tallentavia digibokseja, joilla voi myös katsella videotiedostoja ja kuunnella esimerkiksi mp3-muodossa olevaa musiikkia. Periaatteessa ne ovat kaikki tietokoneita, mutta rajoitetun käyttöjärjestelmän takia niiden käyttö on myös rajoitettua.

Markkinoilla on myös kehittyneempiä multimediatoistimia, joilla voi säilöä mediakokoelmiaan sekä katsella niitä, mutta ko. laitteista puuttuu digi-TV:n katselu- ja tallennusmahdollisuus. Esimerkiksi:

• KiSS 1600 HD Media Player (Linux-pohjainen)
• Divico Tvix-sarja

Linux-pohjainen multimediatietokone

Linuxin avulla voit rakentaa multimediatietokoneen, jolla voit:

• katsella ja tallentaa televisio-ohjelmia kuten millä tahansa tallentavalla digiboksillakin
• katsella DVD-elokuvia ja muita video-/musiikkitiedostoja suoraan CD/DVD-levyltä
• katsella mitä tahansa videotiedostoja ja hallita elokuvakokoelmaasi
• katsella esimerkiksi YouTubea tai Yle Areenan lähetyksiä suoraan "telkkarista"
• katsella mitä tahansa kuvatiedostoja ja hallita digikuvakokoelmaasi
• kuunnella mitä tahansa äänitiedostoja ja hallita musiikkikokoelmaasi sekä ladata musiikkikokoelmastasi tiedostoja myös kannettavaan soittimeen
• selata nettiä, lukea sähköpostia ja muutenkin tehdä mitä tahansa tietokoneella ylipäänsä voi.
• Olisi myös näppärää jos voi samaa aina päällä olevaa kodin mediakeskusta käyttää myös kodin muiden tietokoneiden tiedosto- ja varmuuskopiointipalvelimena.

Multimediaohjelmistojen arviointia

Linuxille löytyy lukuisa joukko erilaisia äänen ja videon toisto-ohjelmia sekä niiden hallintaan tarkoitettuja jukebox-tyyppisiä ohjelmia, katso esimerkiksi luokka Multimedia.

Nimenomaan kaukosäätimellä ohjattaviksi tarkoitettuja kaiken kattavia multimediaohjelmistoja ovat:

• MythTV [1] on laajimmin käytössä
• GeeXboX on multimediatietokoneessa toimimaan tarkoitettu live-cd-pohjainen jakelu
  • edut: pieni CD (8 MB!), ohjelma latautuu kokonaan muistiin eikä käynnistyksen jälkeen tarvitse enää CD:tä (toki sen voi asentaa myös kiintolevylle), soitin perustuu mplayer:iin joten voi soittaa melkein mitä tahansa mediatiedostoja, graafinen ja helppo valikkopohjainen käyttöliittymä
  • haitat: rajallinen laitetuki (ei esim tunnistanut koneeni äänikorttia), käyttöliittymä reagoi hieman viiveellä, ilmeisesti DVB-tuki puuttuu eikä projekti ole julkaissut päivityksiä yli vuoteen.
• Entertainer (kehityshanketta johtaa suomalainen Lauri Taimila, nykyinen versio 0.1)
  • edut: elegantti tekninen pohja (gstreamer+python+clutter) ja kaunis käyttöliittymä
  • haitat: DVB-tuki puuttuu vielä
• Fluendon Elisa
  • edut: todella kaunis, helppo käyttää valikkopohjaisesta graafisesta käyttöliittymästä, sisältää käytännössä kaikki yllä mainitut ominaisuudet, kehitys aktiivista
  • haitat: DVB-tuki puuttuu, ei tietoa onko se edes suunnittelilla
• Freevo
• LinuxMCE
  • edut: todella runsaasti ominaisuuksia, laite käy koko kodin automatisointiin
  • haitat: liikaa ominaisuuksia eikä ominaisuudet vaikuta kunnolla viimeistellyiltä (mm. käyttöliittymä hankala)
• VDR, joka on erityisesti "digiboksiohjelmisto", mutta liitännäisten avulla sopii myös muun sisällön toistamiseen

Pohdintaa laitteesta

Luonnollisesti laitteessa tulisi olla riittävästi potkua multimedian käsittelyyn, mutta toisaalta kaikissa nykyisin myytävissä tietokoneissa on varsin runsaasti tehoja. Tärkeämpää olisi ehkä hiljainen toiminta - olisi ikävää jos laitteen tuuletin häiritsisi muuten mukavaa mediankatseluelämystä. Pieni virrankulutus on myös plussaa ja yleensä korreloi hiljaisuuden kanssa. Isot kiintolevyt ovat halpoja, joten kannattaa ostaa suoraan nopea ja isokokoinen kiintolevy. Samoin RAM-muisti on halpaa, joten kannattaa ostaa täydet 4 GB mitä enempää 32-bittinen järjestelmä ei pysty hyödyntämään. Laitteeseen pitäisi mielellään saada kytkettyä kaksi PCI-paikkaista DVB-viritintä, että voi katsella ja nahoittaa mitä tahansa ohjelmaa samaan aikaan. Toisaalta myös USB-liitäntäinen kakkosviritin voisi kelvata.. Langaton hiiri ja näppäimistö on ehdoton, kaukosäädin mukava lisä. Jotta laitteella voisi esim. kuunnella musiikkia ilman että TV/päänäyttö on päällä, pitäisi laitteen etupaneelissa olla VCD-näyttö, josta näkee mm. soivan kappaleen nimen (ja musiikkiohjelmaa pitää pystyä hallitsemaan kaukosäätimellä). Jotta laitteesta saisi täyden hyödyn irti, pitäisi sen olla 100 % Linux-yhteensopiva. Kuvanlaadun kannalta on tärkeää että laitteessa on digitaalinen kuvaulostulo, eli DVI, HDMI tai displayport. Hifisti tarvitsee myös keskimääräistä paremmat äänen ulostulot.

Multimediatietokoneeksi sopivia koteloita/runkoja

Seuraavat kotelot sopisivat ulkonäkönsä ja ominaisuuksiensa puolesta Linux-multimediakeskuksen rungoksi ja olivat saatavilla heinäkuussa 2008.

• MSI Media Live (toimii muuten hyvin Linuxissa, mutta kaukosäätimen vastaanotto ei toimi pidemmillä etäisyyksillä?)
• AOpen MiniPC (Sytem76 myy runkoon perustuvia Linux-koneita, joten täytyy olla Linux-yhteensopiva)
• Shuttle SG31G5 (tarkistettu IRL olevan Linux-yhteensopiva)
• Shuttle SG33G5M (tarkistettu olevan Linux-yhteensopiva, myös kaukosäädin ja VCD)
• Nexus Psile (ei sisällä emolevyä, eli saadaan Linux-yhteensopivaksi)
  • kaunein ikinä näkemäni kotelo, ja sen hinta on nyt vain 165 euroa suoraan valmistajalta ostettuna, mutta siihen pitäisi ostaa emolevy erikseen

Psile Nexus + Commell LV-677DC -emolevy

• + todella kaunis
• - ei HDMI/DVI-ulostuloa
• - maksimi RAM 3 GB
• - 1 x PCI-Express, 2 x miniPCI (PCI-express-DVB-kortteja on vaikea löytää, miniPCI ei ole lainkaan?)
• - vain 2xUSB ulkoisesti (sisäisesti lisäksi 4xUSB)
• + optimoitu olemaan lähes äänetön
• + kustomoidun kotelon tilaaminen mahdollista

MSI Media Live

• + tyylikäs, etulevyssä VFD-näyttö ja multimediakeskukselle sopivia painikkeita, kaukosäädin sisältyy
• + reilusti tehoja
• + HDMI-ulostulo (myös SCART ja S-video)
• + 6xUSB
• - vain 1 PCI-paikka
• - nVidian näytönohjain, Linux-tuki heikompi kuin Intelissä?
• + Bluetooth
• - vaatii hieman säätöä toimiakseen Linuxissa, katso myös sivu MythTV:llä
• - CPU:n asennus hankalaa, levyasema ja kiintolevy äänekkäitä?
• - kaukosäädin ei toimi yli 2 metrin etäisyydeltä?

Shuttle

• + täysverinen tietokone, emolevy ja komponentit valittavissa täysin mielen mukaan (HDMI/DVI, useampi PCI-paikka, suuret tehot, yms)
• - kohtalaisen hiljainen, mutta ei hiljaisuutta varten optimoitu
• - melko kookas
• + kuitenkin tavallista tietokonetta pienempi ja kauniimpi

Valmiita kokoonpanoja

Hyviä esimerkkejä (käyttöjärjestelmää lukuunottamatta) ovat HUSH™ E1-Mini ja EndPCnoise.com FANLESS Core 2 Home Theater PC

Aiheesta muualla

• HTPC suomenkielisessä Wikipediassa
• LinuxTV.org on DVB-laiteajureiden pääkehityspaikka
• Linux-HTPC Guide