Laitetiedostot

Laitetiedostot ovat /dev-hakemiston alta löytyviä erikoistiedostoja, jotka ovat viittauksia tietokoneen eri laitteisiin. Laitetiedostot voivat edustaa kiintolevyjä, äänikortteja ja muita "oikeita laitteita" sekä järjestelmän sisäisiä toimintoja, kuten esimerkiksi satunnaislukugeneraattoria.

Käyttö

Prosessoria voi helposti kuormittaa siirtämällä dataa satunnaislukugeneraattorilta (/dev/urandom) mustaan aukkoon (/dev/null):

cat /dev/urandom > /dev/null

Laitetaan kaiuttimista kuulumaan satunnaista kohinaa (satunnaisdataa äänilaitteelle /dev/dsp):

cat /dev/urandom > /dev/dsp

Otetaan levykuva cd-levystä:

cat /dev/cdrom > /home/kalevi/distrot/levykuva.iso

Joitain laitetiedostoja

Kiintolevyt

• /dev/hda - Ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy
• /dev/hdb - Ensimmäisen IDE-väylän orjalevy
• /dev/hdc - Toisen IDE-väylän isäntälevy
• /dev/sda - Ensimmäinen sata-levy, USB-muisti tai ensimmäisen IDE-väylän isäntälevy (libataa käyttävä)
• /dev/hdk4 - Yhdennentoista IDE-liitännäisen kiintolevyn neljäs osio

Useimmat jakelut ovat nykyään ottaneet käyttöön libatan, jolloin /dev/hdX-muotoiset massamuistit korvautuvat /dev/sdX-muotoisilla laitteilla.

Levyosioihin viitattaessa on huomattava, että osiot jaetaan ensisijaisiin ja loogisiin osioihin. Ensisijaisia osioita voi olla 4, ja siten osiot 1-4 ovat ensisijaisia osioita. Suuremmat luvut ovat loogisia osioita. Jos siis esimerkiksi toisella kiintolevyllä olisi yksi ensisijainen ja kaksi loogista osiota, näiden osioiden laitetiedostot olisivat

• /dev/hdb1 - ensisijainen osio
• /dev/hdb5 - ensimmäinen looginen osio
• /dev/hdb6 - toinen looginen osio

Järjestelmän levyosiot voi listata fdiskillä antamalla pääkäyttäjänä komennon

fdisk -l

Syötteet

• /dev/input/mice - Järjestelmän hiiret
• /dev/input/mouse0 - Ykköshiiri

Muita oikeita laitteita

• /dev/dsp - Äänikortti
• /dev/mixer - Mikseri
• /dev/cdrom - CD-asema
• /dev/video0 - Ensimmäinen videolaite, esimerkiksi web-kamera.
• /dev/scd0 - Ensimmäinen SCSI-liitännäinen tai libataa käyttävä IDE-liitännäinen CD-asema
• /dev/cdrw - Kirjoittava CD-asema
• /dev/cdwriter - Kirjoittava CD-asema
• /dev/fd0 - Ensimmäinen levykeasema
• /dev/ramdisk - RAM-levy
• /dev/ram0 - Ensimmäinen RAM-levy
• /dev/shm - Tmpfs:n liitoskohta
• /dev/loop0 - Ensimmäinen loopina liitetty tiedostojärjestelmä
• /dev/console - Järjestelmän konsoli (tietokoneen näyttö- ja syöttölaitteiden yhdistelmä)

Erikoislaitteet

• /dev/random - Satunnaislukugeneraattori, tuottaa laadukasta satunnaislukua hitaalla nopeudella
• /dev/urandom - Satunnaislukugeneraattori, tulostus vähemmän laadukasta mutta huomattavasti nopeampaa
• /dev/zero - Pelkkää nollaa tulostava laite
• /dev/null - Bittejä nielevä "musta aukko"
• /dev/stdout - Standarditulostusvirta
• /dev/stdin - Standardisyötevirta
• /dev/tty1 - Ensimmäinen virtuaalikonsoli
• /dev/pts/0 - Ensimmäinen pseudoterminaali (esimerkiksi terminaaliemulaattori- tai SSH-istuntoa varten luotu)

/dev/console ja /dev/null

Useimmat laitetiedostot luodaan yleensä dynaamisesti udev-ohjelmiston avulla. Laitetiedostot ilmestyvät /dev-hakemiston alle sitä mukaa, kun tietokoneeseen liitetään laitteita ja niiden ajurit ladataan.

Poikkeuksena tästä ovat /dev/console (järjestelmäkonsoli) sekä /dev/null (nollalaite), jotka ovat /dev-hakemiston alla pysyvästi, eli toisin sanoen myös silloin, kun /dev-hakemisto ei ole liitettynä.

Jos /dev/console ja /dev/null esimerkiksi juurihakemiston siirron seurauksena puuttuvat, on tuloksena yleensä kernel panic ja siten järjestelmän käynnistyksen epäonnistuminen. Virheilmoituksena voi olla esimerkiksi

opening console: No such file or directory
/dev/null: Read only file system

Ratkaisuna on käynnistää kone esimerkiksi live-cd:ltä, liittää ongelmallinen juuriosio ja tehdä siitä väliaikainen juurihakemisto komennolla chroot. Sekä tämän jälkeen antaa komennot

mknod -m 600 /dev/console c 5 1
mknod -m 666 /dev/null  c 1 3

jotka luovat em laitetiedostot uudelleen.