IPv6

Linux.fi-wikissä artikkelit käsittelevät yleensä aihettaan siltä osin, kuin se koskee Linuxia ja avoimia/vapaita ohjelmistoja. Yleisluontoisemman artikkelin tästä aiheesta löydät tietosanakirja Wikipediasta.

IPv6 luotiin paikkaamaan IPv4:n heikkouksia, eritoten pientä osoiteavaruutta. Kun IPv4-osoitteita on (teoriassa) mahdollista olla vain noin neljä miljardia (2³²) kappaletta, päästään IPv6:ssa moninkertaisesti suurempiin lukuihin. Vaikka IPv4:n osoiteavarus näyttää suurelta, kannattaa muistaa että koko osoiteavaruutta ei voi käyttää: osa on määritelty paikallisiksi osoitteiksi (mm. 192.168.*), osa kokeiluihin ja muihin erikoistarkoituksiin. Ennen kaikkea aliverkkojen kaikkia osoitteita ei voi hyödyntää, koska ne on jaettava lohkoittain (runkoverkon reitittimen taulukkojen pitää olla järkevän kokoisia). Jos maailman jokaiselle taloudelle pitäisi riittää muutama osoite, osoiteavaruus on joka tapauksessa riittämätön. IPv6 tekee myös varauksia, mutta sen osoiteavaruus on jo tarpeeksi iso.

IPv6-osoite kirjoitetaan yleensä kahdeksana neljän heksaluvun (0-F, 16-kantainen lukujärjestelmä) kenttänä, jotka erotetaan toisistaan kaksoispisteellä. Esimerkki IPv6-osoitteesta:

2001:0db8:1bb7:0300:0a04:00a0:0030:011a

Nollakentät ja kenttien ensimmäiset nollat voidaan poistaa, kuten seuraavassa esimerkissä näkyy:

2001:0000:0000:0e17:ab34:3930:0294:10d1
2001::e17:ab34:3930:294:10d1

Nollakentät voi poistaa vain ensimmäisen kerran selkeyden vuoksi, toisin kuin ensimmäiset nollat. Alla olevassa esimerkissä 2 ei tiedetä, mihin laittaa nollakentät. Esimerkissä 3 suurempi nollakenttäsarja on poistettu ja pienemmästä on otettu turhat nollat pois.

2001:0000:0000:0e17:0000:0000:0000:10d1
2001::e17::10d1
2001:0:0:e17::10d1

Osoite 1 on loopback, kuten IPv4-protokollan 127.0.0.1.

0000:0000:0000:0000:0000:0000:0000:0001
::1

Erilaisia IPv6-osoitteita on todella paljon — 2¹²⁸ tarkalleen. Näin osoitteita riittää esimerkiksi kotien kaikenlaisille laitteille. Osoitteet alueela 2000:: ja 3999:ffff:ffff:ffff:ffff:ffff:ffff:ffff ovat julkisia.

Privacy Extensions

Privacy extensions voidaan ottaa käyttöön sysctl:n avulla.

Komennot, jotka alkavat $-merkillä suoritetaan tavallisena käyttäjänä ja komennot, jotka alkavat #-merkillä suoritetaan pääkäyttäjänä. Katso myös su, sudo ja doas.

Otetaan väliaikaiset osoitteet käyttöön, sekä tehdään niistä oletus. (Suositeltu)

# sysctl net.ipv6.conf.all.use_tempaddr=2
# sysctl net.ipv6.conf.default.use_tempaddr=2

TAI
Otetaan väliaikaiset osoitteet käyttöön, mutta ei tehdä niistä oletusta.

# sysctl net.ipv6.conf.all.use_tempaddr=1
# sysctl net.ipv6.conf.default.use_tempaddr=1

Asetukset voidaan myös tallentaa /etc/sysctl.conf -tiedostoon lisäämällä esimerkiksi rivit:

net.ipv6.conf.all.use_tempaddr=2
net.ipv6.conf.default.use_tempaddr=2

NetworkManager ei yleensä tottele näitä asetuksia vaan se pitää säätää erikseen käyttämään Privacy Extensions -ominaisuutta.

Katso myös

• IPv6-tunnelin käyttöönotto

Aiheesta muualla

• IPv6-tekniikka suomalaisissa kuluttajaliittymissä