Hakemistorakenne

Linuxin hakemistorakenne perustuu FHS-standardiin, joka määrittää joukon hakemistoja ja niiden pääasiallisen käyttötarkoituksen. Tätä standardia noudattavat nykyisin useimmat jakelut. Tunnetuimpana poikkeuksena on GoboLinux, jossa hakemistorakenne on järjestetty kokonaan uudelta pohjalta.

Yleistä

Hakemistorakenne alkaa juurihakemistosta, merkintä kauttaviiva "/", jonka alle tiedostot ja hakemistot järjestetään puumaiseksi rakenteeksi. Nykyisin on myös yleistynyt vertaus sisäkkäisistä kansioista.

Levyasemat näkyvät käyttäjälle ja ohjelmille hakemistoina. Esimerkiksi CD-levyltä lukiessa ei viitata suoraan asemaan, vaan hakemistoon "/media/cdrom". Tämä mahdollistaa järjestelmän tiedostojen jakamisen usealle fyysiselle laitteelle niin, että haluttu tiedosto löytyy aina standardin mukaista polkua käyttäen, riippumatta tallennuslaitteiden fyysisestä kokoonpanosta.

Tiedostoihin ja hakemistoihin voidaan viitata absoluuttisesta tai suhteellista polkua käyttäen. Absoluuttinen viittaaminen tarkoittaa, että polku tiedostoon kirjoitetaan täydellisenä juurihakemistosta lähtien esimerkiksi "/usr/doc/apache-1.3.34/README". Suhteellinen viittaaminen tarkoittaa, että hakemistopolku on suhteessa aktiiviseen hakemistoon esimerkiksi "../../doc/apache-1.3.34/README".

Tiedostojen fyysinen sijainti voi olla eri kuin mitä virallinen hakemistorakenne antaa ymmärtää: jos jostakin syystä sijoitetaan hakemisto tai tiedosto eri paikkaan kuin missä sen oletetaan olevan, sen tilalle voidaan luoda symbolinen linkki osoittamaan paikkaa, mistä se oikeasti löytyy. Näitä linkkejä on käytetty erityisesti silloin, kun käytännöt ovat vaihdelleet Unixista (ja versiosta) toiseen.

Päähakemistot ja niiden sisällöt

FHS-standardi määrittää seuraavat hakemistot lukuunottamatta /sys-hakemistoa, joka on lueteltu tässä selkeyden vuoksi:

/bin	Välttämättömimmät peruskomennot kaikkien käyttäjien käytettäväksi.
/boot	Järjestelmän käynnistämiseen tarvittavat tiedostot. Käynnistyslataimet kuten Grub ja Lilo säilövät tarvitsemiansa tietoja tänne.
/dev	Laitetiedostot.
/etc	Järjestelmän ja useimpien daemonien asetukset. Ohjelmien järjestelmänlaajuiset asetukset.
/home	Käyttäjien kotihakemistot. Käyttäjä voi viitata omaan kotihakemistoonsa ~-merkillä, muiden kotihakemistoihin ~kayttaja.
/lib	Järjestelmän toiminnan kannalta kriittiset jaetut kirjastot sekä ytimen moduulit.
/media	Siirrettävän median liitoskohdat.
/mnt	Väliaikaisesti liitetyt osiot.
/opt	Isoja, erillisiä ohjelmapaketteja, joita ei jostain syystä haluta lisätä /usr-hakemiston alle (esim. suljettuja ohjelmia). Monissa jakeluissa on olemassa mm. /opt/kde ja /opt/mozilla
/proc	Ytimen ja prosessien tiedot. Procfs-järjestelmän luoma virtuaalinen hakemisto.
/root	Pääkäyttäjän kotihakemisto.
/sbin	Välttämättömimmät ylläpito-ohjelmat. Useimmat näistä on tarkoitettu vain pääkäyttäjälle.
/srv	Paikallisen palvelinohjelmiston (esimerkiksi HTTP- tai FTP-palvelimen) tarjoamaa sivustokohtaista dataa.
/sys	Sysfs-järjestelmän luoma /proc:in tapainen virtuaalinen hakemisto, joka kuvaa laitteiston ja ajurien yhteyksiä. Mukana Linuxin ytimissä 2.6-versiosarjasta lähtien.
/tmp	Väliaikaistiedostot, tyhjennetään koneen käynnistyessä uudelleen. Kaikilla käyttäjillä on luku- ja kirjoitusoikeudet /tmp-hakemistoon. /tmp saattaa olla symbolinen linkki hakemistoon /var/tmp.
/usr	Vain luettavaksi tarkoitettua tietoa, joka on tarvittaessa mahdollista jakaa useamman järjestelmän kesken. Täältä löytyvät mm. useimmat sovellusohjelmat.
/var	Muuttuvat tiedostot, lokitiedostot yms.

/home

Hakemiston /home alta löytyvät käyttäjien kotihakemistot, esimerkiksi /home/pekka. Kotihakemiston alle tallennetaan kaikki käyttäjän tekemät tiedostot. Tämä helpottaa esimerkiksi tiedostojen varmuuskopiointia, koska kaikki käyttäjän tiedostot löytyvät samasta paikasta. ~-merkki (mato, tilde) viittaa kotihakemistoon, ja useimmissa komentotulkeissa sinne pääsee komentamalla pelkästään cd.

Normaalikäyttäjän oikeuksilla pystyy tiedostoja tallentamaan tai muuttamaan vain omassa kotihakemistossa (sekä /tmp, /var/tmp /var/mail/omatunnus ja epäsuorasti esimerkiksi tulostinjonoa ja pelien tuloksia). Käyttäjä ei siis voi vahingossa poistaa tai muuttaa järjestelmän yleisen toiminnan kannalta oleellisia tiedostoja.

Kansioon /home/*/bin voi laittaa ohjelmia joita suoritetaan komentotulkissa.

/usr-hierarkia

/usr-hakemiston alta löytyvät järjestelmän vähemmän kriittiset osat kuten sovellusohjelmat, dokumentaatio, ohjelmien jaetut tiedostot kuten fontit, ikonit jne.

Pakolliset elementit

Normaalin toiminnan kannalta olennaisia elementtejä, joiden tulee löytyä jokaisesta järjestelmästä.

/usr/bin	Useimmat kaikkien käyttäjien käytössä olevat komennot ja ohjelmat.
/usr/include	C-kääntäjän otsikkotiedostot.
/usr/lib	Erilaisia ei-kriittisiä kirjastoja. Osa näistä on oman alihakemistonsa alla.
/usr/local	Paikallinen hierarkia. Oletuksena tyhjä, järjestelmän ylläpitäjä voi rakentaa oman tarvitsemansa hierarkian esimerkiksi dokumenttien jakamiseksi käyttäjien kesken. /usr/local/src-hakemiston alle on perinteisesti sijoitettu itse käännettyjen ohjelmien lähdekoodeja. /usr/local/bin ja /usr/local/sbin on tarkoitettu itse tehdyille tai käsin asennetuille ohjelmille ja skripteille.
/usr/sbin	Ei-kriittiset ensisijaisesti pääkäyttäjälle tarkoitetut ylläpito-ohjelmat.
/usr/share	Jaetut arkkitehtuurista riippumattomat tiedostot. Hakemistosta /usr/share saattaa löytyä esimerkiksi seuraavia alikansioita: /usr/share/compiz sisältää Compizin tiedostoja /usr/share/dict sisältää sanalistoja esimerkiksi oikolukua varten /usr/share/doc sisältää asennettujen ohjelmien ohjeita /usr/share/fpcsrc sisältää FreePascal:n lähdekoodit /usr/share/games sisältää /usr/games-hakemiston pelien staattiset tiedostot /usr/share/info sisältää info-sivut /usr/share/lazarus sisältää Lazarus-ohjelmankehitysympäristön /usr/share/man sisältää man-sivut /usr/share/wallpapers sisältää KDE:n taustakuvakirjastoja

Valinnaiset elementit

Valinnaiset elementit sisältävät mahdollisesti tarpeellisia järjestelmän laajennusosia.

/usr/X11R6	X-ikkunointijärjestelmä ja sen tarvitsemat osat. Usein symbolinen linkki hakemistoon /usr/bin
/usr/games	Pelit (varsinaiset ohjelmatiedostot).
/usr/src	Ohjelmien (mm. ytimen) lähdekoodit.

/var-hierarkia

/var hakemisto on tarkoitettu järjestelmän ja sovellusten muuttuvien tietojen tallentamiseen. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi lokitiedostot sovellusten toiminnasta.

Pakolliset elementit

Pakollisten elementtien tulee löytyä jokaisesta järjestelmästä, ne ovat normaalin toiminnan kannalta olennaisia.

/var/cache	Sovellusten välimuistitiedot. Tiedostot ovat uudestaan luotavissa ja täällä vain tehokkuussyistä.
/var/lib	Sovellusten suorituksen aikaiset tilatiedot, mm. pakettitietokannat
/var/local	Muuttuva data /usr/local-hierarkiasta.
/var/lock	Lukitustiedostot.
/var/log	Lokitiedostot.
/var/opt	Muuttuva data /opt-hierarkiasta.
/var/run	Prosesseihin liittyvät ajotiedot.
/var/spool	Sovellusten prosessointia odottava data, mm. tulostusjonot
/var/tmp	Väliaikaistiedostot, jotka säilytetään uudelleenkäynnistyksen yli.

Valinnaiset elementit

Valinnaiset elementit sisältävät mahdollisesti tarpeellisia järjestelmän laajennusosia.

/var/account	Prosessien aiheuttamien kuormitusten kirjaus.
/var/crash	Järjestelmän kaatumisen selvittämistä auttavat tiedostot.
/var/games	Pelien muuttuvat tiedot.
/var/mail	Käyttäjien postilaatikot.
/var/yp	Network Information Service (NIS) tietokannat.
/var/www/html	Apache HTTPD-palvelinohjelmiston kansio.

Varatut hierarkiat

/var-hierarkian alla on historiallisista syistä varattuja hakemistoja:

   /var/backups
   /var/cron
   /var/msgs
   /var/preserve

Katso myös

• Kansion yhteiskäyttö ryhmässä
• Miten osioisin kiintolevyn
• Asetustiedostojen perusteet

Aiheesta muualla

• FHS-standardin kotisivu
• FHS-standardi englanninkielisessä Wikipediassa